1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. homoseksuaalisuus

Näin homoseksuaaleja käännyttävät eheytyshoidot toimivat – 25-vuotias Johannes Poikkimäki kertoo, millaiseen paineeseen hän joutui vuosiksi

Eheytyshoitojen aiheuttamat traumat ovat monimutkaisia, ja niihin voi liittyä häpeää, uskonkriisiä ja juurettomuuden tunnetta. Johannes Poikkimäki joutui teininä eheytyshoitoihin, ja pystyi irrottautumaan niistä vasta ihastuttuaan 17-vuotiaana.

Johannes Poikkimäen lapsuus sisälsi ystävien ja ihanien vanhempien lisäksi eheytyshoitoja. Hänelle painotettiin lapsesta saakka, että homoseksi on syntiä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

“13-vuotiaana tulin kaapista ulos ja tunti sen jälkeen musta rukoiltiin homouden henkeä pois.”

Näin lukee valokuvan alla, jonka 25-vuotias Johannes Poikkimäki julkaisi Instagramissa, kun eheytyshoitojen kriminalisointia ajavaa kansalaisaloitetta varten vielä kerättiin allekirjoituksia.

Kuvan ja tekstin julkaisu jännitti, mutta rohkeutta löytyi, jotta kukaan ei enää joutuisi eheytysyritysten kohteeksi.

Hoidot määritellään toimiksi, joilla pyritään muokkaamaan ihmisestä cis-sukupuolinen hetero. Cis-sukupuolisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö identifioituu hänelle syntymässä määriteltyyn sukupuoleen.

Eheytyshoitoja järjestetään usein erilaisissa uskonlahkoissa.

Johannes halusi eheytyä, koska hänelle kerrottiin homoseksin olevan syntiä

Ensimmäiset ajatukset siitä, että 13-vuotias Johannes voisi eheytyä, syntyivät hengellisellä leirillä. Iltamissa ylistettiin Jumalaa, saarnattiin ja jaettiin todistuksia.

– Jossain vaiheessa sai mennä eteen hengellisten vanhempien tai pastoreiden esirukoiltavaksi, pyytää esimerkiksi sairauden parantamista. Mun tapauksessa mä pyysin, että voisko he saada musta homouden pois. Halusin siinä tilanteessa kokea jotain suurempaa. Monet aina sanoi, että siinä kokee jonkinlaisen valaistumisen tai tuntee, että Pyhä Henki tärisyttää sua. Mutta aika tyhjäksi se jätti ne hetket sitten.

Tarve ja halu eheytyä oli iskostettu syvälle.

Eheytyshoitoihin hakeutumisen taustalla on usein yhteisön painostusta ja yleinen muuttumista korostava ilmapiiri. Johannes ei teininä halunnut aiheuttaa pettymystä uskonyhteisönsä hengellisille vanhemmille. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Johannes koki painostusta yhteisönsä suunnalta, sillä hengelliset vanhemmat olivat Johannekselle esikuvia. Kun nämä esikuvat uskoivat Johanneksen mahdollisuuteen eheytyä, ei hän halunnut tuottaa pettymystä.

– Mulle oli lapsuudesta saakka tehty selväksi, että homoseksi on syntiä. Kun on pienestä saakka kuullut tollaista, ja alkaa kokemaan fiiliksiä, niin tietty sitten ahdisti ja halusi muuttua. Kukaan ei sanonut, että Johannes sä tarviit pelastusta, vaan se oli ennemmin se oma helvetin pelko.

Yleisin eheytyskeino oli rukous

Eheytyshoidoista huolimatta Johannes kuvailee lapsuuttaan ja vanhempiaan ihaniksi. Lapsuuteen kuului paljon ystäviä, ja ratsastusta pitkään harrastaneella ja eläinrakkaalla Johanneksella oli hevosia, kaneja ja kissoja.

Perhe ei pakottanut häntä eheytyshoitoihin, eikä hän niistä oikeastaan perheelleen maininnut.

– Mun perhe on tosi hengellinen, että sitä kautta toki ajauduin näihin meininkeihin. Paljon siinä oli hyvää, mutta monesti tällaisissa on kääntöpuolena se, että sellainen näkymätön pahuus naamioidaan tahattomasti hyvään. Sen mä tiedän, että kukaan näistä hengellisistä vanhemmista ei halunnut mulle pahaa. Kukaan ei ollut, että “hyi homo”, vaan hekin pelkäs että joudun helvettiin.

Johannesta koitettiin eheyttää aina 17-vuotiaaksi asti läpi hänen teini-ikänsä, ja hän teki kaikkensa muuttuakseen: hän katseli YouTubesta amerikkalaisten pastoreiden puheita, paastosi ja oli selibaatissa.

Pääasiassa Johanneksen eheytyshoito tapahtui rukouksen voimalla.

– Monesti se meni niin, että pastori pyysi Pyhää Henkeä ohjaamaan keskustelua. Hän pyysi mua toistamaan tämän tyyppistä lausetta: Olen Johannes ja en ole homoseksuaali. Tämä homouden henki on Saatanasta, ja se saadaan minusta ulos Jeesuksen nimessä, Aamen.

Ihastuminen herätti hyväksymään itsensä

17-vuotiaana Johannes muutti Helsinkiin. Tämä oli hänelle hoidoista irtautumisen ja oman itsensä hyväksymisen alku.

– Mä tapasin yhen pojan, ja hyvin palavasti ihastuin häneen. Kerran pötköteltiin sohvalla, ja kelasin, että jos mulle tulee näin hyvä fiilis tästä, niin tää ei voi olla Paholaisesta.

Muutto Helsinkiin auttoi Johannesta hyväksymään itsensä sellaisena kuin hän on. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Johannes asuu edelleen Helsingissä, ja työskentelee kampaajana kampaamossa, jonka toinen omistaja hän on. Haaveissa hänellä on lähiaikoina ollut oma pieni maatila.

Johanneksen tarinalla on siis onnellinen loppu, mutta nuoruuden kokemukset eivät ole painuneet unholaan.

– Musta tuntuu, että näiden eheytyshoitojen jälkeen oon vasta nyt alkanut eheytyä niistä hoitojen aiheuttamista haavoista.

Traumoista paraneminen on pitkä prosessi

Johannes parantelee edelleen kahdeksan vuoden jälkeen omia haavojaan.

Helmikuussa julkaistun australialaisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan eheytyshoitojen aiheuttamat traumat eivät ole yhden ainoan “eheytyskokemuksen tai eheytyskerran” tulos, vaan eheytysprosessien ja yleisen häpeän, syyllistämisen ja muuttumista painottavan ilmapiirin yhteistyötä.

Tutkimuksen mukaan tämän ilmapiirin viestien sisäistäminen johtaa herkästi eheytysprosessiin hakeutumiseen ja vaikeuttaa kyseisestä toiminnasta irtautumista.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista selviytyjistä kertoi Johanneksen tapaan osallistuneensa eheytyshoitoihin vapaaehtoisesti.

Eheytyshoitojen aiheuttamista haavoista paraneminen vaatii tutkimuksen mukaan niin häpeän, monisyisen trauman kuin juurettomuuden tunteiden käsittelyä.

Eheytyshoidot vovat aiheuttaa myös traumanjälkeisen stressihäiriön eli PTSD:n, jonka vaikutus täytyy ottaa huomioon eheytyshoitojen aiheuttamia haavoja parannettaessa.

Johannes Poikkimäki on pohtinut, että eheytyshoitojen jäljet voivat näkyä hänessä tavoilla, joita hän alkaa ymmärtää vasta nyt. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Parantuminen vaatii tutkimuksen mukaan pitkäaikaista tukea.

Tutkimusta varten haastateltiin 35 eheytyshoidossa ollutta henkilöä ja 18 mielenterveyden sasiantuntijaa. Tutkimus tukee muiden aiemmin julkaistujen kansainvälisten tutkimusten tuloksia eheytyshoitojen haitoista.

Eheyttäminen on edelleen voimissaan oleva ilmiö

Johanneksella on monia kohtalotovereita, mutta hoidoille altistettujen ihmisten määrää Suomessa on vaikea arvioida, sillä eheytyshoidot eivät ole tunnustettu hoitomuoto, eikä niitä sen takia tilastoida erikseen.

Helsingissä toimivan Uskontojen uhrit ry:n sateenkaarivertaistukiryhmän vetäjä Tom-Kristian Heinäaho on ollut vertaistukiryhmän toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien.

Heinäaho on kuullut erilaisia tarinoita niin vanhoilta, nuorilta, naisilta, miehiltä kuin muunsukupuolisilta. Yleisin tapaamisissa esiin nouseva teema on juuri seksuaalisuuteen ja/tai sukupuoli-identiteettiin kohdistunut paine muuttua.

– Jokin aika sitten samassa tapaamisessa oli samanaikaisesti monta henkilöä, jotka olivat joutuneet käymään läpi todella rankkoja eheytyshoitoja, Heinäaho kertoo.

Ryhmän perustamisesta on tänä vuonna kuusi vuotta. Uusia kasvoja liittyy joukkoon, ja vanhoja poistuu, mutta kokemukset ovat monella samat.

– Luulisi, että ajat muuttuvat ja kehitys kehittyy, mutta edelleen 20-vuotiaat kertovat samanlaisia tarinoita kuin 60-vuotiaat, Heinäaho kertoo.

Eheytyshoitojen kriminalisointia ajava kansalaisaloite keräsi eduskunnan käsittelyyn etenemiseen vaadittavat 50 000 allekirjoitusta elokuun loppupuolella.

Keskustelu on avoinna 13.9. klo 23 asti.