1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. ylioppilaskirjoitukset

Korona stressaa enemmän kuin ruotsin kirjoitus – "Entä jos sairastun", pohtii Elisa Sairanen, jonka ylioppilasjuhlat siirtyivät jo kerran

Elisa Sairasen ja Siiri Kirmasen ylioppilasjuhlat siirtyivät, koska he eivät päässeet keväällä ruotsin kirjoituksiin korona-altistumisen takia. Nyt Savonlinnan lyseon lukion abiturientit valmistautuvat kirjoituksiin toistamiseen.

Elisa Sairanen opiskelee nyt avoimessa yliopistossa psykologiaa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Savonlinnalaista Elisa Sairasta, 19, harmittaa, kun hän ajattelee asiaa. Hän voisi opiskella tällä hetkellä yliopistossa vaikka psykologiaa. Toisin kävi.

Sairasen piti valmistua ylioppilaaksi Savonlinnan lyseon lukiosta viime keväänä, mutta lakkiaiset lykkääntyivät. Hän altistui koronalle, eikä päässyt ruotsin kirjoituksiin.

Nyt ruotsin kirjoitukset kolkuttelevat jälleen ovella. Tällä kertaa abiturientti ei halua ottaa riskejä, joten hän vetäytyi alkuviikosta omaehtoiseen karanteeniin, kuten monet muutkin syksyn kokelaat.

– En liiku isommissa porukoissa, että ei vain tarttuisi mitään.

"Kenellekään ei kuuluisi käydä näin"

Ruotsin kirjoitukset jäivät keväällä välistä myös kerimäkeläiseltä Siiri Kirmaselta, 19. Hänkin haluaa välttää riskejä, mutta ei voi vetäytyä täysin omiin oloihinsa töiden takia.

– Olen kuitenkin koettanut olla varovaisesti. En ole kauheasti nähnyt kavereita.

Siiri Kirmanen työskentelee paikallisessa ruokakaupassa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Kirmanen ja Sairanen ovat hyväksyneet kohtalonsa, vaikka tilanne harmittaa edelleen.

– Kenellekään ei pitäisi käydä näin, Kirmanen toteaa.

Porrastettu sisääntulo ja maskit kasvoille

Parikymmentä Savonlinnan lyseon lukion abiturienttia on ilmoittautunut omaehtoiseen karanteeniin kirjoitusten alla. He ovat saaneet rehtorilta luvan etäopiskeluun.

Osuus kokelaista on pieni, sillä kirjoittamaan astelee enimmillään noin 120 abiturienttia päivässä. Lukion opinto-ohjaaja Pia Riekkinen tosin arvelee, että uusia karanteenilaisia saattaa vielä ilmaantua.

– Olemme suositelleet omaehtoista karanteenia kaikille meidän kokelaille.

Viime keväänä korona esti 11 Savonlinnan lyseon lukion opiskelijan ruotsin kirjoitukset. Kolmelle kokelaalle se tarkoitti ylioppilasjuhlien lykkääntymistä.

– Tiedottaminen, tiedonkulku ja joustava yhteistyö ovat avaimet tällaisten tilanteiden välttämiseen. Olemme oppineet aikaisemmista kerroista. Luotan siihen, että olemme tehneet hyvät ennakkojärjestelyt ja tulemme selviämään hyvin syksyn kokeista, Riekkinen sanoo.

Opinto-ohjaaja Pia Riekkinen luottaa siihen, että syksyn ylioppilaskirjoitukset sujuvat hyvin ennakkojärjestelyjen ansiosta. Kuva: Kati Rantala

Lukio torjuu koronatartuntoja kirjoituksissa muun muassa porrastetuilla sisääntuloajoilla, jotta pukutiloihin ei synny tungosta. Kokelaiden pitää myös käyttää kasvomaskeja kirjoitusten aikana.

Lukiosta löytyy karanteenitila, johon mahdollisesti altistuneet abiturientit pääsevät kirjoittamaan, jos he saavat tarjolla olevasta pikatestistä negatiivisen tuloksen. Viime keväänä karanteenitila ja pikatestitkään eivät auttaneet, koska tieto altistumisista tuli myöhään ruotsin koetta edeltävänä iltana.

Avoimen yliopiston opintoja ja töitä

Elisa Sairanen käy nyt psykologian perusopintoja avoimessa yliopistossa. Keväällä hän alkaa lukea alan pääsykokeisiin.

Niistä hänellä on jo kokemusta.

Sairanen osallistui keväällä psykologian pääsykokeisiin, vaikka tiesi, että ei voisi päästä opiskelemaan. Hän halusi tutustua koketilanteeseen.

– Luulen, että menen ensi keväänä pääsykokeisiin vähän rauhallisemmalla mielellä, koska olen käynyt sen jo kerran.

Siiri Kirmasen välivuosi vierähtää ainakin marraskuun loppuun asti töissä. Sen jälkeen Kirmanen saattaa jatkaa töissä, opiskella avoimessa yliopistossa tai tehdä jotain ihan muuta.

– Olen halunnut pitää kaikki vaihtoehdot avoinna.

Korona jännittää enemmän kuin ylioppilaskoe

Nyt Sairasta ja Kirmasta jännittää.

Se ei johdu niinkään tulevasta ruotsin kokeesta. Takana on jo monta ylioppilaskoetilannetta.

Jännitys johtuu korona-ajasta.

– Mitä jos käykin jotain, vaikka itse sairastuisi koronaan, eikä pääsisi taaskaan kirjoittamaan, Sairanen pohtii.

– Se on suurempi stressin aihe kuin itse ruotsin kirjoitus, Kirmanen sanoo.