Hyppää sisältöön

Opiskelijat käyttävät huumeita ja reseptilääkkeitä suoritusten parantamiseksi – tuore väitöskirja: aiheesta puhuminen on Suomessa tabu

Huumeiden ja lääkkeiden käyttöä tarkastellaan usein viihdekäytön tai ongelmakäytön näkökulmasta. Opiskelijat yrittävät käyttää kuitenkin aineita myös tehostaakseen oppimista. Siitä ei tuoreen väitöskirjan mukaan keskustella kiihkottomasti.

Tuore Tampereen yliopiston väitöskirjatutkimus selvitti, miten opiskelijat käyttävät lääkkeitä ja päihteitä parantaakseen suoritustaan. Hyöty jollakin osa-alueella voi tuoda haittoja toisella. Kuva: Silja Viitala / Yle

Opiskelijat käyttävät huumeita ja reseptilääkkeitä myös toiveenaan parantaa suorituskykyä. Tämä näkökulma on Suomessa vielä tabu, ja siitä on tuoreen väitöskirjan mukaan vaikea keskustella avoimesti.

Lääketieteellisen antropologian maisteri Aleksi Hupli tarkastelee ilmiötä Tampereen yliopiston sosiologian väitöskirjassaan. Maailmalla ilmiötä on tutkittu enemmän, ja Huplikin teki tutkimusta Hollannissa ja Liettuassa. Tutkimuksessa vertaillaan myös stimulanttien käyttöä Suomessa ja Hollannissa.

– Suomessa aiheesta ei ole juuri puhuttu, eikä tutkimusta löydy.

Opiskelijat kertoivat käyttävänsä kannabista ja muita huumeita sekä esimerkiksi adhd-lääkkeitä ilman diagnoosia opintojen takia.

Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista lähes puolet ilmoitti vuonna 2018 käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämänsä aikana. Adhd-lääkkeiden käyttö nuorilla ja lapsilla on Huplin mukaan puolestaan viisin–kuusinkertaistunut.

Hyödyistä ei juuri keskustella

Siitä ei ole tietoa, kuinka moni käyttää lääkkeitä ilman diagnoosia juuri opiskelusuoritusten parantamiseksi. Yleensä huumeista ja lääkkeistä puhutaan ongelmakäytön tai viihdekäytön näkökulmasta.

Tutkimukset varsinkin yliopisto-opiskelijoiden parissa ovat osoittaneet, että opiskelijat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käyttävät niin reseptilääkkeitä kuin muita psykoaktiivisia aineita tehostaakseen opiskeluaan.

– Ei kukaan käytä aineita niiden haittojen takia, vaan useimmiten niistä koetaan ainakin hetkellistä hyötyä. Monet haitalliset vaikutukset olisivat estettävissä tietoon perustavan päihdekasvatuksen ja käyttäjiä kunnioittavan päihdepolitiikan kautta, Hupli jatkaa.

Hyödyistä keskustelu on vielä Suomessa tutkijan mukaan tabu.

– Nopeasti saa huumemyönteisen leiman.

Tämä estää esimerkiksi tutkimusta kannabiksen ja psykedeelien mahdollisesta terapeuttisesta hyödystä.

– Jos ei pysty edes keskustella asiasta, on vaikea tehdä tutkimustakaan.

Hyötyä ja haittoja

Ei ole ollenkaan varmaa, auttaako lääke tai huumausaine opiskeluissa. Tämän tunnustivat myös haastatellut opiskelijat.

– Osa raportoi hyötyjä mutta myös haittoja. Se oli tasapainoilua hyötyjen ja haittojen kanssa. Suurin osa ei saanut mitään vaikutusta, joten lopetti kokeilun, Hupli kertoo tutkittaviensa kokemuksista.

Joku saattoi esimerkiksi kokea pystyvänsä keskittymään aineen avulla, mutta uni saattoi kärsiä.

Hupli kertoo, että kliinisissä tutkimuksissa niin kutsutuista älylääkkeistä osa on voinut saada jotain hyötyä, mutta toiset kognition osa-alueet ovat voineet kärsiä. Hyöty on myös varsin subjektivinen asia. Jokainen käyttäjä voi kokea sen eri tavalla.

Älylääkkeellä tarkoitetaan lääkettä tai psykoaktiivista ainetta, joilla tehostetaan oppimista.

Hyödyistä ja haitoista tulisi tutkijan mukaan puhua kiihkottomasti. Nuorten voi olla vaikea omaksua tietoa huumeusaineiden haitoista, jos heidän kokemustaan hyödyistä ei oteta tosissaan. Jos henkilö kokee saavansa jostain hyötyä, on riski, että siihen kehittyy riippuvuus.

Tutkija Aleksi Hupli ei pidä tutkimusmaailmassa yleistyneestä nimityksestä älylääke, koska se antaa harhakuvan, että älyä voi lääkitä.

– Perinteinen koulutus ja opiskelu on edelleen parempi keino. Teoriassa voimme ehkä pystyä parantamaan hetkittäin aivotoimintaa, mutta iso osa aineista on laittomia.

Väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa maanantaina 20. syyskuuta.