1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Palkka ja työsuhde-edut

Näillä aloilla palkat ovat nousseet eniten – rakentamisbuumi näkyy nyt myös tilipäivänä

Ansiot nousivat viime vuonna eniten rakennusalalla, peräpäässä palkankorotuksissa viime vuonna olivat esimerkiksi maatalous sekä majoitus- ja kulttuuriala.

Alkujaan Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Yonathan Familia Fernandez opiskelee Stadin ammattiopistossa talonrakentajaksi. Hän uskoo, että töitä riittää.
Alkujaan Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Yonathan Familia Fernandez opiskelee Stadin ammattiopistossa talonrakentajaksi. Hän uskoo, että töitä riittää.

– Ei ole yhtään huolia, täytyy rehellisesti sanoa, koska rakennusalalla on aina töitä. Ja niitä tulee koko ajan enemmän. Ei ole pelkoa yhtään. Pitää vain olla valmiina siihen ja tehdä mitä tarvitsee, Yonathan Familia Fernandez, 35, sanoo ja virnistää.

Alkujaan Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Fernandez opiskelee Stadin ammattiopistossa talonrakentajaksi.

Rakennusalan työvoimapula tarkoittaa sitä, että töitä riittää. Viimeksi edellispäivänä hänen kurssilaisiaan haastateltiin lähellä olevalle työmaalle töihin.

– Siellä tarvitaan tekijöitä kahdeksi vuodeksi.

Itse hän sanoo tehneensä oppisopimuksella 2,5-vuotisen koulun ajan hommia. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

Rakentaminen käy kuumana. Alalla on kova työvoimapula. Se näkyy myös palkoissa.

Viime vuonna palkat nousivat eniten juuri rakennusalalla. Siellä ansiot nousivat kolme prosenttia.

Toiseksi eniten ansiot nousivat ammatillisella, tieteellisellä ja teknisellä alalla. Tämä tilastokokonaisuus sisältää esimerkiksi rakennusalan, ympäristöalan ja turvallisuuden konsultoinnin. Näillä aloilla palkat nousivat yli sen, mitä työehtosopimuksissa oli sovittu. Näin kertovat Tilastokeskuksen tiedot.

– Palkkaliukumat ovat sopimuskorotusten ylittävä tai alittava ansiokehitys. Ja pääosin ne ovat työnantajakohtaisia palkankorotuksia. Mutta kuten tuossa rakentamisen viime vuoden tiedoissa käy ilmi, myös tulospalkkioiden kehitys vaikuttaa palkkaliukumiin, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Uuttu kertoo.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Uuttu kertoo, että koronapandemian lomautukset eivät vaikuta palkkatilastoihin suoraan. Kuva: Markku Rantala / Yle

Rakennusalalla menee lujaa. Rakennusteollisuuden tuoreessa kyselyssä yli kaksi kolmesta yrityksestä kärsii työvoimapulasta (siirryt toiseen palveluun), joka on vain pahenemaan päin.

Pahin puute rakennusalalla on Rakennusteollisuuden mukaan kokeneesta työnjohdosta, projektipäälliköistä ja suunnittelijoista. Rakennustyömaata ei voi käynnistää ilman vastaavaa työnjohtajaa, eivätkä talot ja raiteet tule suunnitelluksi ilman osaajia.

Sen sijaan maa- ja metsätaloudessa sekä taiteiden, viihteen alalla ja virkistyksen alalla palkat nousivat vähiten. Jopa niin, että näillä aloilla palkkaliukuma eli työehtosopimuksista riippumaton palkkamuutos oli negatiivista.

Sopimuskorotusten osuus ansiokehityksestä oli vuonna 2020 suurinta kaupan (1,7 prosenttia), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen (1,7 prosenttia) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (1,5 prosenttia) toimialoilla. Pienimmät sopimuskorotukset olivat puolestaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan (0,7 prosenttia), rahoituksen ja vakuutuksen (0,9 prosenttia) sekä informaation ja viestinnän (1,1 prosenttia) toimialoilla.

Taiteen, viihteen ja virkistyksen aloilla palkat joustivat alaspäin, vaikka sopimusten mukaiset korotukset saatiin näilläkin aloilla. Arkistokuva. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Yksityisen sektorin johtajien palkat nousivat eniten

Yonathan Familia Fernandez pitää alansa palkkoja hyvänä. Toki ne vaihtelevat paljon tehtävien ja osaamisen mukaan.

Töitä tarjotaan jo koulunpenkillä, Yonathan Familia Fernandez, 35, sanoo. Kuva: Markku Rantala / Yle

Viimeisen kymmenen vuoden aikana parhaat palkankorotukset ovat tulleet yksityisen sektorin johtajille. Tämäkin käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista.

Sen sijaan valtiolla johtajien palkkakehitys, tai tarkasti sanoen ansioiden nousu, on ollut hitaampaa kuin yksityisillä tai kuntatyöntekijöillä.

Vuodesta 2010 vuoteen 2020 eniten on noussut yksityisen sektorin johtajien ansiot, 35 prosenttia ja seuraavaksi eniten kuntasektorin johtajien ansiot, 23 prosenttia. Tosin tilastokeskuksen luokittelu on myös muuttunut, joten tämäkin vaikuttaa siihen, että pienempi joukko luokitellaan johtajiksi – ja heidän ansionsa on noussut muita nopeammin. Myös valtiolla johtajien osuus on supistunut, mutta se ei ole näkynyt nopeutuneena ansiokehityksenä verrattuna muihin ammattiluokkiin valtiolla.

Ammatin pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin.

Valtiolla ansiot ovat nousseet suhteessa enemmän kuin yksityisillä. Kyse on osin rakennemuutoksesta.

Julkisella sektorilla ammattirakenne on siis selvästi siirtynyt kohti paremmin palkattuja ammatteja, mikä voi osittain johtua organisaatioiden aputoimintojen ulkoistamisesta. Yksityisellä sektorilla sen sijaan ei ole selvää suuntaa, vaan rakennemuutosten vaikutukset vaihtelevat vuodesta riippuen molempiin suuntiin.