1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Budjettiriihi

Hallituksen budjettiriihestä ei odoteta kevään kaltaista draamaa, mutta maatalouden päästöt hiertävät – seuraa ainakin näitä asioita

Hallitus kokoontuu aamupäivällä budjettiriiheen. Neuvotteluihin on varattu kaksi päivää, mutta keväinen, yli viikon mittaiseksi venynyt kehysriihi on vielä tuoreessa muistissa.

Maatalouden tuottajajärjestöt pyrkivät vaikuttamaan hallituksen päätöksiin viime torstaina Säätytalon edustalla. Tänään alkavassa budjettiriihessä maatalouden päästöt ovat yksi kiistellyimmistä aiheista. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Hallitus kokoontuu tänään budjettiriiheensä, jossa päätetään vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Neuvottelut Säätytalossa alkavat klo 10.

Riihen pohjapaperina on valtiovarainministeriön esitys (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan valtion menot olisivat ensi vuonna 63,2 miljardia euroa. Lisää velkaa tarvittaisiin 6,7 miljardia.

Mutta riihessä puidaan paljon muutakin kuin valtiontalouden makrolukuja. Listasimme budjettiriihen kuumimmat kiistakysymykset.

Jo budjettiriihen työnimestä on ollut erimielisyyttä. Vihreät ja vasemmistoliitto puhuvat mielellään ilmastoriihestä korostaakseen tarvittavien ilmastopäätösten painoarvoa.

Keskusta on julkisesti painottanut tässäkin riihessä mieluummin taloutta ja työllisyyttä.

Ilmastotoimet

Iso kuva päästövähennyksistä alkaa jo hahmottua, mutta neuvottelut konkreettisista keinosta jatkuvat.

Hallitus on päättänyt tehdä Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Se vaatisi päätöksiä 11 miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämisestä.

On epäselvää, kuinka suuri osuus tuosta potista on budjettiriihen kynnyksellä vielä sopimatta.

Hallitus joutuu ottamaan kantaa siihen, kuinka paljon se edellyttää konkreettisia keinoja vai hyväksyykö se myös kokeellisempia päästövähennyksiä.

Osana päästövähennyksiä pöydällä on useampia toimia, jotka tuntuisivat konkreettisesti maaseudulla.

Yksi keinoista on peltojen raivausmaksu, jota perittäisiin, jos metsää raivataan pelloksi tai rakentamiseen. Kukkarossa tuntuisi myös maatalouden energiaveron palautuksen poistaminen sekä lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristäminen.

Sen sijaan ainespuuvero, joka vähentäisi puun polttamista energiaksi, näyttää jo nyt keräävän vähemmän kannatusta.

Vihreät ja vasemmistoliitto toivoisivat, että viisikko ottaisi kantaa jo nyt myös liikenteen päästökauppaan. Polttoaineen jakelijoita koskeva järjestelmä nostaisi todennäköisesti polttoaineen hintaa ja kannustaisi vähäpäästöisen auton hankintaan.

Ylen tietojen mukaan vihreät on esitellyt muille hallituspuolueille myös ehdotuksen lihaverosta, mutta ajatus haudattiin nopeasti.

Työllisyystoimet

Myös työllisyystoimista – tai niiden puutteesta – väännetään kättä.

Hallitus on yhdessä päättänyt, että jäljellä olevalla hallituskaudella päätetään vielä työllisyyttä parantavista toimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Hallituspuolueista arvioidaan, ettei kevään kaltaista draamaa ole ilmassa, vaikka työllisyyspäätökset ovat nytkin vaikeita.

Monet jäljelle jääneistä työllisyystoimista heikentävät palkansaajien asemaa, ja niihin suhtaudutaan vasemmistopuolueissa karsaasti. Hallituksen porvaripuolueilla on kuitenkin haluja osoittaa, että työllisyyttä ei unohdeta tässäkään budjettiriihessä.

Työttömyysturvan työssäoloehdon euroistaminen eli päivärahaoikeuden arviointi palkan eikä tehtyjen työtuntien perusteella, ei olisi heikennys, mutta myös sen eteneminen näytti riihen alla epävarmalta.

Veronkiristykset

Merkittäviä leikkauspäätöksiä ei tästä riihestä odoteta, mutta veropohjaa tilkitään.

Tarkoituksena on päättää veroratkaisuista, jotka vahvistavat valtiontaloutta 100-150 miljoonalla eurolla. Ylen tietojen mukaan paketti ollaan todennäköisesti saamassa kasaan.

Tässä yhteydessä harkittavana on myös ulkomaisten ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen saamien osinkojen verotus. Kevään puoliväliriihessä hallitus rajasi yleishyödylliset yhteisöt pois lähdeveron piiristä.

Tieteen leikkaukset

Tiedemaailma näyttää saavan hetken hengähdystauon, sillä hallituksessa on tahtoa varmistaa rahoituksen jatkuvuus.

Veikkausvoittovarojen hupeneminen on heikentänyt Suomen Akatemian mahdollisuuksia laittaa liikkeelle uutta tutkimusta. Määrärahat eivät ole pienenemässä vielä ensi vuonna, mutta tuleville vuosille osuva heikennys vaikuttaa jo nyt näkymään siitä, kuinka paljon uutta tutkimusta voidaan ensi vuonna laittaa vireille.

Hallituspuolueista kerrotaan, että hallituksessa on yhteistä tahtoa kanavoida rahoitusta niin, ettei Suomen Akatemian valtuus pienenisi ainakaan niin paljon kuin nyt on pelätty. Siitä, kompensoidaanko koko 40 miljoonan euron menetys, ei vielä ole tietoa.

Lue lisäksi:

Vihreät ja vasemmistoliitto huojuttavat hallitusta – kiista maatalouden ilmastopäästöistä kuumentaa budjettiriihtä

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ihmettelevät pieniä vähennyksiä maatalouden päästöihin: “Surullista, miten huonolla ilmastopolitiikalla vedätetään viljelijöitä”

Budjettiriihestä tuskin irtoaa isoja työllisyystoimia, arvioivat asiantuntijat Ylen aamussa – valtion menojen kasvu herättää huolta

Palkkaverotus kevenee ensi vuonna – "Keskituloisen verotuksessa se tarkoittaa noin sataa euroa vuodessa", laskee Veronmaksajain Keskusliitto