1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. biopolttoaineet

Entinen turvesuo muuttumassa ainutlaatuiseksi energiakeskukseksi Keski-Pohjanmaalla – suunnitteilla biometaanijalostamo, aurinkovoimala ja tuulivoimaa

Lampin Voima Oy:n mukaan uusi tuotantolaitos on toiminnassa Toholammilla jo parin vuoden kuluttua, jos kaikki sujuu suunnitellusti.

Suunnitteilla olevan biometaanijalostamon viereen tulee 150 hehtaarin kokoinen aurinkovoimala jo rakennettavan tuulivoiman lisäksi. Toholammin Isonevalla tila ei lopu kesken. Kuva: VIlle Viitamäki / Yle

Entinen turveyrittäjä Heimo Karjalainen katselee Toholammin Isosuolle.

– Tuohon pitäisi tulla aurinkopaneelikenttä, sen viereen biokaasulaitos ja vetylaitos. Suon takana oleva metsä on jo kaavoitettu tuulipuistoksi, Karjalainen visioi.

Viimeiset turvekuormat suolta lähtivät viime vuonna.

– Jos täällä nevalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa öljyä korvaavaa biomeetania polttoaineeksi, niin onhan se vallankumouksellinen juttu, Karjalainen sanoo.

Parin vuoden päästä tuotannossa?

Keskipohjalainen Isosuo on Lampin Voima Oy:n suunnitteleman biometaanijalostamon paikka.

Hallituksen puheenjohtaja Feodor Gurvits kertoo, että jalostamohanke on tällä hetkellä toisella rahoituskieroksella eli menossa on osakeanti.

– Parhaassa tapauksessa, kun luvitus on kunnossa, hanke voidaan myydä isommalle toimijalle, jolla on tarpeeksi pääomaa toteuttaa kymmenien mijoonien investointi, kertoo Gurvits.

Gurvitsin mukaan vihreä biometaani syntyy eri energiamuotoja yhdistelemällä.

– Kaiken pohjana on lehmänlanta, josta saadaan biokaasua. Tämän jälkeen aurinko- ja tuulivoiman avulla tuotetaan vetyä, joka lisätään bioreaktoreihin. Näin saadaan biometaania, jota voidaan käyttää raskaaliikenteen, työkoneiden tai laivojen polttoaineena, Gurvits selittää.

Vetyä tarvitaan biokaasun metaanipitoisuuden nostamiseksi 60 prosentista 90 prosenttiin.

Lampin Voiman hallituksen puheenjohtaja Feodor Gurvits kertoo, että Toholammille suunnitteilla oleva biometaanijalostamo on mahdollista kopioida myös muualle, jos karjanlantaa ja vihreää energiaa on tarjolla. Kuva: Kaje Komulainen / Yle

Tuotantolaitos tuo myös muita etuja, sillä laitoksesta tuleva kaasuuntumaton aine voidaan käyttää lannoitteena pellolla.

– Tämä pienentää viljelijöiden hiilijalanjälkeä merkittävästi, kertoo Gurvits.

Gurvitsin mukaan yhdistämällä eri asioita pystytään keskellä nevaa haastamaan miljardiluokan laitoksia, joissa tehdää metaania.

– Näin pitkälle integroitua laitosta ei ole vielä tehty. Tässä ei ole teknologisesti mitään mullistavaa, muuta kuin eri energialähteiden yhdistelyä. Kokoluokka on kymmeniä miljoonia, verrattavissa isoihin tuulivoimahankkeisiin.

Entinen turveyrittäjä Heimo Karjalainen näkee aurinkopaneleissa ja tuulivoimassa mahdollisuuden turvesoiden jatkokäytölle.

Hankkeen luvitus on YVA-tarveharkinassa.

– Jos kaikki menee hyvin, kaasua voidaan saada jo parin vuoden päästä, sanoo Gurvits

"Kuulostaa uniikilta"

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Juho Korteniemi kertoo, että valtiovalta kannustaa sektori-integraatio -ajatteluun.

Sektori-integraatio -työryhmän loppuraportti kehottaa Euroopan Unionia ottamaan vedyn keskeiseksi elementiksi vähähiiliseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Vedyn tuotannon uskotaan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa.

– Toholammin hybridihanke kuulostaa juuri siltä, mitä kohti ollaan menossa. Lisätään sähkönkäyttöä, käytetään biomassaa ja vetyä. Se on tulevaisuutta. Kuulostaa uniikilta, sanoo Korteniemi.

turvepelto
Lampin Voima Oy:n suunnittelemassa biometaanilaitoksessa lopputuote syntyy eri energiamuotoja yhdistelemällä.

Suomen Biokierto ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä toteaa, että Toholammin suunnitelma on hyvä esimerkki systeemitason energiaintegraatiosta, jota kohti pyritään.

– Jos voidaan tuottaa Merenkurkun uuden Aurora Botnia -laivan tarpeen verran biometaania, niin hanke kuulostaa tosi isolta Suomen ja jopa Euroopan mittakaavassa.

Suomessa on tällä vain yksi nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos. Se on Gasumin Turun yksikkö, joka käsittele lähiöiden jätevesien lietettä.

– Vetyboostaus on se uusi juttu. Jos pystytään osoittamaan kustannustehokkuus ja tuote on kestävästi tuotettu, hanke kiinnostaa varmasti rahoittajia, Virolainen-Hynnä sanoo.

Työtä ja pääomaa

Kunnanjohtaja Jukka Hillukkalan mukaan Toholammin ympäryskuntiin on rakenteilla valtavasti tuulivoimaa. Jo se herättää pienen kunnan eloon.

– Tämä biometaanin valmistukseen tähtäävä hybridihanke on juuri sitä, mitä maaseutupitäjä tarvitsee, sanoo Hillukkala.

Hillukkala sanoo, että kylänraitilla viljellijät ovat jo puhuneet aikovansa muuttaa koneensa kaasulla käyviksi.

– Kun kaasua löytyy omasta pitäjästä, niin silloin pitää vaihtaa myös henkilökohtainen kulkupeli kaasulla kulkevaksi.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 9. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Maatilan oma biokaasulaitos on iso investointi, mutta valtion tuki auttaa nyt hankkeita eteenpäin

Haapavedellä kehitetään eri kokoisia biokaasulaitoksia – biometaani voi tuoda ison helpotuksen maatilojen polttoainekuluihin