1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tiedepolitiikka, tutkimusrahoitus

Tieteen rahoitusleikkaukset vievät rahaa ilmastonmuutoksen tutkimukselta – Arktisen keskuksen johtaja: "Täytyy sanoa, että se ei tule riittämään"

Ilmastonmuutoksen kaltaiset isot tutkimuskohteet vaativat isoja resursseja. Arktisen keskuksen uusi johtaja Johanna Ikävalko pelkää, että hallituksen kaavailemat leikkaukset tieteen rahoitukseen uhkaavat näivettää tärkeää tutkimustyötä.

Arktisen keskuksen johtajan Johanna Ikävalkon mukaan noin puolet tutkimusrahoituksesta tulee talon ulkopuolelta. Osa siitä on nyt leikkausuhan alla. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen uusi johtaja Johanna Ikävalko haluaa keskittyä laitoksen johtamiseen, eikä hän tee itse tutkimustyötä viisivuotisen pestinsä aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hänellä olisi näkemystä arktisen tutkimuksen suuntaviivoista.

Yksi Arktisen keskuksen painopistealueista on ollut ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Laitoksessa on tehty tutkimusta muun muassa yhteistyössä pohjoisten poronhoitajien kanssa ympäri Arktista.

Tätä myös Johanna Ikävalko haluaa kehittää.

– En itse ole ilmastotutkija, mutta olen seurannut näitä asioita läheltä. Tietysti ilmastonmuutoksen vastainen kampanja on merkittävää, mutta meillä Arktisessa keskuksessa on keskiössä enemmän sopeutuminen ilmastonmuutokseen kuin sen hillintä.

Ilmastonmuutoksen kaltaiset isot ja ihmisen tulevaisuuden kannalta tärkeät tutkimuskohteet vaativat myös isot tutkimusresurssit. Ikävalko pelkää, että hallituksen kaavailut tutkimusrahoituksen leikkaamiseksi tarkoittavat sitä, että Arktisen keskuksenkaan rahat eivät riitä tulevaisuudessa.

– Täytyy kyllä ihan suoraan sanoa, että hallituksen suunnittelemat leikkaukset kansallisen tutkimustoiminnan rahoitukseen ovat niin merkittäviä, että se ei tule riittämään.

Kuuntele Yle Areenasta:

Arktinen keskus on saanut paljon ulkopuolista rahaa

Ikävalkon mukaan Arktisen keskuksen tutkimusrahoituksesta iso osa – lähes puolet – tulee talon ulkopuolelta. Ja tämä ulkopuolinen rahoitus on osin kansallista, joka on nyt leikkausuhan alla.

Toisaalta Arktinen keskus on onnistunut hankkimaan paljon myös kansainvälistä rahoitusta, muun muassa EU:ltä.

– Siinä mielessä vastaus on kyllä ja ei, Ikävalko sanoo tutkimusrahan riittävyyteen.

Tällä hetkellä korkeakoulujen tutkijat joutuvat kuitenkin laittamaan merkittävän määrän työaikaa ja resursseja seuraavan tutkimushankkeen rahoituksen etsintään ja hakuprosessiin.

Arktisen keskuksen tutkijoilla on tosin se etu, että heillä ei ole opetusvelvollisuutta Lapin yliopistossa. Siinä mielessä heillä jää enemmän aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön yliopiston muihin tutkijoihin verrattuna.

Johanna Ikävalkon mielestä ilmastonmuutoksen tuomista haasteista pohjoisen ihmisille tiedetään jo paljon. Lisätutkimusta tarvitaan sopeutumisesta ja muutoksen hillitsemisestä. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Tutkimushankkeet liittyvät megahankkeisiin

Ikävalkon mukaan tiedämme jo hyvin paljon niistä haasteista, mitä ilmastonmuutos tuo arktisen alueen asukkaille, elinkeinotoiminnalle ja infralle.

– Tarvitsemme tutkimusta siitä, kuinka ihminen voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Toiseksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten me voisimme hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Arktisella keskuksella on esimerkiksi käynnissä tutkimushanke, jossa tutkitaan, miten olisi mahdollista hidastaa tai kokonaan estää jäätikön sulaminen Grönlannissa.

Ikävalkon mukaan se olisi merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä tekijä pohjoisessa. Mutta urakka olisi megaluokkaa jäätikön valtavan koon vuoksi.

– Näitä tässä nyt nimenomaan selvitetään geoengineering-tieteiden avulla, mutta en ole siihen perehtynyt riittävästi, että voisin sitä konkreettisesti kommentoida. Ilmatieteen laitoksella meillä oli myös keskustelua auringon säteilyn kääntämisestä takaisin avaruuteen, jotta auringon lämmittävää säteilyä ei tulisi maan pinnalle nykyisessä määrin.

Geoengineering yksin ei ole ratkaisu

Ikävalko korostaa, että tällaiset megaluokan tekniset keinot voivat olla yksi ratkaisu ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi, mutta päästövähennykset ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä.

– Fakta on se, että esimerkiksi jäätiköiden sulaminen on alkanut. Koska se kone on käynnistynyt ja massiivisen suuri, se ei pysähdy vuodessa tai kymmenessä vuodessa, vaikka kaikki hanat laitettaisiin kiinni tänään.

– Mutta jos se saataisiin hidastumaan, ilmastonmuutoksen haasteet olisivat paremmin ennakoitavissa ja hallittavissa.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella maanantaihin 13.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Tuore tutkimus paljastaa: arktinen alue on lämmennyt pari astetta jo nyt – aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja porojen joukkokuolemia

Tundra muuttuu kun lämpenee - ilmasto lämpenee kun tundra muuttuu

Pohjoisen ihmistä ei hetkauta ilmastonmuutoskaan