1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

Selvitys tarjoaa järeitä keinoja lisätä kävelyä ja pyöräilyä: Ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi kaupungeissa, autojen ilmaispysäköinnille töissä loppu

Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen toisi monia hyötyjä, mutta omalla autolla liikkuvia esitetyt keinot eivät välttämättä innosta. Listasimme tuoreesta selvityksestä neljä keinoa, joilla arkiliikkumista pyritään lisäämään.

Suomessa Oulu tunnetaan kaupunkina, joka on saanut pyöräilyn suosion kasvamaan. Kuva: Risto Degerman / Yle

Tuore selvitys esittää monia keinoja, joilla kävelyn ja pyöräilyn määrää saataisiin lisättyä. Liikenne- ja viestintäministeriö tavoittelee edistämisohjelmalla (siirryt toiseen palveluun) 30 prosentin kasvua kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen tilaamassa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) on käyty läpi keinoja, joilla tavoitteeseen pääsemistä voitaisiin edistää.

Selvityksen tehneen Finnish Consulting Groupin projektipäällikkö Max Mannola nostaa keinoista esiin muun muassa kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyyn satsaamisen ja taloudelliset kannustimet, kuten sähköpyörien hankinnan tukemisen.

Selvityksessä ehdotetaan ohjauskeinoiksi myös kävelyn ja pyöräilyn tekeminen ensisijaisiksi liikkumisvaihtoehdoiksi tiiviillä kaupunkiseuduilla ja työpaikkojen ilmaispysäköinnin karsinta, joita osa autolla liikkuvista voi kavahtaa.

Mannolan mukaan vastakkainasetteluun voi hakea ratkaisuja paikallisesti esimerkiksi yrittäjien, keskustayhdistysten ja asukkaiden kanssa.

– Kävelijät ja pyöräilijät tuovat paljon ostoseuroja, heitä on iso osa asiakaskunnasta. Pitäisi muistaa myös, että autoilijoiden omassakin intressissä on se, että muita autoilijoita olisi mahdollisimman vähän. Näin ne, joiden todella täytyy autoilla, pääsisivät nopeasti perille ja liikenne olisi sujuvampaa, Mannola toteaa.

Kunnille myönnettävä rahoitus ollut suosittu, mutta pienenemässä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kautta on viime vuosina jaettu kunnille avustusta, jota on saanut kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön Tuuli Ojala nostaa rahoituksen keskeiseksi keinoksi, jolla ministeriö on kävelyä ja pyöräilyän pyrkinyt lisäämään.

– Kysyntä rahoitukselle on ollut vilkasta, ja sille on ollut tarvetta, Ojala sanoo.

Joensuu mainitaan selvityksessä kaupunkina, jossa pyöräilyn suosiota on saatu kasvatettua. Kuva: Jouki Väinämö / Yle

Pyöräliitto on kritisoinut (siirryt toiseen palveluun) rahoituksen pienenevän ensi vuonna merkittävästi. Tukea on enää neljä miljoonaa euroa, kun tänä vuonna sitä myönnetään (siirryt toiseen palveluun) 28,5 miljoonaa euroa.

Ojalan mukaan rahoitustaso pyritään nostamaan fossiilittoman liikenteen suunnitelmassa ehdotetulle 30 miljoonan euron vuositasolle tulevissa kehysneuvotteluissa.

Kasvua tavoitellaan nopeammilla ja turvallisilla reiteillä, jotta pyöräily olisi matka-ajan puolesta kilpailukykyinen keino kulkea töihin tai kouluun.

– Kävelyn lisäämiselle on potentiaalia 0–3 kilometrin matkoilla, pyöräilyllä 7 kilometriin asti ja sähköavusteisilla pyörillä potentiaalia lisäykselle on kymmeneen kilometriin asti, sanoo Traficomin erityisasiantuntija Virpi Ansio.

Ojala toteaa, että väylänpidon puolella on yhä paljon tehtävää, jotta kävely ja pyöräily olisivat sujuvia ja turvallisia vaihtoehtoja myös talvella. Hallituksen fossiilittoman liikenteen suunnitelmassa kohdennetaan tähän olemassa olevia väylänpidon rahoja.

Kävelyä ja pyöräilyä halutaan lisätä terveyshyötyjen saamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Raportissa mainitaan, että vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta arvioidaan Suomessa aiheutuvan vuodessa vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset.

Selvityksestä keskusteltiin myös Ylen aamussa perjantaina.

Lue myös

Suomalaiset innostuivat työsuhdepyöristä, mutta suosituimpiin malleihin on jopa parin vuoden jono – erikoinen pyöräpula jatkunee vielä vuosia

Kevyt liikenne katosi suunnittelijoiden puheista – muutos on osa kokonaisuutta, joka patistaa suomalaisia kävelemään paljon nykyistä enemmän

Moni autoilija ohittaa, kun pitäisi hiljentää ja odottaa – pyöräilijät vaativat 1,5 metrin turvavälin lisäämistä lakiin