1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuorisotyö

Tampere panostaa nuoriin vähemmän kuin monet muut kaupungit – Euroja tarvittaisiin etenkin kauppakeskusten nuorisotyöhön

Nuoret itse haaveilevat luvallisesta hengailusta sisätiloissa ja maksuttomista harrastusmahdollisuuksista.

Kolme yläkouluikäistä nuorta henkilöä poseeraa rivissä.
Aino Rautava, Zawadi Kagali ja Peppi Riikonen ovat kaikki Juhannuskylän koulun ysiluokkalaisia, mutta asuvat eri puolilla Tamperetta. Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden kulttuurikeskus on Monitoimitalo 13. Toimittaja Anna Sirén, kuvaaja Timo Turpeinen / Yle.

Tamperelaisen Aino Rautavan kilpavoimisteluharrastus loppui loukkaantumisiin ja Zawadi Kagalin pitkäaikainen tanssiharrastus sen kalleuteen. Nyt molemmat ysiluokkalaiset viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan kotona.

– Jos Tampereella olisi enemmän nuorille suunnattuja yhteisiä ilmaisia liikuntajuttuja, olisin enemmän ulkona, Aino sanoo.

Zawadi käy heittelemässä koripalloa kavereiden kanssa, mutta pelin päätteeksi ulkona on usein turhan kolea sää pelkkään hengailuun.

– Monesti esimerkiksi askarteleminen nuorisotiloilla maksaa ainakin vähän. Kivointa olisi vaan oleskella, Zawadi pohtii.

Tilastotaulukot eivät imartele Tamperetta nuorisoon panostavana kaupunkina. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Tampereen nuorisolta puuttuu sekä seiniä että niiden sisältä henkilökuntaa. Kaupungin nuorisobudjetti laahaa reilusti verrokkikaupunkeja jäljessä. Nuorisopalvelujohtaja Jukka Etu-Seppälä laskeskelee, että puhutaan noin parista miljoonasta. Rahalle olisi heti käyttöä esimerkiksi kauppakeskuksissa.

– Yksi isoimpia ongelmia on, että kauppakeskukset ovat muuttuneet isoiksi nuorisotiloiksi, joissa kesällä ollaan tiloissa sisällä ja talvella parkkihalleissa. Sinne huudetaan nuorisotyötä vahvasti apuun.

Jos Tampereella olisi enemmän nuorille suunnattuja yhteisiä ilmaisia liikuntajuttuja, olisin enemmän ulkona.

Aino Rautava

Juuri koronapandemian alla kaupungissa ehdittiin pilotoida Koskikeskukseen pystytettyä nuorisotilaa.

– Se oli todella hyvä kokeilu, josta myös kauppiaat tykkäsivät. Tilanne rauhoittui sekä Koskikeskuksessa että Ratinassa.

Nuoret itsekin tietävät, ettei heidän pesiytymisensä kauppakeskusten käytäville miellytä aikuisia. Monesti kuitenkin koetaan, ettei vaihtoehtoja juuri ole jos haluaa olla sisätiloissa.

– Ei oikein ole muuta paikkaa. Kauppakeskuksessa istutaan ja jutellaan ja kierrellään kauppoja vaikka ei olisikaan yhtään rahaa. Siihenkin kyllästyy. Tuntuu myös, etteivät ihmiset halua häiriötä, kun ovat shoppailemassa. Nuoret ovat yleensä aika äänekkäitä, Zawadi pohtii.

Aino kertoo itsekin kiinnittävänsä huomiota nuorista lähtevään meteliin.

– Olen Koskarissa itsekin huomannut, että siellä on tosi meluavia ryhmiä. Jos olen äidin kanssa siellä, niin äiti saattaa sanoa, että täällä on tosi paljon noita nuoria. Siihen vastaan, että niin, mutta ei ole oikein muutakaan paikkaa missä hengata.

Kaikki eivät ole nuorisotilanuoria

Kauppakeskuksen vaihtoehdoksi Tampereelta löytyy toki myös virallisia nuorisotiloja. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti vedä alueen teinejä. Ainon ja Zawadin luokkakaveri Peppi Riikonen asuu Lielahdessa, eikä koe paikallista nuorisotilaa lainkaan omakseen.

– Tila on koulun yhteydessä, ja siksi se tuntuu olevan enemmän koulun oppilaille kuin kaikille. Itse en ole tullut menneeksi vieraiden keskelle. Olen ujo, eivätkä kaveritkaan halua hengata siellä, Peppi sanoo.

Peppi Riikonen viettää vapaa-aikansa useimmiten kotona askarrellen. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Nuorisotilojen tulevaisuus saattaa silti olla juuri koulujen yhteydessä olevissa tiloissa. Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa yksi trendi on tilojen muuntuvuus.

– Tila-asioita pitäisi ratkaista yhtä aikaa kuin esimerkiksi yhtenäiskouluja rakennetaan, että saataisiin monikäyttöisyyttä, sanoo apulaispormestari Matti Helimo (vihr.).

Tila on koulun yhteydessä, ja siksi se tuntuu olevan enemmän koulun oppilaille kuin kaikille.

Peppi Riikonen

Nuorisopalveluille monikäyttöiset tilat koulun yhteydessä kelpaisivat – kunhan ne ovat aidosti erillisiä.

– Tilat pitää rakentaa nuorisotyön ehdoilla, vaikka koulukin niitä käyttäisi. Sellainen ajatus, että tulkaa luokkaan, siirrelkää vähän pulpetteja ja rentoutukaa, ei oikein toimi. Eiväthän opettajatkaan tule opettajanhuoneeseen hengailemaan vapaa-ajallaan, muistuttaa Jukka Etu-Seppälä.

Kaikkia nuorisotyö ei tavoita, eikä ole tarkoituskaan. Etu-Seppälä arvioi työn onnistuneen, jos alueen nuoret tietävät nuorisotyöntekijänsä sekä sen, mistä tilat tarvittaessa löytyvät ja millaista tekemistä on tarjolla.

Tulevaisuuden nuorisotila kulkee kumipyörillä

Tampereen pylväät näyttävät taulukoissa kieltämättä masentavilta toisten kaupunkien korkeampien kuvaajien rinnalla. Budjetit eivät ole täysin vertailukelpoiset, muistutetaan sekä nuorisopalvelujohtajan että apulaispormestarin suulla.

– Esimerkiksi Tampereen palkkaamat 24 kouluvalmentajaa eivät näy nuorisotyön vaan perusopetuksen budjetissa, kun toisessa kunnassa vastaava panostus on saatettu laskea nimenomaan nuorisotyön piiriin. Tästä huolimatta kokonaisuutta täytyy käydä nyt tarkalla silmällä läpi, apulaispormestari Matti Helimo sanoo.

"Kauppakeskuksista tulee usein häätö. Olisi kiva hengailla jossain, mistä vartijat eivät ajaisi pois", Zawadi Kagali sanoo. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Helimo pohtii nuorisotyön olevan siinä määrin murroksessa, etteivät paikallaan olevat nuorisotilat ehkä ole ainoa tapa palvella Tampereen nuoria.

– Paikallisen tilan rinnalle tarvitaan ehkä ympäryskuntien mallin mukaan kumipyörillä kulkeva nuorisotila. Tämä auttaisi myös alueellisen tasapainon kanssa.

Kauppakeskuksessa istutaan ja jutellaan ja kierrellään kauppoja vaikka ei olisikaan yhtään rahaa.

Zawadi Kagali

Tasapuolisuuden ylläpitäminen on haaste. Joka puolelle halutaan palveluverkkoa, mutta alueet eivät ole keskenään samanlaisia tai pysy itsekään samanlaisina vuosikymmenestä toiseen.

Alue, jonne nyt kaavoitetaan neuvola, päiväkoti ja puistoja, saattaa kymmenen vuoden päästä pursuilla tekemistä vailla olevia teinejä. Nuorisopalveluiden palveluverkkosuunnitelma ulottuu vuoteen 2035, ja juuri ennakointi onkin tärkeää.

– Tarvitaan dataa. Vaikka väestönkehityksen tarkka ennustaminen onkin vaikeaa, pitää olla tietoa, johon suunnitelma pohjaa. Mutu-tuntumalla ei tee näissäkään hommissa mitään, sanoo johtava nuorisotyön koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti.

Hän on jalkautunut jo vuosia nuorison keskuuteen ja tietää, etteivät esimerkiksi asuinalueiden rajat edes välttämättä kerro siitä, missä nuoret palveluja tarvitsevat.

– Kauppakeskusten lisäksi eri alueet imevät nuoria, eikä liikkuminen välttämättä rajoitu oman kunnan sisälle. Siksi palveluiden pitäisi ulottua yli kuntarajojen. Minkä tahansa kunnan nuorisotyön tulee olla helposti saavutettavaa, Vehkalahti sanoo.

Tärkeintä on tekeminen

Nuorten hyvinvointi kuuluu korulauseissa, ja kysyttäessä kaikki haluavat isänmaan toivojen parasta. Nuorisopalvelujohtaja Jukka Etu-Seppälä hymyilee vinosti kuvaillessaan käytännön suhtautumista nuoriin ja nuorisotyöhön.

– Niin kauan, kun on seesteistä ja rauhallista, nuoret ovat kaikkien nuoria. Heti kun tulee meteliä koripallokentälle tai kauppakeskukseen, meitä huudetaan apuun ja nuorista tuleekin nuorisotyön asiakkaita.

Nuorisopalvelujohtaja Jukka Etu-Seppälän mukaan Tampereella on tehty kiitettävästi rohkeita kokeiluja nuorten omaehtoisen toiminnan lisäämiseksi esimerkiksi osallistavan budjetoinnin kautta. "Nuorisotyössä ajatusmaailma on vuosien mittaan muuttunut siihen suuntaan, että vanhat jäärät eivät tee eteen vaan nuoret ovat itse mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa." Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Rahanjaon ongelmia saattaa selittää nuorisotyön lobbaamisen vaikeus. Työtä rummutetaan Etu-Seppälän mukaan matalaeleisesti, ja siksi resurssit laahaavat.

– Haasteena on, että meihin panostettava raha näkyy viiveellä. Emme pysty osoittamaan suoraan, että meihin laitettu euro on huomenna kahden euron arvoinen, koska säästö näkyy esimerkiksi lastensuojelun kustannusten laskemisena vasta joskus myöhemmin.

Haaveissa maksutonta liikuntaa ja taiteilua

Pelkät ovet ja seinät eivät riitä nuorisotyöksi. Ennen kaikkea tarvitaan tekemistä.

– Otollisin kohderyhmä meille ovat ne, joilla ei välttämättä ole harrastuksia mutta on paljon vapaa-aikaa. Kun heille saa mielekästä tekemistä, turvallisia aikuisia ja paljon sisältöä, kyllä se on se juttu, nuorisopalvelujohtaja Jukka Etu-Seppälä sanoo.

Niin kauan, kun on seesteistä ja rauhallista, nuoret ovat kaikkien nuoria.

Jukka Etu-Seppälä

Juhannuskylän koulun aulassa kuvaajalle poseeraavat nuoret tykkäisivät tekemisestä. Kolmikko osaa heti luetella toiveitaan siitä, miten kotikaupunki voisi palvella heidän ikäluokkaansa paremmin.

– Olisi hienoa päästä johonkin ohjattuun taidetoimintaan, joka ei maksaisi, Peppi Riikonen haaveilee.

Aino Rautavalle voimisteluharrastuksen loppuminen oli iso muutos elämään. Nyt vapaa-aikaa on paljon, mutta etenkin korona-aikana on ollut hankala saada selville, missä sitä voisi mielekkäästi viettää. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Aino Rautava toivoisi paitsi pääsevänsä nuorten omalle kuntosalille myös kuulevansa kaupungin tarjoamista nykyisistä mahdollisuuksista entistä paremmin.

– Korona ja kaikki on vaikuttanut niin, ettei oikein enää tiedä, minne voisi mennä ja mitä kannattaisi tehdä missäkin. Varmaan tiloja ja tarjontaa on, mutta tietoa niistä pitäisi olla enemmän.

Tietoa kaipaa myös Zawadi Kagali.

– Olen tietoinen, että Tampereella järjestetään välillä sellaisia päiviä, jolloin saa kokeilla vaikka keilausta tai jalkapalloa kavereiden kanssa, mutta niitä ei todellakaan mainosteta tarpeeksi. Itsekin sain tietää vasta nuorisopsykiatrin kautta.