Kuopion koulusurman käsittely hovioikeudessa alkaa torstaina – tekijän syyntakeisuus keskeinen kysymys

Lokakuussa 2019 tapahtuneen Kuopion koulusurman käsittely hovioikeudessa alkaa huomenna. Käräjäoikeus katsoi, että tekijä oli syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa. Nyt asia nousee uudestaan hovioikeuden arvioitavaksi.

Puolustusasianajaja Matti Niiranen (edessä) ja kouluhyökkäyksestä tuomittu Joel Marin kuvattuna käräjäoikeuskäsittelyn ensimmäisenä päivänä syyskuussa 2020. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kuopion koulusurman käsittely hovioikeudessa alkaa huomenna. Tekijän syyntakeisuus nousee hovioikeudessa uudelleen arvioitavaksi.

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi Joel Marinin viime marraskuussa elinkautiseen vankeuteen muun muassa murhasta ja 20 murhan yrityksestä. Käräjäoikeus katsoi, että Marin oli hyökkäyksen tehdessään syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa ja sen seurakset.

Samaan arvioon päätyi myös THL:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta. Se käsittelee ja ratkaisee mielentilasta laaditut lausunnot.

Valituksessaan hovioikeuteen Marin kuitenkin vaatii, että hänen katsottaisiin olleen alentuneesti syyntakeinen. Alentuneesti syyntakeiselle henkilölle voidaan hakea alempaa rangaistusta.

Yksi kuoli, yhdeksän haavoittui

Kuopion kouluisku tapahtui lokakuun 1. päivänä vuonna 2019 Savon ammattiopiston luokkahuoneessa kauppakeskus Hermanin tiloissa.

Iskussa kuoli nuori ukrainalainen nainen. Hyökkääjän lisäksi yhdeksän ihmistä haavoittui tai loukkaantui, kun tekijä hyökkäsi pitkän miekan kanssa opettajien ja opiskelutovereidensa kimppuun.

Tässä jutussa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ja Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerma kommentoivat yleisesti syyntakeisuuden määritelmää. He eivät ota kantaa Kuopion kouluiskuun.

“Alentuneesti syyntakeinen” on hankala määritelmä

Nykyisin alentuneesti syyntakeisena tuomitaan vain harvoin.

– Useimmat mielentilatutkimuksia tekevät ammattilaiset pitävät sitä epämääräisenä kategoriana, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Syyntakeisuus on rikosoikeudellisesti mielenkiintoinen ilmiö. Se perustuu mielentilatutkimukseen, joka tehdään psykiatrisessa sairaalassa. THL antaa mielentilatutkimuksen perusteella oman arvionsa syyntakeisuudesta.

Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeeton henkilö puolestaan ei pysty esimerkiksi vakavan mielisairauden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekojensa luonnetta tai säätelemään käyttäytymistään.

Näiden väliin jää määritelmä “alentuneesti syyntakeinen”. Tällöin katsotaan, että tekijän ymmärryskyky ja kontrollointikyky ovat tekohetkellä merkittävästi alentuneet.

Kysymys syyntakeisuudesta vaikuttaa olennaisesti rangaistukseen. Syyntakeinen tuomitaan vankeusrangaistukseen ja syyntakeeton määrätään käytännössä aina tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon ennaltamääräämättömäksi ajaksi. Alentunut syyntakeisuus voi johtaa lievempään rangaistukseen, mutta siihen ei sisälly hoitovelvoitetta.

Mielentilatutkimusta ei yleensä uusita

Hannu Lauerman mielestä alentunut syyntakeisuus on ongelmallinen määritelmä.

– Henkilö voi olla esimerkiksi vakavasti häiriintynyt ja potentiaalisesti vaarallinen mutta ei suoranaisesti mielisairas. On ristiriitaista, jos hän selviää lievemmällä rangaistuksella, mutta ei tule ohjatuksi hoitoon.

Lauerman mukaan monien muiden maiden lainsäädännössä vastaavaa välimallin määritelmää ei ole.

Mielentilatutkimus tehdään tavallisesti käräjäoikeuden käsittelyn yhteydessä. Uutta tutkimusta ei juuri koskaan tehdä, vaikka hovioikeudessa syyntakeisuutta arvioitaisiin uudelleen.

– Mielentilatutkimus on hyvin perusteellinen ja tarkoin ohjeistettu. On harvinaista, että siinä havaittaisiin sellaisia puutteita, että päädyttäisiin uuteen tutkimukseen, Lauerma sanoo.

Tapauksen oikeuskäsittely on poikkeuksellinen

Kuopion kouluiskua käsitellään Itä-Suomen hovioikeudessa 9.–14.9.

Käräjäoikeuden käsittelyssä tekijä Joel Marin myönsi murhan ja kolme murhan yritystä.

Valituksessaan hovioikeudelle hän vaatii muun muassa, että syytteistä murhan yrityksistä luovutaan niiden henkilöiden osalta, jotka pääsivät pakenemaan ilman fyysisiä vammoja.

– Hovioikeuteen mennään pitkälti samoilla argumenteilla kuin mitä kuultiin käräjäoikeudessa, sanoo Marinin puolustusasianajaja Matti Niiranen.

Myös osa asianomistajista on valittanut hovioikeuteen korvaussummista.

Kuopion koulusurman oikeudenkäynti on poikkeuksellinen. Aiemmissa Suomessa 2000-luvulla tapahtuneissa kouluhyökkäyksissä tekijät surmasivat itsensä, eivätkä he vastanneet teoistaan oikeudessa

Lue myös: