Hyppää sisältöön

Teini haluaa koulukuvaan, vaikka kännykkä on täynnä omakuvia – "Merkityksellisempi kuin oma selfie", sanoo 10-vuotias Liina Kauppinen

Koulukuvaussesonki on käynnissä ympäri Suomea. Printatut, ammattilaisen ottamat kuvat kiinnostavat, vaikka kännykät kädessä kasvanut sukupolvi ottaa kuvia paljon muutenkin.

Koulukuvaus on yhä nuorille tärkeä
Koulukuvaus on yhä nuorille tärkeä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pohdiskelimme selfie-kulttuurin ja koulukuvauksen rinnakkaiseloa opiskelijoiden kanssa Tampereella. Haastateltavina yliopiston edustalla Ale Kemppainen Turusta, Jerry Ekström Lohjalta ja Henri Niskanen Kokkolasta. Toimittajana Jani Aarnio

Porin seudun steinerkoulun viidesluokkalaista Liina Kauppista, sekä seitsemäsluokkalaisia Oona Myllyniemeä ja Ella Kalevaa ei koulukuvaus paljon hetkauta. Tai ehkä sittenkin se jännittää vähän.

– Olisi hyvä, jos sanoisi suoraan jos jokin näyttää kuvaajan mielestä tyhmältä. Arvostan, että puhutaan suoraan. Inhottavaa katsoa valmiita kuvia, että on silmälasit väärinpäin päässä tai jotain vastaavaa, Oona Myllyniemi toteaa.

– Sano sorsa! Tui tui! Käännä polvet toiseen suuntaan. Hymyä! Ja hammashymyä! Laske milli leukaa. Loistavaa! Vähän leveempi hymy vielä.

Koulukuvaaja Martti Lousti houkuttelee kuvattavista hymyä esiin.

– Koulukuvaaminen on pitkälti samaa mitä aiemmin. Kuvat printataan ja säilyvät pitkään. Niistä tulee pysyvä muisto. Selfiet häviävät bittiavaruuteen tai ovat jossain sähköisessä muodossa, Lousti tietää.

Tutkitusti tärkeä asia

Kännykkä kädessä kasvanut sukupolvi napsii kuvia jatkuvasti itsestään ja maailmasta. Koulukuvaa arvostetaan silti edelleen.

– Kuvat ovat aidompia, kun ne ovat kädessä konkreettisesti eivätkä puhelimessa. Jää ikuinen muisto. Ne kuvat pysyvät paremmin tallella ja niistä jää enemmän muistoja, kuin kännykällä otetuista kuvista, Oona Myllyniemi sanoo.

– Onhan se hienoa antaa niitä kuvia läheisille ja jää hyviä muistoja. Merkityksellisempi kuin oma selfie, Liina Kauppinen jatkaa.

Koulukuvauksella on pitkät perinteet ja se on tutkitusti haluttu palvelu myös korona-aikana.

Asia selvisi Suomen koulukuvausliiton yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tekemästä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan vanhemmat pitävät koulu- ja päiväkotikuvausta tärkeänä: 82 prosenttia vanhemmista oli sitä mieltä, että koulun ja päiväkodin tulee järjestää kuvaustapahtuma.

Pysyvyys on edelleen koulukuvien taika

Koulukuvaan valmistaudutaan ja panostetaan. Vaatteet katsotaan edellisenä iltana valmiiksi ja kampausta mietitään normaalia enemmän.

Koulukuvien onnistuminen on se, mikä kuvattavaa jännittää. Selfiessä voi vaikuttaa kuvan onnistumiseen ja huonot kuvat voi vain poistaa.

Pysyvyys on koulukuvan taika – edelleen.

– Nuorten huumorista kun ymmärtää jotain, niin pääsee hymyn perään. Perinteiset siilit ja kalsarit aiheuttavat aina pientä hymyn karetta.

Muistoja vuosiksi eteen päin

Ella Kaleva tykkää fiilistellä vanhojen koulukuvien, ja erityisesti luokkakuvien, parissa.

– Kiva katsoa jostain ykkösluokalta kuvia, varsinkin luokkakuvia, kun näkee miltä näytti pienempänä. Tykkään niistä, hän sanoo.

Anne Johanssonilla ja Maria Markulalla on koulukuvista vierähtänyt jo vähän pidempi tovi. Johansson kävi koulunsa 80-90-luvuilla, kymmenen vuotta nuoremman Markulan viimeiset koulukuvat on 2000-luvulta.

Anne Johansson katsoo vanhoja koulukuviaan nyt eri silmin kuin nuorena. "Nythän nämä ovat ihan söpöjä." Kuva: Johanna Manu / Yle

Vaatteet ja hiusmallit kertovat ajan kuvaa. Kampaukset naurattavat. Valtavia permanentteja, tupeerauksia ja muita viritelmiä. Osa on tullut jo uudelleenkin muotiin.

– Se juppikukkula, Markula muistelee ysärinuorten suosiossa ollutta otsahiusten kampausta.

– Tämä on ihan kauhea, Markula täräyttää vanhasta koulukuvastaan. Ja nauraa päälle.

Maria Markula ja koulukuva vuosituhannen alusta. Kuva: Johanna Manu / Yle

Tästä voit kuunnella Anne Johanssonin ja Maria Markulan koulukuvamuisteluita:

Vaatteet ja hiusmallit kertovat ajan kuvaa. Kampaukset naurattavat. Valtavia permanentteja, tupeerauksia ja muita viritelmiä. Osa on tullut jo uudelleenkin muotiin. Kuuntele naisten koulukuvamuisteluita juppikukkulakampauksista kuvamokiin.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 11.9. kello 23.