1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntapolitiikka

Yle selvitti: Naiset ottivat aiempaa enemmän kuntapolitiikan huippupaikkoja – katso, ketkä käyttävät valtaa sinun kotikunnassasi

Uudet kunnanvaltuustot valitsivat puheenjohtajansa elokuussa. Naisia on valtuustojen puheenjohtajina aiempaa vähemmän, mutta hallitusten puheenjohtajina enemmän. Hallitusten johdossa naiset pääsevät käyttämään todellista valtaa, sanoo tutkija.

Viitasaaren kaupunginvaltuuston ja -hallituksen uudet puheenjohtajat.
Viitasaaren kaupunginvaltuuston ja -hallituksen uudet puheenjohtajat asettuvat kuvaan. Videon lopussa he ovat vasemmalta lukien Sirkka Tenhunen (ps.), Sisko Linna (sd.), Hilma Vepsäläinen (sd.), Maria Kaisa Aula (kesk.) ja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.). Video: Niko Mannonen / Yle

Suomessa on nyt enemmän naisvaltuutettuja kuin koskaan aiemmin, 40,3 prosenttia.

Ylen selvityksen mukaan naisvaltuutettujen määrä siivitti naiset aiempaa suurempaan valtaan myös kunnanhallitusten puheenjohtajistoissa.

Naisia on kunnanhallitusten puheenjohtajina nyt 36 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vaalikauden lopussa.

Valtuustojen puheenjohtajina naisia on aiempaa vähemmän. Kun otetaan varapuheenjohtajat laskuihin mukaan, naisia on valtuustojen puheenjohtajistoissa saman verran kuin aiemminkin.

Suomessa on kaksi kuntaa, joissa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot koostuvat yksinomaan naisista: Viitasaari ja Taivassalo. Täysin miesten vallassa puheenjohtajanpaikat ovat 23 kunnassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yllä oleva kone kertoo, ketkä johtavat Manner-Suomen kuntien poliittista päätöksentekoa. Tiedot perustuvat Ylen tietopyyntöön, joka lähetettiin 293 kuntaan. Vastaus saatiin 290 kunnasta. Kolmen kunnan tiedot on poimittu kuntien verkkosivuilta ja valtuustojen pöytäkirjoista.

Vastauksissaan kunnat ilmoittivat, että kaikki puheenjohtajat ovat joko naisia tai miehiä. Tietopyynnössä oli vaihtoehtona myös muu tai se, ettei sukupuoli ole tiedossa.

Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Kun tarkastellaan asiaa numeroina, niin hallituksen puheenjohtaja on nainen nyt 105 kunnassa. Vielä keväällä luku oli 95.

Valtuuston kokouksissa naiset johtavat puhetta aiempaa harvemmin. Naispuheenjohtajia on nyt 101, kun heitä vielä viime vaalikauden lopussa oli 111.

Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom harmittelee sitä, että naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on vähentynyt.

Toisaalta naiset pääsevät hallitusten puheenjohtajina käsiksi todelliseen valtaan.

– Hallitusten puheenjohtajat johtavat kunnan päivittäistä poliittista päätöksentekoa, ja he toimivat myös kuntajohtajien työparina operatiivisissa kysymyksissä. Heillä on suurta vaikutusvaltaa. Näin ollen naisten ääntä ja näkökulmaa saadaan entistä enemmän kuuluville.

Valtuustojen sukupuolijako Suomen kunnissa
Kuntien hallitusten sukupuolijakauma Suomen kunnissa

Pekola-Sjöblom muistuttaa, että puheenjohtajaneuvotteluissa sukupuoli on vain yksi huomioonotettavista asioista. Myös ikä ja kokemus ovat ratkaisevia tekijöitä.

– Poliittiset voimasuhteet ja niissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat keskeisimmin paikkajakoon. Kyseessä on iso palapeli, jossa paikkoja sovitetaan monen eri toimielimen ja puolueiden kesken, eikä välttämättä mennä aina sukupuoli edellä.

Sukupuolikiintiö määrää, että hallitusten ja lautakuntien jäsenistä kumpaakin sukupuolta on oltava 40 prosenttia. Aiemmin tämä osuus ei ole heijastunut puheenjohtajiston kokoonpanoon.

Nyt naisia on hallitusten puheenjohtajistoissa 40,2 prosenttia.

Viitasaaren kaupunginvaltuuston nuorin valtettu Hilma Vepsäläinen (sd.) oli vaalien aikaan 27-vuotias. Äänikuningattarena hän nousi hallituksen varapuheenjohtajaksi. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Viitasaarella naisten vallankumous tuntui arkiselta

Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen keskuskaupunki. Kesän kuntavaaleissa valtuustoon valittiin 14 naista ja 13 miestä.

Kaupungin äänikuningatar oli 27-vuotias sairaanhoitaja Hilma Vepsäläinen (sd.). Puolueidensa ääniharavia olivat myös Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.) ja Sirkka Tenhunen (ps.).

Nyt Grönholm-Paananen johtaa kaupunginhallitusta ja Vepsäläinen on hänen varapuheenjohtajansa. Tenhunen on valtuuston 2. varapuheenjohtaja.

– Tällä kertaa ehdokkaana oli enemmän naisia ja he saivat hyvin ääniä. Meillä on kunnioitettu hyvin näitä käytäntöjä, että eniten ääniä saavat pääsevät valitsemaan paikkaansa, Grönholm-Paananen sanoo.

Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.) on istunut Viitasaaren valtuustossa vuodesta 2000 alkaen. Tällä kaudella hän toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Viitasaaren valtuustosalin seinälle ripustettu kuvagalleria kertoo, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kokouksia ovat johtaneet pääasiassa naiset.

Ehkä juuri sen vuoksi Viitasaaren uusi johtoviisikko ei ollut kiinnittänyt huomiota poikkeukselliseen kokoonpanoonsa ennen Ylen haastattelupyyntöä.

– Toki se hyvältä tuntuu, mutta ei tämä ole ollut meillä aikaisemminkaan mikään ongelma, tai että se olisi herättänyt tällaista mielenkiintoa. En ole tiennytkään että tämä on niin harvinaista Suomessa, sanoo Grönholm-Paananen.

Kunnanvaltuustoa johtaa Sisko Linna (sd.), joka on ollut mukana Viitasaaren poliittisessa elämässä 40 vuoden ajan.

Vuonna 2010 hän oli kunnanhallituksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.

– Muistan kyllä tarkkaan kun aloitin vuonna 1980. Silloin meistä 35 valtuutetusta kymmenen oli naisia. Alkuun ei olisi tullut kuuloonkaan, että naisille olisi puheenjohtajapaikkoja avautunut, vaikka he olisivat menestyneet vaaleissa hyvin.

Viitasaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sisko Linna (sd.) on toiminut kuntapolitiikassa jo 40 vuoden ajan. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Viitasaaren naapurikunnista Pihtiputaalla on kolme naisvaltuutettua ja Kinnulassa kaksi. Kummallakin paikkakunnalla myös kaikki puheenjohtajapaikat ovat miesten hallussa.

Sisko Linnan mukaan syynä Viitasaaren valtuuston naisvaltaisuuteen on se, että ryhmissä on keskusteltu ehdokasasettelusta ja pidetty ovia avoinna nuorille ja etenkin naisille.

– Viitasaari on joissakin muissakin asioissa edelläkävijä, eikä meillä ole taantumaa tälläkään alalla, hän kehaisee.

Viitasaaren kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.).

Valtiovarainministeri Annika Saarikon valtiosihteerinä työskentelevä Aula toimi aikoinaan 12 vuoden ajan Lapin vaalipiirin kansanedustajana, mutta nyt hän asettui ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleissa.

Aulan mukaan päätöksenteon ilmapiiri on Viitasaarella hyvä ja yhteistyöhakuinen.

– Naisista on varmaankin apua siinä, ettei eri puolueiden välillä pidetä valtaisia rajoja. Yhteistyö on hyvää ja haetaan oman kotiseudun, kuntalaisten ja ihmisten parasta, Aula sanoo.

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aulalla on pitkä historia politiikassa, mutta valtuustotyöstä hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Espoossa on 47 naisvaltuutettua, Evijärvellä vain yksi

Naisia on kaikista valtuutetuista 40,3 prosenttia. Heitä asettui ehdolle jonkin verran tätä vähemmän, mikä sai Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin pelkäämään, että naisten määrä valtuutettuina laskisi.

Valtaosalla puolueista naisehdokkaiden määrä nousi. Kokonaiskuvan käänsi Perussuomalaiset, jonka ehdokkaista naisten osuus väheni viidennekseen.

– Äänestäjille ratkaisevinta on sopivaksi ja päteväksi koettu ehdokas. Naisvaltuutettujen osuuden kasvu kertoo siitä, että puolueiden listoilta löytyy yhä enemmän äänestäjän valintakriteerit täyttäviä naisehdokkaita, Pekola-Sjöblom sanoo.

Sirkka Tenhunen (ps.) on ensimmäisen kauden valtuutettu. Puolueensa ääniharavana hän nousi valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Kuten Viitasaaren ja sen naapurikuntien esimerkki osoittaa, naisvaltuutettujen määrä vaihtelee suuresti alueittain. Pekola-Sjöblomin mukaan Suomessa on 17 kuntaa, joissa naisia on valtuutetuista alle neljäsosa. Toisaalta 29 kunnassa naisvaltuutettuja on yli puolet.

Ääripäitä edustavat Evijärvi, jossa valtuustoon valittiin vain yksi nainen, ja Espoo, jossa valtuutetuista 63 prosenttia on naisia.

– Tasa-arvon suhteen kunnat ottavat hyvin erimittaisia askelia. Joissain kunnissa saattaa jossain vaiheessa tulla ongelmia siinä, että saadaanko miehiä riittävästi valtuutetuiksi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Tutkimuspäällikkö toivoo, että jo seuraavissa, vuoden 2025 kuntavaaleissa, naisia ja miehiä tulisi valituksi yhtä paljon. Todennäköisempää kuitenkin on, että tämä tapahtuu vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Viitasaaren valtuustosaliin on ripustettu valokuvat kaikista entisistä ja nykyisistä puheenjohtajista. Viime kausilla puheenjohtajat ovat olleet pääsääntöisesti naisia. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Viitasaarella sukupuolten tasa-arvo on jo politiikan arkipäivää.

– Kyllähän me täältä Viitasaarelta levitetään sivistys ympäristöön ihan omalla esimerkillä! Koitetaan tsempata naapurikuntia. Mutta se on äänestäjistä hyvin paljon kiinni myös, oli naapurikunnissakin naisehdokkaita, sanoo Maria Kaisa Aula.

Lue myös:

Toimittajalta: Kun kysyimme, onko Salon valtuuston puheenjohtaja mies, nainen vai muu, kaupunki otti yhteyttä lakiosastoon

Voit keskustella aiheesta 10.9.2021 klo 23 saakka.

Korjaus 10.9.2021 klo 14.09. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Maria Kaisa Aula ei ole ollut mukana Viitasaaren kaupunginhallituksessa viime kaudella. Hän oli Lapin kansanedustajana 12 vuotta, ei 20. Nykyinen valtiovarainministeri on Annika Saarikko.