1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. antibiootit

Viisi syytä, miksi antibioottien käyttö romahti Suomessa koronavuonna – näin hyvin ei ole käynyt monessa muussa maassa ja se kostautuu

Antibioottien käyttö väheni Suomessa koronavuonna yli neljänneksellä. Syitä on monia: esimerkiksi koronapotilaille ei anneta antibioottia enää turhaan ja yhtä herkästi. Yhtä hyvä kehitys ei ole maailmalla, mikä vaikuttaa myös meihin.

Antibioottiresistenssin yleistymisestä on seurauksena se, että ihmiset voivat kuolla keuhkokuumeen kaltaisiin tavanomaisiin infektioihin. Kuvituskuva. Kuva: Yle/Jessica Edén

Koronasta on ollut paljon kiusaa, mutta on siitä ollut jotain hyötyäkin.

Antibioottien käyttö on vähentynyt Suomessa koronavuonna selvästi. Kelan tilastoista selviää, että korvattavia antibiootteja osti viime vuonna 991 000 henkilöä. Ostajamäärä väheni yli neljänneksellä.

Yhtä hyvä kehitys ei ole ollut kaikissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan antibioottien käyttö on pandemian aikana lisääntynyt monissa maissa. Vaikkeivät antibiootit tehoa koronavirukseen, niitä on käytetty COVID-19-potilaiden hoitamisessa.

Lääketieteen asiantuntijat ovat varoitelleet jo kauan siitä, että antibioottien liiallinen ja turha käyttö johtaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien (siirryt toiseen palveluun) lisääntymiseen. Antibioottiresistenssin yleistymisestä on seurauksena se, että ihmiset voivat kuolla keuhkokuumeen kaltaisiin tavanomaisiin infektioihin.

Lääketieteen asiantuntijat ovat koronaviruspandemian jatkuessa toistaneet huolensa antibioottien käytöstä ja sen seurauksista esimerkiksi Science- (siirryt toiseen palveluun) ja BMJ (siirryt toiseen palveluun) (aiemmin British Medical Journal) -lehdissä.

Antibioottien käyttö vähentynyt

TAYSin eli Tampereen yliopistollisen sairaalan infektio-osaston apulaisylilääkäri Reetta Huttunen seuraa erityisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tilannetta.

Huttusen ja Salla Nazarenkon kirja Miten käy ihmisen ilman antibiootteja? ilmestyi keväällä.

Kuten Kelan tilastot osoittavat, avohoidossa antibioottien kulutus on vähentynyt. THL:n mukaan resistenttien bakteerien kantajuus vähentyi jonkin verran viime vuonna.

Resistentit MRSA-tapaukset vähenivät viime vuonna Suomessa parilla sadalla. Myös virtsatietulehduksia aiheuttavia ESBL-bakteereita löytyi aiempaa vähemmän.

Reetta Huttunen on kirjoittanut antibiooteista vasta kirjan. Arkistokuva. Kuva: Päivi Solja / Yle

Sairaalassa käytetyistä antibiooteista saadaan tuoreimmat tiedot vasta myöhemmin syksyllä.

Hyvään kehitykseen Suomessa on ainakin viisi syytä.

1. Hygieniakäytännöt

Vaikka maskin käyttö herätti alkuvaiheessa Suomessa ihmettelyä, siitä on tullut valtaosalle automaattinen tapa kaupassa, bussissa ja työpaikalla.

Virukset eivät leviä, kun ihmiset pitävät maskeja, huolehtivat turvaväleistä ja pesevät käsiä.

– Yleiset hygieniakeinot ovat tehonneet myös tässä suhteessa. Virustaudit johtavat monesti bakteeritauteihin. Virusinfektioiden väheneminen on johtanut antibioottien käytön vähenemiseen, Huttunen sanoo.

2. Ihmiskontaktien väheneminen

Virukset eivät leviä, kun ihmiset eivät näe toisiaan. Suomalaiset ovat oppineet tekemään etätöitä ja tilaamaan ruokaa kotiin.

Tavallisesta nuhasta ja yskästä on tullut oireita, joiden vuoksi pysytellä poissa toisten ihmisten läheltä.

Tämä kaikki vähentää tartuntoja ja antibioottien käyttöä.

3. Matkustuksen väheneminen

Kolmantena syynä Reetta Huttunen listaa matkustuksen vähenemisen. Monet superbakteereista ovat tulleet Suomeen ulkomailta.

Nyt kun rajat ovat olleet kiinni ja matkat jäissä, taudit eivät ole kulkeutuneet maasta toiseen.

Niin sanottuja CPE-superbakteereita on ilmennyt Suomessa vuosittain 60–70, nyt näitä oli noin kymmenen tapausta vähemmän kuin edellisvuonna.

4. Valistus

Lääkäreitä ja potilaita on valistettu jo vuosien ajan antibioottien turhan käytön vaaroista. Reetta Huttusen mukaan antibiootteja ei tulisi käyttää esimerkiksi poskiontelotulehduksen kaltaisiin hengitystieinfektioihin kuin poikkeustapauksissa.

Antibioottien käyttö on ollut Suomessa vähenemään päin jo ennen koronaa.

WHO:n mukaan 700 000 ihmistä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin vuodessa. Suuri osa antibiooteista käytetään eläinten kasvattamiseen.

Resistenttien bakteerien takia joudutaan Suomessa käyttämään ajoittain myös laajakirjoisia antibiootteja.

Reetta Huttunen vertaa antibioottien käyttöä ilmastonmuutokseen. Ongelma on valtava ja maailmanlaajuinen, mutta silti kukaan ei voi ummistaa siltä silmiään. Paikallisestikin voi tehdä paljon.

Jos esimerkiksi Pirkanmaalla alettaisiin käyttää keuhkokuumeeseen laajakirjoisia antibiootteja, vaikutus näkyisi nopeasti alueellisesti.

5. Koronapotilaiden hoito on kehittynyt

Koronaviruksen vaikutus antibioottien käyttöön ei ole vielä selvinnyt. Esimerkiksi Yhdysvaltain tautiviraston CDC:n antamat tiedot ovat ristiriitaisia. Vanhusten hoivakodeissa antibiootteja on määrätty aiempaa enemmän, sairaaloissa on suurta vaihtelua, mutta avohoidossa antibiootteja on määrätty aiempaa vähemmän.

– Aivan liian moni koronapotilas saa kansainvälisesti antibiootteja, jopa yli 70 prosenttia. Vain vajaalla 10 prosentilla on bakteeri-infektio, johon antibiootti tehoaa, Huttunen kertoo.

Myös Suomessa antibiootteja käytettiin aluksi helposti koronapotilaisiin. Sitten käytäntöä kiristettiin.

Jos koronapotilas joutuu tehohoitoon, on yhä vaikea arvioida, onko kyseessä bakteeritulehdus.

– Jos potilas on huonokuntoinen, tulehdusarvot ovat koholla ja keuhkoissa näkyy muutoksia, on jouduttu antamaan antibiootteja, Huttunen kertoo.

Tehohoidossa olevien koronapotilaiden antibiootit pyritään lopettamaan heti kun se on mahdollista.

Lue lisää:

Antibioottiresistentit bakteerit ovat ilmastonmuutoksen kaltainen uhka, jonka korona toi esiin – tavallinen infektio voi tappaa Suomessakin

Lääkärin työhön liittyy neljä myyttiä, joista ei paljon puhuta korona-aikanakaan – infektiolääkäri odotti kauan ennen kuin uskalsi ottaa ne esille