1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. verkkourkinta

FT: Saksa syyttää Venäjää verkkourkinnasta ja sekaantumisesta tuleviin vaaleihin

Saksan ulkoministeriön mukaan urkinnan takaa löytyy venäläinen hakkeriryhmä. Sen jäljet johtavat puolestaan Venäjän GRU-sotilastiedustelupalveluun.

Saksan sosialidemokraattinen puolue (SPD) on mielipidetiedusteluissa johdossa. Liittopäivävaalit pidetään kuun lopulla, ja Saksa syyttää Venäjää siitä, että venäläinen hakkeriryhmä on sekaantunut vaaleihin. Kuva: Clemens Bilan / EPA

Saksa syyttää Venäjää verkkourkinnasta liittopäivävaalien alla.

Brittiläisen The Financial Times -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan Saksan viranomaisilla on näyttöä siitä, että venäläinen Ghostwriter-hakkeriryhmä on urkinnan takana.

Lehden haastattelema ulkoministeriön tiedottaja Andrea Sasse sanoo, ettei venäläisten toimintaa voi hyväksyä. Sassen mukaan se "on riski Saksan turvallisuudelle ja demokraattiselle päätöksentekoprosessille".

Urkinnalla on haluttu vaikuttaa Saksan liittopäivävaaleihin, jotka pidetään kuluvan kuun 26. päivä. Vaaleissa ratkeaa se, kuka jatkaa liittokanslerina Angela Merkelin 16-vuotisen valtakauden jälkeen.

Sasse myös arvioi, että Venäjän toimet vaikuttavat raskaasti maiden kahdenvälisiin suhteisiin.

Saksan valtiosihteeri Miguel Berger on luovuttanut Saksan vastalauseen Venäjän apulaisulkoministerille Vladimir Titoville maiden turvallisuuspoliittisen työryhmän kokouksessa viime viikolla.

Financial Times ei ole saanut Venäjän viranomaisilta lausuntoa asiasta.

Urkinnan kohteina poliitikot

Venäläisten urkinnan kohteina ovat olleet saksalaisten liittopäiväedustajien sekä lukuisten alueparlamenttiedustajien sähköpostit. Hakkerit ovat laittomnin keinoin yrittäneet saada tietoon poliitikkojen salasanoja ja muita kirjautumistietoja.

Tiedottaja Sassen mukaan hakkeriryhmä on tehnyt vuosien ajan perinteisiä kyberiskuja, levittänyt perättömiä tietoja ja tehnyt erilaisia vaikuttamisoperaatioita.

Sasse sanoo, että Saksalla on luotettavia tietoja siitä, että Ghostwriter-hakkeriryhmän jäljet johtavat Venäjän valtioon ja erityisesti sen GRU-sotilastiedustelupalveluun.

Venäjä ei ole suoraan ilmaissut sitä, kenestä se haluaisi Merkelin seuraajan.

Sekä kristillisdemokraattien Armin Laschet että SPD:n Olaf Scholtz ovat antaneet perin rauhoittelevia lausuntoja Saksan ja Venäjän suhteista. Vihreiden Annalena Baerbock on ollut kriittinen erityisesti Itämeressä Venäjältä Saksaan kulkevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea kohtaan.

Saksa syyttänyt Venäjää ennenkin

Saksa on usein aiemminkin syyttänyt Venäjää kyberoperaatioista sitä kohtaan ja vihamielisestä toiminnasta Saksan maaperällä.

Liittokansleri Angela Merkel arvioi viime vuonna, että Saksalla on vahvat todisteet siitä, että vuoden 2015 liittopäiviä vastaan tehdyn hakkeroinnin takana olivat venäläiset tekijät. Tuolloin urkittiin myös Merkelin omia sähköposteja.

Tuoreessa muistissa on sekin, että maanpaossa ollut tšetšeenijohtaja tapettiin berliiniläisessä puistossa kaksi vuotta sitten. Saksan mukaan murha tehtiin Kremlin määräyksestä.

Tapaus heikensi tuolloin maiden suhteita pahoin.

Lue lisää:

Saksan valtapuoluetta odottaa vaaleissa romahdus – ehdokas Merkelin seuraajaksi alkoi näyttää narrilta, ja hänen kotikaupungissaan on sille selitys