Hyppää sisältöön

Suomen hävittäjähankinnan salaisin kone on ranskalainen Rafale – onko tässä kisan musta hevonen?

Vuonna 2015 alkanut ponnistus Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajan löytämiseksi on jo loppusuoralla. Ranskalaisen Dassault'n valmistamasta Rafalesta julkisuudessa on kerrottu vähiten, koska ranskalaiset ovat kertoneet tarjouksestaan niukasti. Yle tutustui hävittäjän valmistukseen Bordeaux'ssa.

Kaksipaikkainen, Kreikan ilmavoimille toimitusta odottava kone koelennollaan. Kuva: A. Cosmao / Dassault Aviation

HX-hanke on näkynyt jo vuosien ajan julkisuudessa, kun konevalmistajat ovat paitsi syöttäneet mainoksiaan sosiaaliseen mediaan, niin myös näkyneet tiedotusvälineissä. Toimittajia on kierrätetty tehtailla ja tietoa Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle jätetyistä tarjouksista eri vaiheissaan on kerrottu enemmän tai vähemmän valikoidusti julkisuuteen.

Yksi on kuitenkin ollut joukosta poissa: Rafale-hävittäjää tarjoava ranskalainen Dassault Aviation on ollut tiedotuksessaan tapansa mukaisesti erittäin minimalistinen, eikä esimerkiksi ole kutsunut toimittajia käymään luonaan ennen kuin vasta nyt.

Koneiden renkaita potkimaan ja ohjaamossa istumaan ei nytkään päässyt, mutta Dassault esitteli konettaan, sen valmistamista ja sen käyttöön liittyviä asioita hyvinkin laajasti niin pääkonttorilla Pariisin kupeessa kuin kokoonpanolinjalla Bordeaux'n luona.

Yhtiön jättämän lopullisen tarjouksen sisältöä ei suostuttu tosin nytkään avaamaan.

Dassault käyttää CATIA-systeemiään niin Rafalen eri versioiden kuin Falcon -liikesuihkukoneidensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Virtuaalinäytössä koneen syövereihin pääsee näkemään paremmin kuin oikeassa lentokoneessa. Kuva: A. Daste / Dassault Aviation

– Täytämme ja ylitämme kaikki ilmavoimien asettamat vaatimukset, ja olemme varmoja siitä, että tarjoamme kustannustehokkaan vaihtoehdon, totesi Dassault Aviationin kansainvälisten asioiden varajohtaja Richard Lavaud.

– Tarjouksemme on varmasti eräs edullisimmista. Joka tapauksessa olemme tehneet parhaamme niin hinnan saamiseksi alas kuin myös mahdollisimman kiinnostavan teollisen yhteistyöpaketin kokoamiseksi.

Rafale on erikoisuus, mutta kiinnostava sellainen

HX-hankkeessa on mukana viisi konetta: amerikkalaiset Lockheed-Martin F-35 ja Boeing F/A-18 Super Hornet, ruotsalainen Saab Gripen, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ranskalainen Dassault Rafale.

Lue lisää:

Suomi sai lopulliset tarjoukset hävittäjistä – kaksi yhtiötä kertoo tarjoavansa 64 konetta, F-35 yrittää painaa hurjaa lentotuntihintaa alemmas

Näistä Rafale ja Typhoon ovat kaikkein samankaltaisimpia.

Syynä on se, että alun perin ajatuksena 1980-luvulla oli tehdä yksi eurooppalainen hävittäjä. Mukana olisivat olleet Saksa, Ranska, Iso-Britannia pääkumppaneina ja Espanja sekä Italia pienemmillä osuuksilla.

Ranska ja Iso-Britannia ajautuivat kuitenkin pian tukkanuottasille, ja yhä edelleen maat syyttelevät toisiaan välirikosta. Ranska päätti edetä omaan tahtiinsa ja omilla kriteereillään, joiden mukaan olennaisinta oli tehdä ydinaseitakin toimintavarmasti kuljettamaan kykenevä hävittäjä.

Rafale onkin osoittautunut luotettavaksi koneeksi. Niillä on lennetty jo yli 45 000 tuntia erilaisissa operaatioissa ympäri maailman.

Numeroiden mukaan Typhoon ja Rafale ovat hyvin samankaltaisia. Ne ovat kaksimoottorisia, canard-etusiivellä varustettuja monitoimihävittäjiä, joiden koko ja suoritusarvot ovat hyvin lähellä toisiaan.

Näkymä Rafalen loppukokoonpanolinjalle. Kuvassa näkyy hyvin moottoritilat, minne moottori voidaan vaihtaa nopeasti vaikka kenttäolosuhteissa. Myös kaksi siipeä paikallaan pitävää kiinnikettä näkyy hyvin. Kuva: P. Stroppa / Dassault Aviation

Typhoonissa on tehokkaammat moottorit, joiden voimin se lentää nopeammin ja korkeammalle. Rafale puolestaan on ketterämpi, kantaa enemmän kuormaa ja kykenee lentämään pitemmälle.

Valinnan tekeminen näiden – ja muiden HX-tarjokkaiden – välillä on vaikeaa, koska suoritusarvoja voi painottaa eri tavalla.

Suorituskyvyn lisäksi tärkeää on myös koneen aseistus. Rafale kykenee kantamaan massaansa nähden suuren kuorman, joko varsin massiivisen aselastin tai runsaasti polttoainetta kauas kurottavia tehtäviä varten. Ripustuspisteitä tankeille, ohjuksille ja muille vermeille on koneessa 14 verrattuna Typhoonin 13 pisteeseen.

Tarjolla Rafaleen on koko joukko nykyaikaisia aseita ilmakohteita ja maassa tai merellä olevia vastaan toimimiseen, kuten myös näkyvää horisonttia kauemmaksi tapahtuvaan toimintaan.

Ja tosiaan, kone voi laukaista myös ydinaseella varustettuja risteilyohjuksia, mutta tuskin Suomi on niistä kiinnostunut.

Sama mielenmaisema?

Ranskalainen ajattelu on yllättävän lähellä suomalaista, etenkin suhteessa Natoon. Ranska on järjestössä mukana, mutta kulkee usein omia teitään niin poliittisesti kuin myös aseistuksessaan. Maa haluaa olla riippumaton.

Rafale on siten kehitetty täysin yhteensopivaksi Nato-standardien kanssa, vaikka se ottaakin muutoin monia vapauksia.

Erikoisuus on myös se, että Rafalessa ei ole Yhdysvaltain tarkasti kontrolloimaa, ITAR-vientirajoitusten alaista tekniikkaa. Muissa eurooppalaisissa kandidaateissa on, ja siksi niitäkin varten täytyy pyytää siunausta Pentagonista.

Benjamin Gardette on vetänyt Dassaultin Suomen-tarjousta ja siihen liittyviä toimia jo yli viiden vuoden ajan. Kuva: Jari Mäkinen

Dassaultin puolella tarjousta Suomeen vääntänyt Benjamin Gardette vakuuttaa, että Suomi saisi koneen tilatessaan täyden vapauden käyttää sitä, kuten haluaa.

– Siinä ei ole "mustia laatikoita" tai systeemeitä, joihin suomalaisilla ei olisi pääsyä. Olemme koneen järjestelmien kanssa täysin avoimia.

Tarjouksen teollinen paketti pitänee sisällään tähän liittyvää ohjelmisto-osaamista, sillä Gardette ja muut dassaultilaiset totesivat moneen kertaan, että myös heillä on tässä suhteessa paljon oppimista suomalaisilta.

Simulaatioyhteistyötä on jo nyt paljon suomalaisen virtuaalitodellisuuslaseja tuottavan Varjon kanssa. Kun aiemmin ohjaamosimulaattoreissa on ollut paljon kuvaruutuja eri puolilla, voidaan VR-laseja käyttämällä jättää suurin osa niistä pois. Kilpailijoihinsa verrattuna suomalaislasien kuvan terävyys on omaa luokkaansa.

Myös Saab, toinen puolustuspoliittisesti samankaltaisesta tilanteesta ponnistava yhtiö, on tunnustanut moneen kertaan suomalaisen tietotaidon ja sen käyttökelpoisuuden. Yhtiö on laajentanut toimiaan Suomessa jo ennen HX-päätöksen tulemista. Tampereella olevaa Saabin teknologiakeskusta on laajennettu koko ajan ja yhtiön tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa ilmoitettiin laajennettavan juuri nyt maanantaina.

Rafalen järjestelmiä kehitetään muun muassa tällaisella simulaattorilla. Oikeanpuoleisen laatikon sisällä on oikea Rafalen lentotietokone, joka pyörittää testiohjelmistoja täysin samaan tapaan kuin ne toimisivat lentokoneessa. Kuva: Jari Mäkinen

Lentää kauas tulevaisuuteen

Siinä missä Ranskan ilmavoimat ja merivoimat ovat Rafalen suurin käyttäjä, oli käyntimme aikaan Bordeaux'n lentoaseman luona olevassa Dassaultin toimipaikassa koronasta huolimatta hyvin kansainvälinen henki.

Tuotantolinjalla oli Intiaan ja Qatariin meneviä koneita, ja koneen käyttäjien kursseilla oli kreikkalaisia sotilaita. Lentäjien lisäksi koulutusta annetaan muun muassa huoltohenkilökunnalle, joka välittää tietoa eteenpäin omaan maahansa.

Myös suomalaisia tulisi Bordeaux'iin koulutettaviksi, jos valinta osuisi Rafaleen.

Vaikka Rafale on ollut käytössä jo kahden vuosikymmenen ajan, sitä kehitetään koko ajan. Tätä toimintaa tehdään yhä enemmän ja enemmän juuri Bordeaux'n toimipaikassa Pariisin sijaan.

Muiden HX-hankkeessa olevien koneiden ohjaamoissa on suuria kosketusnäyttöjä, mutta Dassault luottaa perinteisempiin näyttöruutuihin. Tietoja ruutuihin ja kypäränäyttöön syötetään kuitenkin ajanmukaisista sensoreista ja tutkasta, joiden keräämiä havaintoja käsitellään tehokkailla, koneessa olevilla tietokoneilla. Kuva: P. Sagnes / Dassaut Aviation

Tarkoituksena on lentää koneilla ainakin 2040-luvulle, mutta käytännössä Dassault varautuu tukemaan koneita sitäkin pitempään. Todennäköisesti Rafalet lentävät pitkään yhdessä nyt suunnitteilla olevan tulevaisuuden eurooppalaisen hävittäjäkoneen kanssa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä HX-hankkeen toteutukseen ja sen korkeaan laatuun, sanoo Gardette lopuksi.

– Mielestäni olemme pystyneet luomaan tässä viiden vuoden aikana hyvät ja luottamukselliset suhteet suomalaisiin ja olemme varmoja siitä, että voittajan valinta tehdään lopulta rehellisesti ja avoimesti.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Jos kaikki käy suunnitellusti, tekee Puolustusvoimissa HX-hanketta luotsannut kenraalimajuri evp Lauri Purasen johtama, noin 70-henkinen työryhmä suosituksensa ilmavoimien uudesta hävittäjästä loka-marraskuussa.

Suositus kerrotaan puolustusministeriöön, ja valtioneuvosto päättää uudesta hävittäjästä.

On erittäin todennäköistä, että käsittelyn jälkeen hankintapäätös tehdään suosituksen mukaan. Näin ollen voittaja on selvillä kenties marras-joulukuussa.

Se on jo nyt varmaa, että jokainen loppuvalinnassa oleva tarjous toisi Suomeen kyvykkään ja tehokkaan koneen, jolla voi lentää vuosikymmenien ajan. Osuu valinta siis mihin tahansa koneeseen, saavat Hornetit hyvän seuraajan.

10.9.2921 klo 16.35: korjattu kohtaa hävittäjän valinnasta. Päätöksen tekee valtioneuvosto, ei eduskunta kuten tekstissä alunperin luki.

Lue lisää:

Liian kallis, liian vanha, liian uusi? Näin hävittäjävalmistajat vastaavat kysymyksiin koneen heikkouksista ja vahvuuksista