1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rukoileminen

Saara Tahalle rukoileminen on kuin meditaatiota, joka auttaa jaksamaan huonoina päivinä – kouluissa se ei aina onnistu, kertoo väitöskirjatutkimus

Kouluilla ei ole velvollisuutta järjestää erillistä tilaa rukoilulle, mutta opiskelijoilla on oikeus rukoilla, kun se ei häiritse koulutyöskentelyä.

Saara Taha vertaa rukoilemista rauhoittavan musiikin kuunteluun. Kuva: Tahan kotialbumi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jaakko Oleander-Turjan toimittamassa audiossa opiskelija Saara Taha, väitöskirjatutkija Ulla Vähärautio-Halonen ja opetusneuvos Kati Mikkola kertovat, miten rukoileminen onnistuu kouluissa.

Saara Taha, 22, opiskelee kansainvälisen bisneksen ja logistiikan AMK-tutkintoa Myyrmäen ammattikorkeakoulussa. Joulukuussa valmistuvan musliminaisen elämää on rytmittänyt rukoileminen viisi kertaa päivässä lapsesta saakka.

Nykyisessä oppilaitoksessa on hiljainen huone, johon Taha voi vetäytyä viideksi minuutiksi rukoilemaan. Hän laittaa oveen "varattu" -kyltin, jolloin hän saa omaa rauhaa. Se helpottaa hänen oloaan etenkin silloin, jos hän tuntee itsensä stressaantuneeksi tai ahdistuneeksi.

Rukoilemisen kokemus on hänelle meditatiivinen. Hän kuvailee sen merkitystä muslimeille tähän tapaan.

– Jos joku haluaisi kuunnella musiikkia, että voi rauhoittua tai olla itsensä kanssa, niin meille se on vähän samantyyppistä, että voidaan mennä rukoilemaan ja olla siinä jumalan kanssa, miettiä ja rauhoittua.

Rukoushetken jälkeen Taha tuntee itsensä virkistyneeksi ja jaksaa jatkaa päivää eteenpäin.

Ammattikorkeakoulussa, jossa opiskelutoverit ovat jo aikuisia, rukoilu ei ole herättänyt negatiivista huomiota.

Sitä hän kuitenkin kertoo saaneensa osakseen lapsuudessaan ja nuoruudessaan erilaisen ulkonäkönsä ja taustansa vuoksi.

– Peruskoulussa oli kiusaamista ja rasistisia kommentteja. Minua ei pyydetty leikkeihin mukaan. Lukiossa ei pyydetty sosiaalisiin tapahtumiin tai hengailemaan.

Kokonaan yksin Taha ei jäänyt vaan kavereitakin oli, jotka puolustivat häntä. Vanhemmat rohkaisivat häntä olemaan oma itsensä eikä huolehtimaan liikaa siitä, mitä muut hänestä ajattelevat.

– Raskasta oli se, että joka päivä kouluun mennessä täytyi kuitenkin pitää yllä omaa suojamuuria.

Peruskoulussa Tahan oli vaikea päästä rukoilemaan omassa rauhassa, koska luokat lukittiin välituntien ajaksi. Hänellä oli kynnys pyytää opettajia avaamaan ovea, koska hän ei halunnut herättää huomiota rukoilullaan.

Taha ei ole ainoa oppilas, jolla on ollut vaikeuksia harjoittaa uskontoaan koulussa. Hän kertoo, että monia hänen ystäviään ei ole päästetty luokkiin rukoilemaan, koska koulujen sääntöjen mukaan oppilaita ei saa jättää luokkiin yksin.

Itä-Suomen yliopistossa julkaistun tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan koulujen tulisi tunnistaa ja kuunnella herkemmin oppilaiden uskonnonharjoittamisen tarpeita.

Jotkut rukoilevat salaa koulussa

Kasvatustieteen maisteri Ulla Vähärautio-Halonen haastatteli 15 perus- tai keskiasteella opiskelevaa musliminuorta Kasvot kohti Kaabaa -väitöskirjaansa varten. Nuoret asuvat pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.

Hänen mukaansa rukoileminen onnistuu vaihtelevasti koulusta riippuen.

– Joissakin se onnistui erinomaisesti. Nuoret olivat saaneet avainlukukortteja tyhjiin luokkiin, missä he voivat käydä rukoilemassa ja harjoittamassa uskontoa, mutta joissakin kouluissa sitä ei oltu otettu ollenkaan puheeksi.

Haastatteluista kävi ilmi, että osa nuorista etsi koulusta omin neuvoin tilaa ja rukoili salaa. Toiset rukoilivat vasta koulupäivän jälkeen kotona.

Vähärautio-Halonen toivoo kouluihin uskontodialogia eli keskustelua, jonka kautta oppilaat ja opettajat tunnistavat toistensa erilaisuuden ja uskontojen sekä katsomusten merkityksen kaikille yhteisessä koulussa.

– Nuoret tutkimuksessa olivat sitä mieltä, että sitä ei voi erottaa ihmisestä samalla tavalla kuin ei voi erottaa vegaanista ruokavaliotakaan.

Oppilailla on oikeus rukoilla, kun se ei häiritse koulutyöskentelyä

Opetushallituksen opetusneuvos Kati Mikkola kertoo, että kouluista tulee toisinaan viestejä, joissa kysytään, miten oppilaiden rukoiluun tulisi suhtautua.

– On tärkeää tiedostaa sekä koulun yhteiset pelisäännöt että toisaalta omat oikeutensa uskonnon harjoittamiseen.

Mikkolan mukaan kouluilla ei ole velvollisuutta järjestää erillistä tilaa rukoilulle, mutta toisaalta opiskelijoilla ja oppilailla on oikeus rukoilla, kun se ei aiheuta häiriötä koulutyöskentelyyn.

– Kannustan rohkeasti keskustelemaan tästä asiasta ja ottamaan sen esiin joko koulun johdon kanssa tai kenen tahansa työntekijän kanssa, joka voi sitä edistää. Hyvässä hengessä asiaa esiin tuomalla päästään yleensä ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.