Venäjän kauppa pääsemässä yli koronasta – matkailu odottaa yhä rajojen avautumista

Koronapandemia on vaikuttanut Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan eri tavoin eri aloilla. Parhaiten ovat pärjänneet yritykset, joilla on toimintaa Venäjällä. Eniten on kärsinyt matkailu.

Joulupukin ja Pakkasukon perinteinen tapaaminen jouduttiin järjestämään etänä viime vuonna. Kuva: Levan Tvaltvadze / Yle

Suomessa ja monessa muussa maassa ollaan pikkuhiljaa siirtymässä normaaliin koronaepidemiasta. Venäjän kaupassa palautuminen entiselle tasolle alkoi jo aikaisemmin huolimatta siitä, että koronapandemia jyllää yhä monilla alueilla naapurimaassa. Matkailu on kuitenkin oma lukunsa.

Koronaepidemia iski pahiten alkuvaiheessa. Raja sulkeutui, ja voimaan tuli erilaisia rajoituksia. Vuonna 2020 vienti laski 17 prosenttia ja tuonti 35 prosenttia. Sittemmin liikematkailua on avattu ja suomalaiset liikemiehet ovat päässeet lentoteitse Venäjälle. Toiseen suuntaan se on vaikeampaa, sanoo Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

- Venäjällä oli keväällä 2020 erilaisia paikallisia toimintaa ja liikkumista koskevia rajoituksia, jotka aiheuttivat yrityksille lisätöitä. Kauppakamarin rooli oli tuolloin tärkeä. Välitimme yrityksille tietoa muuttuvista säännöksistä. Nyt rajoituksia on vähemmän, lähinnä koskien esimerkiksi maskien käyttöä. Tällä hetkellä rajoitukset Venäjän sisällä ovat aika kevyitä, kertoo Jaana Rekolainen.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Hyötyjiä ovat yritykset, joilla on paikallista läsnäoloa

Koronapandemia on muiden maiden tapaan vaikuttanut Venäjällä erilailla erilaisiin yrityksiin. Toiset hyötyvät, toiset häviävät.

- Erityisesti siinä vaiheessa kun oli rajoituksia, pärjäsivät parhaiten ne yritykset, joilla oli paikallista läsnäoloa, valmistusta, myyntitiimi tai hyvät verkostot. Yritykset, joilla on paikallista toimintaa, ovat hyötyneet myös heikosta ruplasta. Paremmin ovat pärjänneet myös ne yritykset, jotka ovat pystyneet siirtämään tuotantoaan digitaaliseen muotoon ja hyödyntäneet etäyhteyksiä, sanoo Rekolainen.

Hyvin pärjänneitä aloja on myös muun muassa rakennusala. Venäjän valtio on tukenut asuntotuotantoa tuetuilla luotoilla. Myös verkkokauppa sekä muiden alojen menestyksestä hyötynyt logistiikka ovat pärjänneet.

Verkkokaupassa olisi enemmänkin potentiaalia

Verkkokauppa kasvoi Venäjällä 58 prosenttia viime vuonna. Verkkokauppa on käytännössä rajoituksista vapaa, ja tavaraliikenne on kulkenut vilkkaana pandemiankin aikoina. Rekolaisen mukaan suomalaiset eivät ole osanneet ottaa kaikkea hyötyä irti tästä kasvusta, vaikka mahdollisuuksia olisi.

- Suomalaiset eivät oikein ole löytäneet verkkokauppaa myyntikanavana Venäjälle, vaikka tarjolla on kevyitäkin tapoja mennä mukaan. Yrityksille on tarjolla palveluntarjoajia, joiden kautta Venäjälle meno on yhtä vaivatonta kuin mihin tahansa EU:hun kuulumattomaan maahan.

Rekolaisen mukaan venäläiselle kuluttajalle ulkomaista verkkokauppaa valitessa ratkaisevia tekijöitä ovat hinta ja hyvä valikoima tuotteita, joita ei ole Venäjällä tarjolla.

Öljy, rupla ja pakotteet

Oli koronaa tai ei, Venäjän kauppaan vaikuttaa kolme tekijää: öljyn ja ruplan hinta sekä kansainväliset pakotteet.

- Öljyn hinta vaikuttaa Venäjän talouteen ja sitä kautta myös kauppaan. Sen sijaan öljyn hinta ja ruplan kurssi eivät enää ole yhtä lailla kytköksissä kuin aikaisemmin. Ruplan hintaan vaikuttavat politiikka ja geopolitiikka. Pelkkä uhkaus uusista sanktioista vaikuttaa ruplan kurssiin ja sitä kautta asiakkaiden ostopäätöksiin, sanoo Rekolainen.

Hänen mukaansa EU:n asettamilla Venäjän vastaisilla pakotteilla ei ole kovin suurta suoraa vaikutusta, vaan enemmän vaikuttavat Venäjän asettamat vastapakotteet.

- Pakotteiden vaikutus on usein epäsuora. Ne aiheuttavat lisätyötä, kun täytyy selvittää uusien kumppaneiden taustoja. Muun muassa pankkien maksuliikenteessä joudutaan noudattamaan erityistä varovaisuutta. Voi käydä ilmi, että joku yritys tai siihen liittyvä henkilö on pakotelistalla, mikä estää kaupan. Se on monimutkainen kysymys, koska suomalaisen yrityksen on otettava huomioon myös mahdollisesti Yhdysvaltojen määräämät pakotteet.

Kauppaaa haittaa myös Venäjän lisääntynyt protektionismi. Venäjä on Kiinan jälkeen toisena EU:n listalla eniten kaupan esteitä asettaneista maista.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Turismi pysähtyi kuin seinään, eikä ole palannut

Pahiten korona on iskenyt matkailuun ja turismiin. Venäläisten yöpymiset putosivat viime vuonna noin 95 prosenttia. Matkailu ei myöskään ole osoittanut toipumisen merkkejä, eikä se voikaan niin kauan kuin raja on suljettu.

MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan matkailuala on kärsinyt etenkin Itä-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja jonkin verran pohjoisessa. Venäläisten puuttuminen on osin pystytty korvaamaan kesällä kotimaan matkailulla varsinkin Järvi-Suomessa. Ei kuitenkaan täysin.

- Esimerkiksi Pohjois-Suomessa venäläiset ovat perinteisesti jatkaneet joulusesonkia tammikuun puolelle. Uusivuosi on siellä matkailun kannalta hyvin tärkeää aikaa, sanoo Lappi.

Lappi kuitenkin uskoo, että venäläiset palaavat, vaikka ovatkin epidemian aikana tottuneet matkailemaan kotimaassa, muun muassa Venäjän Karjalassa.

- Venäläiset palaavat. Täällä Suomessa on parempia palveluja, ja on paljon uskollisia Suomen matkaajia, toteaa Lappi.

Myös Rekolainen uskoo, että liikematkailukin palaa eivätkä yritykset siirry kokonaan Zoom-tapaamisiin.

- Voi käydä niinkin, että kun rajoituksia höllennetään, syntyy jonkinlainen piikki liikematkailussa, kun on tarve tavata liikekumppaneita uudestaan, sanoo Rekolainen ja muistuttaa, että Venäjän liiketoiminnassa henkilökohtaiset kontaktit ovat erittäin tärkeitä, etenkin kun halutaan avata markkinaa.

Jaana Rekolainen suhtautuu muutenkin optimistisesti Venäjän kaupan tulevaisuuteen.

- Ei tämä niin synkkää ole. Jos katsoo tämän vuoden ensimmäisen puoliskon lukuja, Suomen tavaraviennin arvo on kasvanut 25,7 prosenttia. Viennissä oltiin jopa hieman paremmalla tasolla kuin 2019 samaan aikaan.

Venäjän talous on toipunut nopeasti. Jo kesäkuussa päästiin koronaa edeltäviin lukuihin.

- Suomelle tärkeiden investointihyödykkeiden, koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti kasvoi tammi-kesäkuussa 33,4 prosenttia. Palvelut ja matkailu ovat kärsineet eniten. Ratkaisevaa niiden kannalta on, milloin raja avautuu.