Hyppää sisältöön

Euroopan keskuspankki supistaa hieman velkapapereiden ostojaan – pääjohtaja Christine Lagarde: Talousnäkymät loppuvuonna ovat odotettua paremmat

Pankki hidastaa "maltillisesti" arvopaperiostojaan, mutta ei kerro milloin ne lopetetaan kokonaan. EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmaa uudestaan vasta joulukuussa. Keskuspankki myös parantaa hieman arviotaan talouskehityksestä.

EKP:n johto kokoontui rahapoliittiseen kokoukseen viimeksi heinäkuussa. Tiedotustilaisuuksissa esiintyvät yleensä varapääjohtaja Luis de Guindos, pääjohtaja Christine Lagarde ja viestintäjohtaja Wolfgang Proissl. Kuva: AOP

Euroopan keskuspankki EKP päätti pitää (siirryt toiseen palveluun) talletuskoron -0,5 prosentissa ja ohjauskoron tasan nollassa torstain rahapoliittisessa kokouksessaan.

Se jatkaa myös nykyistä elvytysohjelmaansa eli velkapapereiden osto-ohjelmaa, mutta aiempaa hitaampaan tahtiin ainakin seuraavien kolmen kuukauden aikana. EKP:n neuvosto käsittelee pandemiaelvytystä seuraavan kerran joulukuun kokouksessaan pääjohtaja Christine Lagarden mukaan.

Kun pankki vielä alkukesällä osti velkapapereita noin 80 miljardin euron kuukausivauhtia, elokuussa niitä ostettiin "enää" noin 65 miljardilla.

Ostoille on pankin mukaan yhä tarvetta talouden pönkittämiseksi, mutta inflaation kiihdyttyä – nyt jo kolmeen prosenttiin (siirryt toiseen palveluun) – niitä on varaa supistaa.

"Inflaation kiihtyminen jää väliaikaiseksi"

Pääjohtaja Lagarden mukaan inflaatiopiikki jää väliaikaiseksi, ja ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu taas 1,7 prosenttiin.

Kun pankki säätää rahapolitiikkaansa, ensi vuoden inflaatioennuste on sille tämänvuotista tärkeämpi.

– Monissa maissa kuluttahintojen nousu on ollut tuntuvaa. Se johtuu talouksien avaamisesta, ja kasvaneen kysynnän vuoksi hinnoissa on painetta, Lagarde sanoi. Etenkin energian hinnannousu kiihdyttää hänen mukaansa inflaatiota vuoden loppuun asti.

– Jos tuotannon pullonkaulat jatkuvat pitkään, silloin hintapaine voi jatkua pidempään, Lagarde arvioi. Hänen mukaansa inflaation kiihtymisen syyt ovat kuitenkin tilapäisiä ja poistuvat ajan kanssa.

Koko tämän vuoden kasvuksi EKP ennustaa nyt tasan viisi prosenttia, kun aiemmin kasvuksi arvioitiin 4,6 prosenttia.

EKP:n tase on jo 80 prosenttia bkt:sta

EKP on ostanut arvopapereita eli lähinnä valtioiden ja yritysten velkakirjoja sekä rahoittanut pankkeja hurjaa tahtia jo puolentoista vuoden ajan.

EKP:lla on käynnissä samanaikaisesti kuusi erilaista rahoitusoperaatiota. Ideana on rasvata talouden rattaita: kun pankit ja sijoittajat myyvät hallussaan olevia velkapapereita keskuspankille, ne pystyvät puolestaan lisäämään lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

EKP:n tase onkin kaksinkertaistunut pandemian aikana yli 8 000 miljardiin euroon, joka vastaa liki 80 prosenttia valuutta-alueen bruttokansantuotteesta.

EKP:lle on muodostunut sen yli 20-vuotisen olemassaolon aikana ikään kuin uusi normaali.

Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä avainkorot olivat noin kolme prosenttia. Keskuspankin taseen koko suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin kymmenen prosenttia.

EKP alkoi elvyttää jo finanssikriisissä, mutta radikaalisti tilanne muuttui vuonna 2015, kun se aloitti laajan lainaosto-ohjelman inflaatiota kiihdyttääksen ja raihnaista eurotaloutta elvyttääkseen pääjohtaja Mario Draghin johdolla.

Koronapandemiassa pankki on ostanut valtioiden velkapapereita jälkimarkkinoilta kymmenillä miljardeilla euroilla kuukaudessa. Samalla euromaiden keskimäärinen valtionvelka on kasvanut jo yli sataan prosenttiin bkt:sta.

Koronapandemiaa varten luodun PEPP-osto-ohjelman on tarkoitus jatkua ensi maaliskuun loppuun. Kokonaisuudessaan ostojen määräksi tulisi tuolloin 1 850 miljardia euroa.

– Emme keskustelleet tänään, mitä PEPP:in päättymisen jälkeen tapahtuu, Christine Lagarde sanoi. Hänen mukaansa työkaluja kuitenkin on.

Suomen Pankki oli elokuun loppuun mennessä käyttänyt pandemiaostoihin 23,1 miljardia euroa.

Epävarmuus ei ole hävinnyt

Keskuspankkiirit joutuvat luotaamaan vaaranpaikkoja tarkkaan rahapoliittista strategiaa suunnitellessaan. Tällä erää riskejä ovat muun muassa maailmanmarkkinoiden pullonkaulat tavarantoimituksissa, työvoimapula, ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ja koronavirustartuntojen mahdollinen lisääntyminen.

EKP:n neuvoston jäsen, Itävallan keskuspankin johtaja Robert Holzmann vihjaisi kokouksen alla (siirryt toiseen palveluun), että pankki saattaa keventää rahapolitiikkaa eli luopua velkaostoista "ennakoitua nopeammin".

– Tämä ei tarkoita, että poistamme elvytyksen ennenaikaisesti, vaan pikemminkin sitä, että elvytystä tarvitaan lyhyemmäksi ajaksi kuin markkinat odottavat, Holzmann sanoi.

Aiheesta lisää:

.
.