1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarajoitukset

Turvavälit poistuivat, mikä merkitys sillä on? Toinen halaa, toinen pysyy kaukana – Tutkija: Rajoitusten purkaminen korostaa eroja välillämme

Erot ihmisten käyttäytymisessä voivat kärjistyä rajoitusten purkamisen myötä, koska osa jatkaa niiden noudattamista ja osa ei. 

Pietari Eronen ja kahdeksan kuukauden ikäinen Runo viettävät aikaa Triplan kauppakeskuksessa. Eronen kertoo seuraavansa tarkasti, miten mahdollista maskien käytöstä luopumista tullaan perustelemaan. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Tuore isä Pietari Eronen viettää päivää kaupungilla kahdeksan kuukauden ikäinen Runo sylissään.

– Kun rajoituksia puretaan, niin pystyy olemaan vähän rennommin mielin täällä kauppakeskuksessa.

THL kertonee tällä viikolla lisää siitä, miten rajoitusten purkaminen jatkuu - suositellaanko esimerkiksi maskin käyttöä vielä jatkossa.

Erosella ei ole maskia kasvoillaan, koska hän istuu vähän sivummalla muista ihmisistä.

– Perheen kesken olemme päättäneet, että käytämme edelleen maskia julkisissa tiloissa, jos on paljon ihmisiä. Toisaalta ystävien kesken ollaan jo halailtu.

Motivaatioprosessien tutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta arvioi, että rajoitusten purkaminen herättää ristiriitaisia tunteita ihmisissä. Erot käyttäytymisessä voivat myös kärjistyä, koska osa jatkaa rajoitusten noudattamista ja osa ei.

Jotkut saattavat muuttaa käyttäytymistään hyvinkin nopeasti. Kun rajoituksia puretaan, osa kokee epidemian olevan ohi. Se on signaali siitä, että nyt on turvallista.

Toisaalta taas osa ihmisistä on jatkossakin varovaisia, koska he varautuvat variantteihin tai kuuluvat riskiryhmään.

– Ihmiset ajattelevat, ettei riski välittömästi poistu vaikka rajoituksia puretaan. Varmasti alussa on mietintää siitä, että elämmekö me kaikki samassa todellisuudessa, sanoo tutkija Heino.

Pasilan asemalla mainoksia jakava Jade Karlsson kertoo, että varsinkin junassa hän pitää pientä turvaväliä muihin. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Espanjantauti muutti myös aikanaan ihmisten käyttäytymistä

Pasilan asemalla Jade Karlsson jakaa mainoksia ohikulkijoille.

– Ihmiset uskaltavat tulla nyt vähän lähemmäs, mutta kyllä se on jäänyt ihmisillä päälle, että pidetään edelleen se turvaväli. Tämä on nykyinen normaali.

Sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen kyseenalaistaa sen, että tarvitseeko edes palata kaikella tapaa siihen, miten asiat olivat ennen rajoituksia.

– Koko ajan on korostettu, että korona-ajan hyviä käytäntöjä on hyvä säilyttää myös muiden infektioiden torjunnassa. Esimerkiksi espanjantaudin jälkeen ei palattu vanhaan yleiseen tapaan syljeskellä lattioille, sanoo Hankonen.

Kauppakeskuksen penkillä istuva Pietari Eronen on pohtinut samaa kuin professori.

– Aiemmin mentiin työpaikalle vaikka oli pientä flunssaa. Varmasti jatkossa voi olla, että maskia käytetään silloin muiden suojelemiseksi.

Sähköinen rullalauta yhdessä ja kypärä toisessa kädessään kulkeva Sedami Adjadjihoue toivoo, että turvavälejä noudatettaisiin vielä jatkossakin.

– Koskaan ei voi tietää, kuka on kipeä. Osa tulee pitämään maskia ja turvaväliä jatkossakin, arvelee Adjadjihoue.

Sedami Adjadjihoue sanoo, että on ollut ärsyttävää, kun ei ole pystynyt tekemään mitään kaverien kanssa: "Ollaan lähinnä Skypen kautta juteltu." Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Helsingin yliopiston toukokuussa tehdyn haastattelututkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan enemmistö suomalaisista pitää koronavarokeinoja tärkeänä myös molempien rokotteiden jälkeen.

Tutkimukseen vastanneista 65 prosenttia piti itsensä ja muiden suojaamista vähintään jossain määrin tärkeänä molempien rokoteannosten jälkeen.

Kyselyyn vastanneet sanoivat pääosin noudattavansa suojaustoimia siksi, että kokivat ne järkevinä ja arvojensa mukaisina. Tästä syystä ihmiset eivät ole tutkimusten mukaan niin uupuneita rajoituksiin kuin voisi ajatella.

– Pandemiaväsymys on ollut monissa maissa paljon julkisessa keskustelussa esillä, mutta haastattelututkimuksissa ei tule esiin, että se olisi akuutti uhka, sanoo tutkija Heino.

Pikatestien laaja käyttö voisi lisätä turvallisuuden tunnetta

Helsingin yliopiston ja VTT:n Citizen Shield -projektissa (siirryt toiseen palveluun) on tutkittu nuorten maskien käyttöä. Sen mukaan maskien käyttöön vaikuttaa moni muukin asia kuin viranomaisten ohjeet.

– Kuinka hyvin tuntee esimerkiksi seurassaan olevan ihmisen. Sääntöjen noudattaminen on tosi tilannekohtaista, sanoo tutkimusta tekemässä ollut Matti Heino.

Motivaatioprosesseja tutkiva Heino on mukana hallituksen koronakriisiä varten kokoamassa käyttäytymistieteellisessä neuvonantajaryhmässä (siirryt toiseen palveluun). Ryhmä tuo inhimillistä tietoa ihmisten käyttäytymisestä politiikan teon tueksi.

– Saatetaan olettaa, että ihmiset toimivat informaation pohjalta, vaikka käytöstä ohjaa monta muutakin asiaa kuten tunteet.

Heinon mukaan ihmisten huolta tai pelkoa ei voi parantaa sillä, että otetaan pelko ikään kuin keinotekoisesti pois ja sanotaan, että nyt kaikki on turvallista. Pelko on syvemmissä asioissa.

Toisaalta ihmiset voivat hyvinkin nopeasti muuttaa käyttäytymistään, jos kokevat tilanteen turvalliseksi.

Heinon mukaan on siis tärkeää, että ihmisillä on selkeä käsitys koronatilanteesta.

Tutkijan mukaan Suomessa olisi rajoitusten lisäksi voitu kannustaa enemmän omatoimisuuteen, mikä olisi lisännyt turvallisuuden tunnetta.

– FFP2-maskit ovat olleet paitsiossa, ja pikatestausta ei ole suositeltu. Ne voisivat olla pieniä palikoita isommassa kokonaisuudessa, jolla rakennetaan ihmisten tunnetta turvallisuudesta.

Voit keskustella rajoitusten purkamisen herättämistä ajatuksista ja tunteista tiistaihin kello 23:een asti.

Lue myös:

THL:n Salminen: Pandemian loppusuora häämöttää – paluuta koviin rajoituksiin tuskin tullaan näkemään

Yhteiskunnan avaaminen voi yllättäen viivästyä, koska rokottaminen ei olekaan edennyt toivotusti – HUSin Mäkijärvi: ”Kaikki riippuu rokotusinnosta"