1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Katalonia

Yle tapasi Barcelonassa vankilasta vapautuneen katalaanijohtajan: "Vain itsenäisyysäänestys voi ratkaista konfliktin"

Kysymys Katalonian itsenäisyydestä jakaa alueen. Espanjan hallitus kumosi katalaanijohtajien tuomiot, mutta konflikti jatkuu edelleen.

Txell Bonetin ja Jordi Cuixartin perhe-elämä tapahtui vankilassa lähes neljän vuoden ajan. Cuixart kirjoitti kaksi lastenkirjaa muistoksi lapsilleen. Kuva: Tomás Montes

BARCELONA Meditoiminen, lastenkirjojen kirjoittaminen ja perheen perustaminen, luettelee katalonialaisen kulttuurijärjestön johtaja Jordi Cuixart, kun hän kertoo elämästään neljän vankilassa vietetyn vuoden aikana.

Kesällä vapautettu Cuixart viettää lauantaina Katalonian kansallispäivää vapaalla jalalla ensimmäistä kertaa tuomionsa jälkeen.

Vuoden 2017 lokakuussa Kataloniassa järjestettiin Espanjan keskushallinnon laittomaksi katsoma äänestys alueen itsenäisyydestä.

Cuixart tuomittiin sitä edeltäneeseen mielenosoitukseen liittyen.

– Olen aktivisti ja olin mukana mielenosoituksessa. Sen ei pitäisi olla laitonta demokraattisessa maassa, Cuixart kertoo Ylen haastattelussa.

Oikeus oli toista mieltä. Cuixartin kapinasyytteet hylättiin, mutta hän sai yhdeksän vuoden tuomion kansankiihotuksesta.

Hänen johtamallaan Òmnium-kulttuurijärjestöllä on 165 000 jäsentä noin 7,5 miljoonan asukkaan Kataloniassa ja se tunnetaan itsenäisyyttä kannattavien katalaanien äänitorvena.

Katalonialaisen kulttuurijärjestön johtaja Jordi Cuixart on onnellinen päästessään takaisin perheensä luo. Hän pitää itsenäisyysäänestyksen sallimista ainoana ratkaisuna konfliktiin. Kuva: Tomás Montes

Äänestyksestä alkanut kriisi jatkuu edelleen

Kulttuurijärjestön jäsenmäärä nousi kohisten itsenäisyysäänestyksen jälkeen neljä vuotta sitten.

Poliisi käytti väkivaltaa äänestäjiä kohtaan ja lähes 900 loukkaantui. (siirryt toiseen palveluun) Loukkaantuneiden joukossa oli myös poliiseja.

Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont julisti alueen yksipuolisesti itsenäiseksi ja lähti maanpakoon. Espanjan hallitus lakkautti väliaikaisesti Katalonian itsehallinnon.

Mellakkapoliisit ja aktivistit ottivat yhteen äänestyspaikkana toimineen koulun edustalla Barcelonassa lokakuussa 2017. Kuva: Alberto Estevez / EPA

Cuixart ja kahdeksan muuta itsenäisyysjohtajaa ehtivät istua tutkintavankeudessa melkein kaksi vuotta ennen kuin Espanjan korkein oikeus julisti tuomiot lokakuussa 2019.

Pisimmän 13 vuoden tuomion sai Katalonian entinen varajohtaja Oriol Junqueras. Kovia tuomioita seurasivat väkivaltaiset mielenosoitukset etenkin Barcelonan kaduilla.

"Perheen perustaminen vankila-aikana oli poliittinen teko"

Espanjaa Katalonian itsenäisyysäänestyksen aikana hallinneen pääministerin Mariano Rajoyn tiukka linja synnytti Espanjan demokratian ajan pahimman poliittisen kriisin.

Rajoyn seuraaja sosialistipuolueen Pedro Sánchez on vaihtanut taktiikkaa ja yrittää neuvotella Katalonian aluejohdon kanssa.

Juhannuksena pääministeri kumosi katalaanijohtajien tuomiot ja Cuixart pääsi palaamaan Barcelonan boheemissa Gràcian kaupunginosassa sijaitsevaan kotiinsa.

– Olen onnellinen päästessäni perheeni luo, mutta tuomioiden kumoaminen ei ollut voitto. Emme ole vapaita Espanjasta.

Nyt hän paimentaa kahta poikaansa kotinsa edustalla sijaitsevassa leikkipuistossa. Esikoinen oli puolivuotias, kun Cuixart joutui vankilaan.

Toinen lapsista syntyi tuomion aikana. Cuixartille myönnettiin synnykseen osallistumista varten kuuden tunnin loma.

– Perheen perustaminen vankila-aikana oli poliittinen teko. Tuomion tavoitteena oli elämäni pysäyttäminen ja siksi en antanut niin käydä.

Jordi Cuixart antaa tunnustusta vaimolleen, joka pyöritti perheen arkea yksin vankilatuomion aikana. – Tuomio oli suurempi rangaistus perheelleni, Cuixart sanoo. Kuva: Tomas Montes

Esikoiselleen Cuixart lauloi joka ilta puhelimen välityksellä. Lastenkirjan hän päätti kirjoittaa selittääkseen lapsilleen, miksi joutui vankilaan.

Vangit sijoitettiin kauas kotiseudultaan

Vangeille sallittiin päivittäin kuuden minuutin puhelu, kerran viikossa perhe tapasi Cuixartia 40 minuutin ajan pleksin takaa. Perhetapaamisia oli 2–3 viikon välein. Silloin Cuixart sai halata lapsiaan ja puolisoaan toimittaja Txell Bonetia.

Tapaamisiin Bonet joutui matkustamaan Madridiin.

Vangittuihin katalaanijohtajiin sovellettiin aluksi samaa käytäntöä kuin baskiterroristijärjestö Etan jäseniin: heidät sijoitettiin vankiloihin kauas kotiseudultaan.

– Yritimme elää mahdollisimman normaalia perhe-elämää olosuhteista huolimatta. Siksi kävin Madridissa joka viikko, sanoo Bonet, josta tuli tuomion seurauksena miehensä äänitorvi ulkomaailmassa.

Hän esiintyi mediassa ja kiersi ympäri Eurooppaa puhumassa tuomittujen tilanteesta.

Katalonia kuohuttaa koko Espanjaa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International piti tuomioita poliittisina ja vaati vankien vapauttamista.

Cuixart on valittanut tuomiostaan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Pääministeri Pedro Sánchezille tilanne on vaikea, sillä edes osa hänen oman puolueensa jäsenistä ei kannattanut tuomioiden kumoamista.

Itsenäisyyttä kannattavien ja sitä vastustavien määrä on Kataloniassa edelleen lähes tasoissa. Monia parvekkeita koristivat Katalonian ja itsenäisyysmielisten liput. Kuva: Tomás Montes

Katalonian ulkopuolella kysymys Espanjan talouden moottorina tunnetun alueen itsenäisyydestä on monelle punainen vaate.

Kymmenet tuhannet mielenosoittajat vastustivat itsenäisyysjohtajien vapauttamista ja vaativat hallituksen eroa Madridissa kesäkuussa järjestetyssä mielenosoituksessa

Nuoria Katalonian itsenäistyminen kiinnostaa yhä vähemmän

Bonetin ja Cuixartin naapurustossa parvekkeita koristavat Katalonian liput. Kysymys itsenäisyydestä jakaa Katalonian kuitenkin kahtia.

Toukokuussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan itsenäisyyttä kannattaa (siirryt toiseen palveluun) 44,3 prosenttia ja vastustaa 48,7 prosenttia alueen asukkaista. Suurin osa kannattaa äänestystä siitä.

Claudia Cobosin (oik.) mielestä Katalonian ja koko Espanjan pitäisi keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kuva: Tomás Montes

Itsenäisyyttä kannattavien määrä on pudonnut etenkin nuorten keskuudessa. Joitakin parvekkeilla liehuvat liput ja iskulauseet ärsyttävät.

­– Voisimmeko keskittyä itsenäisyyden tavoittelun sijaan ilmastonmuutoksen torjuntaan? kysyy terassilla ystävänsä kanssa oluella istuva 23-vuotias Claudia Cobos.

Mercé Sanchez toivoo, että Katalonian kriisiin löytyy neuvotteluratkaisu. Hänen mukaansa tilanteella on suuri vaikutus ihmisten arkeen. Kuva: Tomás Montes

Ravintolan ohi kävelevä 37-vuotias Merce Sánchez toivoo, että nykyhallinto keskittyisi tärkeämpiin asioihin. Niitä ovat hänen mielestään pandemian hoito, heikko työllisyystilanne ja asuntojen korkean hinnat.

– Toivoisin, että tilanne ratkeaisi neuvottelemalla. Jos äänestys pidettäisiin nyt, en tiedä, miten äänestäisin.

Äänestys Skotlannin malliin

Jordi Cuixart pitää mahdottomana, että Katalonian kriisiin löydetään ratkaisu ilman äänestystä.

Hän käyttää esimerkkinä Skotlantia, jossa äänestettiin itsenäisyydestä seitsemän vuotta sitten.

– Meilläkin pitäisi olla oikeus päättää alueen tulevaisuudesta. Jos enemmistö haluaa pysyä osana Espanjaa, kunnioitamme sitä.

Espanjan pääministerille Pedro Sánchezille Katalonian itsenäistymispyrkimykset ovat jatkuva päänsärky. Kuva: EPA-EFE/BALLESTEROS / POOL

Kysymys Katalonian itsenäisyydestä on kahden vuoden päästä pidettäviin vaaleihin valmistuvalle Espanjan pääministeri Pedro Sánchezille epämiellyttävä.

Nykyinen vähemmistöhallitus on lisäksi riippuvainen katalaanipuolueiden tuesta lakeja säätäessään.

Itsenäisyysäänestyksen järjestäminen vaatisi perustuslain muuttamista. Siihen pääministeri ei ole ryhtymässä.

Rikkonainen hallinto vaikeuttaa päätöksentekoa

Katalonian itsenäisyyttä kannattavilla puolueilla on alueella enemmistö, mutta niillä on suuria keskinäisiä erimielisyyksiä.

Toinen suurimmista puolueista ei hyväksy vuoropuhelua Espanjan keskushallinnon kanssa.

Erimielisyydet vaikuttavat hallintoon ja kuluneelta vuodelta puuttuu budjetti. Tuhannet suuryritykset ovat lähteneet Kataloniasta (siirryt toiseen palveluun) itsenäistymisprosessin alettua.

Cuixartin kirja on omistettu kaikkien vangittujen lapsille. Kuva: Tomás Montes

Cuixartin uusimmassa lastenkirjassa astronautti pakenee pahasta maailmasta kauniille planeetalle.

Satumaailma symboloi itsenäistä Kataloniaa. Inspiraation kirjaan Cuixart sai vankilan perhehuoneen seinille maalatuista hahmoista.

Niitä hän ei toivo joutuvansa katsomaan enää koskaan. Ainoastaan lapset kaipaavat leikkimistä vankilan harmaalla patiolla.

Artikkelia korjattu 9.9.2021 klo 11.00. Alun perin tekstissä todettiin, että Espanjassa pidetään vaalit kolme vuoden kuluttua. Korjattu muotoon: kahden vuoden päästä pidettävät vaalit.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Katalonia kuohuttaa jälleen – aikeet armahtaa separatistijohtajia saivat espanjalaisia kaduille vaatimaan hallituksen eroa

Katalonian itsehallintoa alettiin purkaa – nyt jännitetään, jatkuvatko tunteenpurkaukset rauhanomaisina

Katso myös:

Ulkolinja: Espanjalainen kosto

Ulkolinja: Espanjalainen umpikuja