1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työperäinen maahanmuutto

Savolaiset metallialan yritykset eivät olisi kasvaneet ilman ulkomaista työvoimaa – osaajista kilpaillaan, valtteja ovat palkka ja työolot

Hallitus on asettanut ensimmäistä kertaa määrälliset tavoitteet työperäiselle maahanmuutolle. Vuoteen 2030 mennessä ulkomaisia työntekijöitä pitäisi olla 50 0000 enemmän kuin nyt.

Juuri maalattuja metalliosia kuivuu Metallityö Vainion hallissa. Välistä näkyy yrityksen toimitusjohtaja Tommi Lähteinen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Metallityö Vainion tiloissa Iisalmessa on meneillään muutto. Osa toiminnoista siirtyy isompiin tiloihin ja samalla alkaa uusi rekrykoulutus. Alihankintayritys kasvaa metsäkonejätti Ponssen ja muun muassa kaivostoimintaan laitteita valmistavan Normetin vanavedessä.

Ylä-Savossa on painittu metallialan työvoimapulan kanssa jo yli 10 vuotta. Tilanne helpottui, kun yritykset alkoivat palkata työvoimaa Suomen ulkopuolelta.

Esimerkiksi Metallityö Vainiolla noin 15 prosenttia työntekijöistä kulkee todella pitkää työmatkaa Virosta tai Puolasta. Enimmillään kolmasosa tekijöistä on vuokratyövoimaa. Yritys työllistää noin 90 ihmistä.

Hallitus on asettanut ensimmäistä kertaa määrälliset tavoitteet, kuinka paljon työperäisiä maahanmuuttajia ja ulkomaisia opiskelijoita tavoitellaan Suomeen.

Suomeen halutaan vähintään 50 000 ulkomaista työntekijää lisää vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen tavoitteena 10 000 työntekijän lisäys vuosittain.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vuosittaista määrää kasvatetaan 5 000:stä 15 000:een opiskelijaan per vuosi. Tavoitteena on, että heistä 75 prosenttia työllistyisi Suomeen pysyvästi.

Rekryt hoitaa alan yritys

Metallityö Vainio ei hoida rekryjä itse, vaan hankkii tekijät kumppaneiden kautta. Muun muassa hitsauksen ja kokoonpanon hallitsevia osaajia etsii kaksi suomalaista työvoimanvälitysyritystä.

Yritys on käyttänyt vuosien varrella kaikki keinot löytääkseen ammattitaitoisia ihmisiä töihin.

– Ulkomainen työvoima ei ole ollut itsetarkoitus, vaan yksinkertaisesti osaajia on löytynyt helpommin ulkomailta viime vuosina, kertoo toimitusjohtaja Tommi Lähteinen.

Suomesta työntekijöitä on saatu taloon rekrykoulutuksien ja oppisopimuskoulutuksien kautta.

Afganistanista vuonna 2015 Suomeen tullut Seyed Yahya Zakeri aloitti oppisopimuskoulutuksen kaksi kuukautta sitten. Alan ammattikoulutusta hän kävi Pieksämäellä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Metallialan osaajista kilpaillaan koko Euroopassa

Kilpailu työntekijöistä on kasvanut koko Euroopassa. Metallialalla liikkuu osaajia, jotka valitsevat itselleen sopivimman työpaikan. Tämä tiedostetaan Iisalmessa, ja ammattitaitoista porukkaa houkutellaan Suomen rajojen ulkopuolelta samoilla keinoilla kuin sisäpuolelta.

Merkittävä houkutin on suomalainen palkkataso, mutta tärkeää ovat hyvät työolosuhteet. Virolainen ja puolalainen ammattilainen arvostaa hyvää työilmapiiriä, hyviä työvälineitä ja hyviä tiloja samalla tavalla kuin suomalainen.

– He tykkäävät tehdä töitä hyvillä uusilla laitteilla kuin kuka tahansa, ja siinä se meidän kilpailukyky on, Lähteinen toteaa.

"Ennen kaikkea meidän ulkomaisten työntekijöiden puolisoille tarvitaan työpaikkoja, jotta he voivat jäädä tänne pysyvästi", toimitusjohtaja Tommi Lähteinen tietää. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Ulkomainen työvoima ei ratkaise kuitenkaan työvoimapulaa pysyvästi. Lähteinen toivoo edes osan tekijöistä jäävän pysyvästi Iisalmeen. Käytännössä tämä tarkoittaisi monen kohdalla koko perheen muuttoa alueelle.

Tästä keskustellaan aika ajoin ulkomaisten työntekijöiden kanssa.

– Toivoisin, että kaupunki ja ympäryskunnat kohdentaisivat markkinointia mahdollisuudesta muuttaa alueelle suoraan meidän työntekijöille, Lähteinen sanoo.

Perheelliset muuttajat tarvitsevat työpaikan myös puolisolleen. Työtä ei löydy välttämättä Iisalmesta vaan kenties 80 kilometrin päästä Kuopiosta.

– Konkreettinen teko, joka hyödyttäisi kaikkia, olisi kunnostaa kaupunkien välillä kulkeva Vitostie nopeammaksi, hän toteaa.

EU:n ulkopuolelta tulevien luvat kuntoon neljässä viikossa

Hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi yltävät myös lupakäytäntöihin. Euroopan ulkopuolelta tulevien lupamenettelyjä nopeutetaan. Tavoite on, että kaikki työn ja opiskelun perusteella Suomeen pyrkivät saavat päätöksen kuukaudessa.

– Neljä viikkoa on uusi käsittelyaika, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisiasiantuntija Pipa Turvanen.

Sen lisäksi valmistellaan palvelulupausta kahden viikon pikakaistasta startupyrittäjille ja erityisasiantuntijoille perheenjäsenineen.

Lupakäytäntöjen osalta tehdään parhaillaan työtä lainsäädännön ja järjestelmäkehityksen parissa. Esimerkiksi pikakaista tarvitsee toteutuakseen lakimuutoksen. Käyttöönotto on suunniteltu kesäkuulle 2022.

Ylipäätään kansainvälisen rekrytoinnin palveluja kehitetään sellaisiksi, että niistä hyötyisivät aiempaa enemmän pienet ja keskisuuret yritykset, joiden omat HR-resurssit ovat rajallisia.

Yrityksille tehdyn kyselyn mukaan apua tarvitaan rekryn lisäksi myös Suomeen saapumisessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.

– Tavoitteena on sujuvat palvelut eri osaajaryhmille ja työnantajille Turvanen kertoo.

"Savon yrittäjien tuorein kysely kertoo, että puolet vastaajista olisi valmis palkkaamaan työvoimaa ulkomailta", kertoo toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Kuva: Marianne Mattila / Yle

EU:sta tulo on helpompaa, mutta apua tarvitaan silti

Eniten Suomeen tullaan töihin EU-maista. Vapaa liikkuminen tarkoittaa vähempää byrokratiaa. EU:n sisäisen työvoiman parissa työtä tekevät TE-palvelujen EURES-asiantuntijat ympäri Suomea.

– Esimerkiksi viime helmikuussa meillä oli rekrytapahtumassa sote-alan paikat esillä, ja sen jälkeen tuli todella paljon hakemuksia, kertoo Pohjois-Savon EURES-asiantuntija Samuli Miettinen.

Rekryjen sujuvuudesta huolimatta myös pullonkauloja on edelleen. Yksi niistä on juuri sote-alan maailmanlaajuinen kilpailutilanne työntekijöistä. Suomen kaltaisia työntekijöiden hakijoita ovat muun muassa Australia, Japani ja Ruotsi.

– Ja yrityksille pitäisi saada luotua selkeämpi kuva, mistä se saa palvelun hakiessaan ulkomaisia työntekijöitä. Ja kuka voi auttaa missäkin vaiheessa prosessia, Miettinen kertoo.

Samaa mieltä ollaan myös Savon yrittäjissä. Yhdistyksen toimitusjohtaja toivoo julkisen ja yksityisen sektorin tekevän asiassa enemmän yhteistyötä.

– Meillä on TE-toimisto ja EURES, mutta uskon, että ruuhka-Suomen tapaan myös Pohjois-Savoon perustetaan yrityksiä, jotka hoitavat kansainvälisiä rekryjä vastaisuudessa, Paula Aikio-Tallgren sanoo.

Yritykset myös auttavat työntekijää asettumaan eli hoitavat kotouttamista. Aikio-Tallgren kääntää katseensa myös ulkomaisia opiskelijoita vastaanottaviin oppilaitoksiin.

– Niiden on parannettava omaa kotouttamistyötä ja esimerkiksi suomen kielen opetusta on lisättävä, han sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23.59 saakka.

Lue lisää:

Ekonomistit A-studiossa: Työvoimapulasta ei selvitä ilman maahanmuuttoa – "Voisiko nykyistä useammassa tehtävässä pärjätä englannilla?"

Kilpailu IT-alan huippuosaajista käy kuumana – pohjoiskarjalainen Dimitri Kudinov sai Amazonilta tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä

Valtiovarainministeri Saarikko haluaa Suomeen reilusti lisää ulkomaisia työntekijöitä ja perää asennemuutosta: “Se ei ole pois suomalaisilta”

Jutun otsikko muokattu klo 14.44. Otsikko oli ensin: Iisalmen ihme ei olisi onnistunut ilman ulkomaista työvoimaa - osaajista käydään kansainvälistä kilpailua, valtteja ovat palkka ja työolot