1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Puoli seitsemän

Ilmakehätutkija Markku Kulmala ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta: "Tämä ei ole mikään mielipidekysymys – ilmasto muuttuu, olemme me mitä mieltä hyvänsä"

Akateemikko Markku Kulmalan johdolla tutkitaan muun muassa metsiä hiilinieluina ja pienhiukkasten tuottajina. Suomalaisista metsistä tiedetään jo paljon, koska ilmakehätutkimus ja mittausosaaminen ovat täällä kansainvälistä kärkeä.

Ilmakehätutkija Markku Kulmalan viesti ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta: "Olen sanonut aina, että olen optimistinen, sanomani on pessimistinen"
Ilmakehätutkija Markku Kulmalan viesti ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta: "Olen sanonut aina, että olen optimistinen, sanomani on pessimistinen"

Suomalainen ilmakehätutkimus on ollut pitkään kansainvälistä kärkeä. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 oli kaikessa karmeudessaan sysäys tieteen alan kehitykselle Suomessa.

Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori, akateemikko Markku Kulmala on ollut alansa johtavia tutkijoita jo pitkään. Hänenkin uransa voi sanoa lähteneen liikkelle toden teolla juuri Tshernobylin seurausten tutkimisesta.

– Minäkin kiersin ympäri Suomea keräämässä viidenkymmenen kilometrin välein neulasia ja pyyhin liikennemerkkejä, Kulmala kuvailee.

Kulmala kertoo, että tämän jälkeen perustettiin myös tärkeät mittausasemat – ensin Itä-Lappiin Värriöön ja sitten Pirkanmaalle Hyytiältään.

Nämä ovat olleet suomalaisen tutkimuksen kannalta merkittäviä paikkoja. Pitkäaikaisten ja laajojen mittausten avulla on saatu monenlaista arvokasta tietoa. Datan avulla on muun muassa selvinnyt, millaisia hiilinieluja suomalaiset metsät ovat, ja myös se, miten metsät toimivat pienhiukkasten tuottajina.

– Käytännössä tällä muulla on ilmaston kannalta lähes kaksinkertainen vaikutus, hiilinielun lisäksi. Me kutsummekin sitä hiilinielu plussaksi, koska se muu ikään kuin lisää hiilinielua. Mutta valitettavasti tämä tieto meillä on vain vain suomalaisista metsistä. Muualta ei ole vielä riittävän pitkiä mittasarjoja.

Kulmalan tavoitteena onkin, että vastaavia mittausasemia saataisiin eri puolille maapalloa paljon nykyistä enemmän. Tällä hetkellä niitä on kymmenkunta – arviolta tuhat tarvittaisiin.

– Datan tarve on ihan ilmeinen, jotta osataan vastata tulevaisuudessa sellaisiin kysymyksiin, joita ei ehkä osata vielä edes kysyä.

Metsät ovat siis tärkeä apu siihen, että hiilidioksidia saadaan entistä enemmän ilmasta pois. Metsien istuttaminen siis kannattaa, mutta ei toki riitä. Merkittäviä päästövähennyksiä tarvitaan, jotta tavoiteltu hiilineutraalius toteutuu riittävän ajoissa.

– Jos maailmanlaajuisesti metsät keräisivät hiiltä prosentin nykyistä enemmän joka vuosi, ja päästöt vähenisivät myös prosentin joka vuosi, meillä menisi 45 vuotta ennen kuin olisimme hiilineutraaleja. Jos taas metsät keräisivät kaksi prosenttia ja päästövähennykset olisivat kaksi prosenttia, menisi 23 vuotta. Ja siinä ajassa meidän kyllä oikeasti pitäisi jo päästä hiilineutraaliksi, Kulmala laskee.

Kulmala kertoo kuitenkin olevansa optimistinen vaikka hänen sanomansa onkin pessimistinen.

– Mielestäni on myös toivoa. Voimme jokainen joka hetki alkaa elämään kohtuullisemmin ja istuttamaan vaikka niitä puita. Totta kai me tarvitsemme valtioita, teollisuutta, kansalaisjärjestöjä, kaikkia näitä – tämä ei ole mikään yhden ihmisen homma. Mutta tämä ei ole myöskään mikään mielipidekysymys. Tämä ilmasto muuttuu olemme me mitä mieltä hyvänsä.

Katso koko Puoli seitsemän -lähetys tästä:

Ilmakehätutkija Markku Kulmala istuu Puoli seitsemän -ohjelman vieraana.
Ilmakehätutkija, akateemikko Markku Kulmala Puoli seitsemän -ohjelman vieraana