1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveydenhoito

Kela-korvauksista ei haluta luopua, koska se voisi sekoittaa koko terveydenhoitojärjestelmän – rahoituksen purkaminen osuisi pienituloisiin

Terveydenhoidon monikanavarahoituksen yksinkertaistamista valmistelleet virkamiesselvitykset saivat kriittisen vastaanoton. Yksityisten palveluiden Kela-korvausten lopettamisen pelätään lisäävän epätasa-arvoa ja ruuhkauttavan julkisen terveydenhoidon.

Terveydenhoidon rahoitusta halutaan yksinkertaistaa. Yksi vaihtoehto on luopua yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksista. Moni suomalainen käyttää muun muassa yksityisiä silmälääkäripalveluja. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Mitä tapahtuisi, jos käynnistä yksityisellä lääkärillä, näöntarkastuksessa, gynekologilla, kuntoutuksessa, matkoista terveydenhoitoon tai lääkkeistä ei enää saisikaan Kela-korvausta?

Neljä virkamiestyöryhmää on selvittänyt, voisiko terveydenhoidon rahoitusta yksinkertaistaa poistamalla Kela-korvaukset. Selvityksistä käytiin kesän lopulla lausuntokierros (siirryt toiseen palveluun), jonka perusteella se ei ole helppoa.

Muutoksen seuraukset saavat varovaiseksi

Lääkekorvaukset ovat rahallisesti suurimmat, noin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Lausuntojen yleinen tahtotila näyttää olevan, että nykyjärjestelmä olisi hyvä säilyttää. Mahdolliset uudistukset voisivat tietää mittavia tietojärjestelmäuudistuksia. Tosin systeemi on jo nyt sekava, ja erilaisten maksukattojen selkeyttämistä toivotaan.

Matkakorvauksissa moni pitää nykyjärjestelmää toimivana, joskin siihenkin toivotaan selkeyttä ja myös maksukattojen yhdistelyä. Matkakorvauksia maksettiin vuonna 2020 taksikyydeistä noin 170 miljoonaa euroa.

Vaativassa kuntoutuksessa useat tahot haluavat säilyttää nykymenettelyn. Muutoksen edessä ollaan huolissaan kuntoutujien oikeusturvasta, alueellisesta tasa-arvosta ja rahojen valumisesta muualle kuin kuntoutukseen.

Jos lääkärikäyntien korvaukset lakkautettaisiin, hyvinvointialueiden rahoitus kasvaisi noin 95 miljoonalla.

Useimpien lausuntojen mukaan uudistus kuitenkin lisäisi epätasa-arvoa osuessaan pienituloisimpiin. Julkisen puolen jonot pitenesivät eikä se kykenisi korvaamaan nykyjärjestelmää, ja hoitovelka kasvaisi.

Muutama lausuja olisi kyllä valmis heittämään Kela-korvaukset romukoppaan, mutta ei ihan suoralta kädeltä.

Julkinen raha julkisiin palveluihin

Soteuudistuksen yhteydessä halutaan selkeyttää Suomen terveydenhoidon rahoitusta. Monikanavarahoituksen purkaminen oli jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-suunnitelmissa. Nyt se on kirjattu Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun).

Terveyspalveluja tarjoavat julkiset ja yksityiset toimijat, ja rahoitus tulee monesta tuutista: valtiolta, kunnilta, kotitalouksilta, työnantajilta ja yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä. Yksityisiä palveluja tuetaan Kelan kautta julkisista varoista.

Ajatuksena on vahvistaa tulevia hyvinvointialueita ja suunnata julkista rahaa julkiseen hoitoon. Tämän takia rahoitusmallin purkutalkoiden osana pohditaan nyt Kela-korvausten osaa.

Seuraavaksi asiaa valmistelemaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Valmista pitäisi tulla jo syksyn kuluessa.

Vastustajien mukaan hoitovelka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy

Yksityistä sairaanhoitoa koskevissa lausunnoissa ollaan huolissaan yleisesti siitä, lisääkö tuen poistaminen eriarvoisuutta. Arvellaan, että julkinen puoli ei pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, ja korvauksen poistaminen veisi pienituloisilta entisestään mahdollisuuden käyttää yksityisiä palveluja.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Lääkäripalveluyritykset ry tuovat esiin myös sen, että yksityisten terveysvakuutusten ottaminen lisääntyisi. Eriarvoisuutta syntyisi siitä, ettei kaikille vakuutuksen ottaminen tai saaminen ole mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää virkamiesselvitystä puutteellisena ja asenteellisena. EK:n mukaan selvityksen tarkoituksena näyttää olleen tuottaa argumentteja vain Kela-korvausten poistamisen tueksi.

Yksityinen terveysalan toimija Mehiläinen on samoilla linjoilla.

– Valmisteluryhmälle ei annettu selvitettäväksi nykytilan säilyttämistä tai vaihtoehtoa, jossa Kela-korvauksia olisi kasvatettu tai allokoitu uudelleen. Leikkaus Kela-korvauksista kohdistuisi erityisesti naisiin, lapsiperheisiin ja ikääntyneisiin.

Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava Hyvinvointiala HALI ry ihmettelee myös, miksi harkitaan vain korvausten poistamista eikä niiden mahdollista kasvattamista.

Terveystalon mukaan Kela-tukia leikkaamalla julkisia menoja vain lisätään, ja kärsijöinä ovat pienituloiset.

– Hoitovelka on suurempi kuin koskaan, ja tällä esityksellä sitä kasvatetaan edelleen. Julkisen talouden tila heikkenee, mutta tästä huolimatta julkisia menoja halutaan lisätä kela-korvaukset poistamalla. Kela-korvauksen aiempien laskemisten vaikutukset kohdistuivat pienituloisiin – niin käy nytkin, Terveystalo lausuu

Lääkäriliitto esittää huolensa siitä, pystyvätkö hyvinvointialueet vastaamaan julkisten palveluiden lisäkysyntään. Huolenaiheina ovat erityisesti erikoisalat, kuten psykiatria, silmätaudit ja naistentaudit.

Puolestapuhujillakin on epäilyjä uudistuksen toteutuksesta

Rahavirtojen uudelleenjärjestelylle on myös ymmärtäjiä – tosin pienin varauksin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin mukaan selkeintä olisi lakkauttaa yksityisten palvelujen julkinen rahoitus kokonaan. Se pitäisi kuitenkin toteuttaa laajemman uudistuksen yhteydessä, jossa olisi pohdittu kaiken rahoituksen yhdistämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kannattaa hanketta. Sen mukaan systeemi selkiytyisi, ja hyvinvointialueiden mahdollisuudet järjestää terveydenhuollon palvelut paranisivat – tietyin ehdoin.

– Uudistuksen yhteydessä on kuitenkin varmistettava, että asukkaat saavat kaikki tarvitsemansa terveyspalvelut julkisesta terveydenhuollosta. Tällä hetkellä julkisella sektorilla on työvoimapulaa monista eri ammattihenkilöistä, THL muistuttaa.

Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE haluaa luopua Kela-korvauksista ja siirtää rahat hyvinvointialueiden käyttöön. SOSTE näkee nykyrahoituksessa poliittisia päämääriä.

– Niin kauan, kun julkisen terveydenhuollon resursointi on riittämätöntä eikä kansalaisilla ole tosiasiallista pääsyä heille kuuluviin julkisiin palveluihin, yksityisen terveydenhuollon tukeminen on käytännössä keino hankkia parempiosaisten kansalaisten poliittista tukea terveyspalvelujen liian niukalle resursoinnille, SOSTE kirjaa.

Väärä ajankohta

Useat tahot ovat huolissaan myös aikataulusta. Sote-uudistuksen käytäntöön viemisen aikana ei haluttaisi enää toista suurta muutosta.

Kuntaliiton lausunnon mukaan uudistuksen ajankohta on väärä.

– Resurssit eivät riitä suurten rahoitusjärjestelmämuutosten toimeenpanoon samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanon kanssa..

– Osa lääketieteen erikoisaloista on sellaisia, joiden perustason kaikkia palveluita ei ole nykyisellään saatavissa julkisen järjestäjän tuottamana. Tämä koskee erityisesti silmälääkärin ja gynekologin palveluita. Mikäli nykyisin näihin palveluihin kohdennettu Kela-korvaus siirrettäisiin hyvinvointialueen yleiskatteelliseen rahoitukseen, tällä summalla ei pystyttäisi vastaamaan palveluiden kysynnän aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun. Näiden palveluiden toteuttaminen hyvinvointialueiden omana toimintana edellyttäisi huomattavaa uusien virkojen perustamista näille erikoisaloille, Kuntaliitto perustelee.

Myös Helsingin kaupungin lausunnossa kiinnitetään huomiota aikatauluun.

– Helsingin kaupunki on useasti esittänyt huolensa uudistuksen liian tiukasta aikataulusta, joten samassa yhteydessä ei ole perusteltua toteuttaa muita mittavia rakenteellisia tai rahoituksellisia uudistuksia. Helsingin kaupunki korostaa priorisoinnin tärkeyttä, jotta sote-uudistuksen rakenteet ja toiminnat saadaan toteutettua, kaupunki lausuu.

Kansaneläkelaitos on samoin huolissaan suurten uudistusten päällekkäisyydestä.

– Yksityisen terveydenhuollon korvausjärjestelmää ei tulisi tässä vaiheessa lakkauttaa, koska vielä ei ole käsitystä siitä, mitä terveyspalveluja hyvinvointialueet pystyvät jatkossa tuottamaan hoitotakuun puitteissa asiakkaille, laitos lausuu.

Lue myös:

Tarvitseeko yksityislääkärillä kävijä Kela-korvausta? Julkista rahaa halutaan ohjata hyvinvointialueille ja pois yksityisten palveluista