1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sukupuoli

Toimittajalta: Kun kysyimme, onko Salon valtuuston puheenjohtaja mies, nainen vai muu, kaupunki otti yhteyttä lakiosastoon

Suomalaisissa vaaleissa ei voi olla ehdolla muunsukupuolista ihmistä, koska valtion vaalitietojärjestelmä ei ymmärrä sellaista sukupuolta, kirjoittaa Ylen Suomi-deskin tuottaja Ville Grahn.

Ylen selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa on 27 miestä ja 24 naista. Uusi valtuusto aloitti kautensa elokuussa. Kuva: Dani Branthin / Yle

Paikallispolitiikan tärkeimmät vallankäytön paikat eli valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien pestit on nyt jaettu kesän kuntavaalien tulosten perusteella. Selvitimme puheenjohtajistojen sukupuolijakaumat kaikista Manner-Suomen 293 kunnasta. Edellisen kerran teimme saman selvityksen maaliskuussa, jolloin käynnissä oli vielä edellinen valtuustokausi.

Kaikkien valtuutettujen sukupuolijakauman näkee vaalituloksesta (siirryt toiseen palveluun), mutta kukaan muu kuin me ei seuraa sitä, keille jaetaan kuntapolitiikan kärkitehtävät.

Toteutimme selvityksemme lähettämällä kaikkiin kuntiin julkisuuslain mukaisen tietopyynnön. Kysyimme, montako miestä tai naista puheenjohtajistoihin kuuluu – ja annoimme myös vaihtoehdon "muu sukupuoli / sukupuoli ei tiedossa".

Lähes kaikki kunnat vastasivat tietopyyntöömme nopeasti, ja vastauksista löytyi vain miehiä tai naisia.

Salon kaupunki otti yhteyttä lakiosastonsa tietosuojavastaavaan.

Mies ykkönen, nainen kakkonen

Pohdittuaan tietopyyntöämme tietosuojavastaavan sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistojen kanssa Salon kaupungin hallintojohtaja kieltäytyi vastaamasta kysymykseemme. Hän perusteli kantaansa sillä, että kaupungilla ei ole virallista tietolähdettä, josta kävisi ilmi sukupuoli pyytämällämme jaottelulla.

Hallintojohtaja tosin oli erittäin palveluhenkinen: hän lähetti meille puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien puhelinnumerot ja kehotti kysymään heiltä itseltään, kokeeko Heikki itsensä mieheksi ja Johanna naiseksi.

Lakiteknisesti Salon kaupunki oli aivan oikeassa. Kaikkien vaaliehdokkaiden tiedot kirjataan oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään. Tietokannassa on myös ehdokkaan sukupuoli, ja järjestelmä tuntee sille vain kaksi mahdollista arvoa: ykkönen tarkoittaa miestä ja kakkonen naista.

Vaaliviranomainen odottaa muiden ratkaisuja

Entä jos ehdolle vaaleihin haluaa ihminen, joka ei koe itseään mieheksi eikä naiseksi?

Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan vaaliviranomaiset eivät voi tilanteelle mitään. Vaalitietojärjestelmä poimii sukupuolen valtion väestötietojärjestelmästä henkilötunnuksen perusteella. Väestötietojärjestelmää taas säätelee valtioneuvoston asetus, jonka mukaan sukupuolitiedoksi tallennetaan joko mies tai nainen, ei muuta tai tyhjää.

– Sinänsä sukupuolitieto ei kiinnosta vaaliviranomaisia lainkaan. Vaalien toimittamisen kannalta ei ole merkitystä, onko ehdokas mies, nainen vai jotain muuta, Jääskeläinen sanoo.

Kukaan ei ollut aiemmin kysynyt vaalijohtajalta asiasta. Hänen mukaansa oikeusministeriön sisällä kysymys on kuitenkin "välähtänyt mielessä".

– Mutta koska vaalitietojärjestelmän tiedot perustuvat toisiin rekistereihin ja esimerkiksi Tilastokeskus tekee tilastonsa yhä vanhaan tapaan, olemme jääneet odottamaan muiden ratkaisuja.

Monessa maassa asia on jo ratkaistu. Kolmas juridinen sukupuoli on käytössä esimerkiksi Australiassa, Intiassa, Kanadassa ja Saksassa – ja tulevaisuudessa myös koko Yhdysvalloissa.

Lue myös:

Yle selvitti: Naiset ottivat aiempaa enemmän kuntapolitiikan huippupaikkoja – katso, ketkä käyttävät valtaa sinun kotikunnassasi

Voit keskustella aiheesta 10.9.2021 kello 23:een saakka.