1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. viisumit

Yli puoli miljoonaa Venäjän-viisumia umpeutunut korona-aikana — nyt viisumikeskuksen 70 työntekijää odottaa valtavaa hakemusruuhkaa

Koronapandemia sulki Suomen ja Venäjän rajat maaliskuussa 2020. Se tyrehdytti maiden välisen matkailun tyystin. 

Korona autioitti raja-asemat: hiljaisuutta, eikä missään ketään
Korona autioitti raja-asemat: hiljaisuutta, eikä missään ketään

Viisumihakemuksissa on odotettavissa ruuhkaa, kun itäraja saadaan koronan jälkeen uudelleen auki.

— Keväästä 2020 lähtien suurimman viisumihakijaryhmän, eli venäläisten, viisumeita on umpeutunut jo nyt yli puoli miljoonaa. Kun matkailu avautuu, odotamme viisumikysynnän käynnistyvän merkittävillä määrillä, kertoo maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen päällikkö Sandra Hatzidakis ulkoministeriöstä.

Varmuudella ei etukäteen voi tietää, millä volyymilla matkailu tulee tulevaisuudessa käynnistymään. Hatzidakis arvioi, että hakemuksia on luvassa satoja tuhansia.

— Ei ole itsestään selvää, että kaikki entiset hakijat välttämättä hakevat uutta viisumia. Arviointiin vaikuttavat esimerkiksi koronatilanne Venäjällä ja ruplan kurssi, Hatzidakis sanoo.

Vuonna 2019 itärajan pinnassa olevaan Etelä-Karjalaan tehtiin ulkomailta 1,9 miljoonaa matkaa, joista 96 prosenttia tuli Venäjältä.

Venäläiset matkailijat tekivät viimeisiä ostoksia Lappeenrannassa, ennen kuin rajat suljettiin maaliskuussa 2020. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Viisumikeskuksesta lähdettiin työkiertoon

Normaalioloissa Kouvolan palvelukeskuksessa työskentelee noin 70 henkilöä, joiden päätehtävä on viisumihakemusten käsittely. Hakemuksista 87 prosenttia tulee Venäjältä ja loput Ukrainan, Kiinan, Hong Kongin, Singaporen ja Filippiinien edustustoista ja viisumikeskuksista.

Matkustusrajoitusten vuoksi viisumeita on myönnetty lähinnä erikoisryhmille eli esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on Suomessa perhettä tai kiinteistö.

Vaalimaan raja-asemalla on ollut hiljaista jo puolitoista vuotta. Suomeen matkustaa lähinnä erikoisryhmiä ja tavarakuljetuksia. Kuva: Antro Valo / Yle

Töiden vähentyessä viisumikeskuksen henkilökuntaa on siirretty muihin tehtäviin kuten Kelaan ja Maahanmuuttovirastoon. Lomautuksilta on vältytty.

— Henkilökierto on osoittautunut joustavaksi ja siitä on tullut myös hyvää palautetta, Hatzidakis kertoo.

Tarvittaessa nopeita liikkeitä

Kun matkailumaailma alkaa jälleen avartua, ollaan Kouvolan palvelukeskuksessa valmiita. Ulkorajojen avautuessa työntekijät saadaan tarvittaessa nopeasti takaisin omiin tehtäviinsä. Ruuhkaa voidaan purkaa myös palkkaamalla uusia työntekijöitä.

Palvelukeskuksessa on totuttu siihen, että viisumien käsittelyillä on tavallisissa oloissakin omat ruuhka-aikansa. Sellaisia ovat venäläisten juhlapyhät ja loma-ajat kesällä ja joulun aikaan.

Normaalisti viisumien käsittelyaika on 10 vuorokautta.

— Sen pyrimme saavuttamaan myös sitten, kun rajat aukeavat, Sandra Hatzidakis sanoo.

Etätyön valtava kasvu ei tulevaisuudessakaan vaikuta juuri palvelukeskuksen arkeen, sillä suurta osaa työtehtävistä ei voida toteuttaa etänä. Vaikka se olisi teknisesti mahdollista, on tietoturvan oltava aina huippuluokkaa.

— Maahantuloon liittyy paljon henkilötietojen käsittelyä ja prosessi edellyttää tietojen luottamuksellisuutta. Maahantuloasiakirjat kiinnostavat myös järjestäytynyttä rikollisuutta, Hatzidakis kertoo.

Venäläiset tekevät Kaakkois-Suomeen paljon ostosmatkoja. Kotiinviemisinä on usein juustoa ja muita elintarvikkeita. Kuva maaliskuulta 2020. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Suurin kysymys pysyy auki

Hallitus neuvotteli tiistaina uudesta hybridistrategiasta, jonka myötä rajoituksia voidaan Suomessa alkaa purkaa, kun rokotekattavuus on riittävän suuri. Pääministeri Sanna Marin arvioi, että kotimaan koronarajoituksista voidaan luopua kokonaan sitten, kun noin 80 prosentilla yli 12-vuotiaista on kaksi rokotusta.

Tällä hetkellä Suomeen voi matkustaa EU- ja Schengen-maista ilman rajoituksia. Sisärajavalvonta poistettiin heinäkuun lopulla.

Ulkorajojen osalta rajoitukset jatkuvat ainakin 19. syyskuuta asti. Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä.

Koronatilanne on Venäjällä edelleen vaikea, minkä lisäksi rokotekattavuus on matala. Täyden rokotesarjan saaneita on Venäjällä vain reilut 26 prosenttia.

Kaakkois-Suomessa on toivottu rajan avaamista täysrokotetuilla matkustajille. Ongelmaksi on muodostunut venäläisten saama sputnik-rokote, joka ei ole saanut EU:n lääkevirasto EMAn hyväksyntää.

Lue lisää: Väärä rokote estää tuhansia ihmisiä ja miljoonia euroja pääsemästä rajan yli – itärajalla vaaditaan Suomelta toimia

Kouvolan palvelukeskuksessa tehdään maahantuloasioissa tiivistä yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa. Tulevaisuus on silti täynnä avoimia kysymyksiä. Viime kädessä ulkorajojen avaaminen on poliittinen päätös.