1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pakistan

”Menetin toivoni” – Yle tapasi Islamabadissa Suomen Kabulin-suurlähetystön vartijan, jonka onnistui paeta Pakistaniin

Lähetystön entinen vartija pelkää Talibanin kostoa. Ilman viisumia pakoon lähtenyt mies ylitti Pakistanin rajan laittomasti. Nyt hän piileskelee viranomaisilta, koska pelkää joutuvansa takaisin Afganistaniin.

Yle tapasi Suomen Kabulin suurlähetystöä suojanneen vartijan, jonka onnistui paeta Pakistaniin
Yle tapasi Suomen Kabulin suurlähetystöä suojanneen vartijan, jonka onnistui paeta Pakistaniin

ISLAMABAD Talibanin voitonlaukaukset kajahtivat elokuun viimeisen päivän pikkutunneilla Kabulin taivaille, kun viimeiset amerikkalaiset joukot olivat lähteneet Kabulin lentokentältä.

Muutaman kilometrin päässä eteläisessä Kabulissa yksi Suomen suurlähetystölle työskennelleistä afganistanilaisista ymmärsi, että hänen olisi nyt lähdettävä maasta omin toimin.

Yle ei julkaise hänen nimeään turvallisuussyistä. Yle on nähnyt miehelle myönnetyn, Suomen ulkoministeriön kirjoittaman työtodistuksen, jossa hän saa kiitosta hyvästä työstään.

Vartijan tehtävänä oli turvata suomalaisten diplomaattien käyttämiä kiinteistöjä. Omien sanojensa mukaan hän on myös saattanut diplomaatteja ja vieraita lähetystölle.

Vielä 26. elokuuta hän elätteli toiveita, että hän olisi Suomeen evakuoitavien joukossa. Kuten tuhannet muut, hänkin päätti vielä kerran kokeilla onneaan.

– Kyseessä olivat viimeiset päivät. Siksi menin lentokentälle, mies kertoo.

Elokuun viimeisinä päivinä Kabulin lentokentän ulkopuolella vallitsi kaaos. Kuva: Wakil Kohsar / AFP

Entinen vartija ei ollut kaukana, kun lentokentän toisella portilla räjähti Isiksen pommi. Iskussa kuoli ainakin 175 ihmistä. Seuraavana päivänä evakuoinnit Suomeen lopetettiin.

Jotkut hänen kollegoistaan oli jo evakuoitu Suomeen, heidän joukossaan oli myös miehen serkku.

Mies oli viimeisiin päiviin saakka saanut työtovereiltaan vielä toivoa siitä, että häntäkin yritettäisiin evakuoida.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Suomen hallitus päätti, että vain osa turvamiehistä oli oikeutettu evakuointiin.

Kabulin suurlähetystön turvallisuudesta vastasi suomalainen alihankkija, joka puolestaan käytti afganistanilaista alihankkijayritystä Tahiri Protections Risk Management Consultingia.

Valtioneuvosto rajasi evakuoinnit sellaisiin turvamiehiin, jotka olivat työskennelleet näkyvässä roolissa, ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) sanojen mukaan "niin sanotusti Suomen lippu hihassa".

Tämä jätti noin 40 suomalaisen alihankkijafirman työllistämän afganistanilaisen turvayhtiön työntekijää evakuointilistan ulkopuolelle.

– Menetin toivoni, mies sanoo.

Kaikkiaan 413 henkilöä evakuoitiin Kabulista Suomeen. Tässä joukossa oli mukana entisiä turvamiehiä ja heidän perheenjäseniään yhteensä 83. Kuva: Puolustusvoimat

Yöllinen uhkaus

Samana yönä, kun viimeiset amerikkalaiset joukot lähtivät Kabulista, yksi miehen afganistanilaisista kollegoistaan sai tuntemattomasta numerosta ääniviestin.

Siinä ilmeisesti Talibanin taistelija kertoo paštun kielellä, että järjestö on saanut lentokentältä haltuunsa ulkomaalaisille työskennelleiden nimilistat ja nyt Taliban tulee päättämään, miten heitä tulisi rankaista.

Viestiä on jaettu monta kertaa. Yle on kuullut viestin, muttei ole pystynyt vahvistamaan sen alkuperää.

Taliban-taistelijat juhlivat Kandaharissa Yhdysvaltojen vetäytymistä pois Afganistanista 1. syyskuuta. Kuva: Javed Tanveer / AFP

Yhdysvaltojen ulkoministeri Anthony Blinken kiisti juuri ennen joukkojen lopullista vetäytymistä raportit siitä, että Talibanille olisi annettu listoja amerikkalaisista tai heille työskennelleistä.

Blinkenin mukaan evakuoitavien nimiä oli annettu Talibanille vain, jotta heidät saataisiin ilman matkustusasiakirjoja busseissa tarkistuspisteiden ohi lentokentälle.

Taliban on vakuutellut, ettei se haudo kostoa entisiä vihollisiaan ja heille työskennelleitä vastaan. Monet afganistanilaiset eivät kuitenkaan helpolla luota väkivaltaisista iskuista tunnettuun ryhmään.

Pakomatka Pakistaniin

Ylen haastattelema mies ei halunnut jäädä koettamaan onneaan. Kello neljältä yöllä hän istui perheensä kanssa autoon, ja aloitti myös Suomen lähetystölle työskennelleen veljensä kanssa 12 tunnin ajomatkan eteläiseen Spin Boldakin kaupunkiin Pakistanin vastaiselle rajalle.

Suurimman osan asiakirjoistaan he jättivät kotiinsa siinä pelossa, että Taliban löytäisi ne matkan varrella olevilla tarkistuspisteillä. Yle on nähnyt asiakirjat.

– Kabulissa ei ollut mitään meille enää. Kuolisimme sielläkin, jos olisimme jääneet kaupunkiin, mies sanoo.

Matka kohti Pakistania sujui kuitenkin ilman suurempia ongelmia Talibanin taholta.

– Matkalla oli monia tarkistuspisteitä, mutta onneksi minulla oli perheeni mukana, naisia, siskoja ja äitimme, siksi he eivät tarkistaneet meidän asiakirjojamme tai puhelimiamme niin tarkasti, mies kertoo.

Pakistaniin pyrkiviä ihmisiä kokoontuneena Spin Boldakin rajakaupunkiin Afganistanissa 2. syyskuuta. Kuva: AOP

Rajalla matkanteko kuitenkin pysähtyi tunneiksi. Miehen mukaan rajanylityspisteellä odotti tuhansia afganistanilaisia, jotka olisivat halunneet Pakistaniin.

Pakistaniin ei ole kuitenkaan ollut helppo päästä Afganistanista. Maassa on jo neljän vuosikymmenen ajan ollut miljoonia afganistanilaisia pakolaisia, ja maan hallitus on sanonut, ettei se pysty ottamaan enempää. Rajat ovat olleet auki vain matkustusasiakirjat omaaville ja omien maiden kansalaisille.

Ylen tapaamaa miestä ei siis päästetty yli, sillä hänellä ei ollut viisumia.

Lopulta hänen ystävänsä kertoi salaisesta reitistä, jota pitkin olisi mahdollista päästä rajan yli laittomasti. Vuorien välistä puikkelehtivan tien he ylittivät moottoripyörien kyydissä.

Pettynyt Suomeen

Nyt entinen vartija elää perheineen ystäviensä luona yhdessä Pakistanin kaupungeista ja toivoo edelleen, että hän jotenkin pääsisi Suomeen tai johonkin muuhun maahan perheensä kanssa. Kabuliin jääneet miehen kollegat toivovat, että hän voisi Pakistanista käsin jotenkin saada heillekin apua.

Suomella ei kuitenkaan ole Pakistanissa lähetystöä. Hänen Suomen ulkoministeriöön lähettämiin sähköposteihin ei myöskään ole vastattu, hän sanoo.

Pakistanissa asuu jo entuudestaan miljoonia afganistanilaisia pakolaisia. Asuinolosuhteet ovat usein heikot. Kuva Islamabadista 27. toukokuuta. Kuva: Sohail Shahzad / AOP

Miestä pelottaa, että hän jää kiinni laittomasti maassa oleskelusta. Rahatkin ovat hänellä loppu. Mies kertoo, ettei hän saaneet viimeistä, kahden viikon palkkaansa.

– En tiedä, pitäisikö minun jäädä asumaan tänne. Minulla ei ole mitään täällä, ei henkilöllisyystodistusta eikä viisumia.

Hän sanoo, että on menettänyt uskonsa tulevaisuuteen.

– Halusin opiskella Afganistanissa. Minulla oli paljon suunnitelmia siellä.

Usko on mennyt myös suomalaisiin.

– Olen toivoton, mitä tulee heihin. Me suojasimme heitä vaaroilta vuosia, hän sanoo.

– Olimme heidän kanssaan vaikeissa olosuhteissa, mutta nyt he jättivät meidät jälkeensä, mies sanoo.

UM: "Pyrimme vastaamaan kaikille"

Yle pyysi Suomen ulkoministeriöltä vastausta siihen, miksi entisen vartijan viesteihin ei vastattu.

Ulkoministeriön mukaan se on saanut yksityishenkilöiltä paljon yhteydenottoja, joiden ruuhkaa puretaan edelleen. Ulkoministeriö korostaa ymmärtävänsä ihmisten huolen ja pyrkivänsä vastaamaan kaikille.

Yle kysyi myös, aikooko Suomi jatkaa toimia sen hyväksi työskennelleen turvahenkilöstön auttamiseksi.

Ulkoministeriön mukaan Afganistanissa on yhä joitain Suomen kansalaisia, oleskeluluvan haltijoita ja valtioneuvoston päätösten piiriin kuuluvia henkilöitä, joita pyritään auttamaan.

Vastauksessa muistutetaan kuitenkin, että ulkoministeriö voi toimia henkilöiden siirtämiseksi Suomeen vain valtioneuvoston päätöksen nojalla.

Muutettu 7.9. klo 11.20: tekstiin ja videoon vaihdettu vartija-sana turvamies-sanan tilalle. Täsmennetty 7.9. klo 9.45 tietoja miehen työkuvasta: hän vartioi diplomaattien käyttämiä rakennuksia ja saattoi omien sanojensa mukaan myös vieraita lähetystöön.

Lue lisää:

Suomen suurlähetystölle työskennelleitä turvamiehiä jäi ilman viimeistä palkkaa ja evakuointilistan ulkopuolelle – "He jättivät meidät tänne"

Afganistanissa puoli miljoonaa ihmistä voi lähteä pakoon loppuvuonna – Pakistanin lähettiläs Ylelle: Älkää jättäkö meitä hoitamaan tilannetta yksin

Pakolaisuus Afganistanista on kysymysmerkki – naapurimaat Pakistan ja Iran ovat kovimmassa paineessa

"Taliban voi antaa meille kunniallisen elämän" – Pakistanissa pakolaisleirillä asuva afganistanilainen suurperheen isä aikoo palata kotiin