Hyppää sisältöön

Roskapussien avaus paljasti lajittelumokat – Keski-Suomessa sekajätteen joukossa on biojätettä ja pakkauksia, mutta myös kenkiä, kännyköitä ja lääkkeitä

Sekajätepussien sisältöä tutkittiin Keski-Suomessa touko-kesäkuussa kahdessa taajamassa ja kahdella haja-asutusalueella.

Roskapusseihin päätyy selvityksen perusteella edelleen paljon sellaista jätettä, jonka voisi kierrättää.. Kuva: Silja Viitala / Yle

Keskisuomalaisten sekajätepussien sisältöä (siirryt toiseen palveluun) (keskisuomi.fi) on jälleen syynätty.

Viime touko-kesäkuussa kahdessa taajamassa ja kahdella haja-asutusalueella tehty selvitys paljastaa, että jätteiden lajittelussa on edelleen parantamisen varaa.

Kaiken kaikkiaan sekajätteessä on kuitenkin aiempaa vähemmän sinne kuulumatonta jätettä.

Tutkimuksen mukaan sekajätteen joukkoon päättyy yhä melko paljon, noin 23 prosenttia biojätettä.

Kaikilla tutkimusalueilla on voimassa biojätteen lajitteluvelvoite, eli biojäte pitäisi joko erilliskerätä tai kompostoida. Sekajätteen seassa oleva biojäte päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi. Kostean biojätteen poltto ei ole energiatuotannon kannalta järkevää. Sekajätteen joukossa oleva biojäte oli tutkimuksen perusteella suurimmaksi osaksi keittiöbiojätettä.

Muovia sekajätteessä enemmän haja-asutusalueella

Tutkimus paljasti myös, että sekajätteestä 30 prosenttia on erilaisia pakkausmateriaaleja. Muovin osuus oli noin 23 prosenttia.

Muovipakkausten suhteen oli jonkin verran eroa taajaman ja haja-asutusalueen välillä. Taajamissa muovipakkauksia oli sekajätteen joukossa 16 prosenttia ja haja-asutusalueella 19 prosenttia. Tätä saattaa selittää se, että taajamissa muovinkeräyspisteet ovat kotitalouksille lähempänä ja niitä on enemmän.

Kuluvan vuoden alussa kiinteistökohtainen muovipakkausten keräys tuli pakolliseksi kaikissa yli viiden huoneiston kiinteistöissä Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa. Osassa taloyhtiöissä muovipakkausten keräys on alkanut jo aiemmin.

Kartonkia ja pahvia sekajätteestä oli noin 10 prosenttia ja paperia noin 6 prosenttia. Roskapusseihin sullottujen kartonkipakkausten määrä nousi hieman edellisvuosista. Nousua voi selittää ainakin osin koronapandemian aikana lisääntyneet kotiinkuljetukset ja nettikauppatilaukset.

Roskapusseihin päätyy edelleen myös hyväkuntoisia tekstiilejä ja kenkiä, jotka voisi kierrättää. Tekstiilejä ja kenkiä oli sekajätteestä vähän alle 10 prosenttia.

Roskapusseista löytyi myös vaarallisia jätteitä

Sekajätteen joukossa oli pieniä määriä, alle prosentti, lääkkeitä ja muita vaarallisia kemikaaleja sekä sähkölaitteita ja akkuja, kännyköitä, jouluvaloja, jatkojohtoja ja palohälyttimiä. Myös sähkö- ja elektroniikkajätteelle on omat kierrätyskanavat.

Sekajätteen koostumusta selvitettiin Keski-Suomessa käsin tehtävässä tutkimuksessa nyt kolmatta kertaa.

Tutkimuksessa sekajätepussien sisältöä luokitellaan 28:aan eri jätejakeeseen ja jakeiden osuus selvitetään painoprosentteina.

Tutkimus valottaa kotitalouksien jätteiden lajittelua ja siitä voi olla apua myös jäteneuvonnan kohdentamisessa.

Selvitys on osa Keski-Suomen liiton hallinnoimaa Circwaste-osahanketta. Hanke saa rahoitusta EU:n Life-ohjelmasta. Kyseistä osahanketta rahoittavat lisäksi alueelliset jätehuoltoyhtiöt Mustankorkea Oy, Sammakkokangas Oy ja kaasuyhtiö Gasum Oy.

Sekajäteselvitys on tarkoitus tehdä jälleen vuonna 2023.