1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. abortti

Vastahakoinen lääkäri ei halunnut kirjoittaa 20-vuotiaalle Emma Syrjälälle lähetettä aborttiin: “Petyin terveydenhuoltoon”

Nykyinen aborttilaki mahdollistaa lääkäreiden puuttumisen aborttipäätökseen. Ylilääkäri Oskari Heikinheimon mukaan ihminen on kuitenkin oman elämänsä asioissa paras asiantuntija.

Emma Syrjälä yllättyi siitä, kuinka hankala ja pitkä prosessi lähetteen saaminen raskaudenkeskeytykseen hänen kohdallaan oli. Kuva: Aleksi Nuotio

Emma Syrjälä oli sanaton ja vihainen, kun hän poistui lääkärin vastaanottohuoneesta. Hän oli hakeutunut lääkäriin saadakseen lähetteen raskaudenkeskeytykseen.

Elettiin syksyä 2019, ja Syrjälä oli juuri täyttämässä 21 vuotta. Hänellä oli tuore parisuhde ja uusi työpaikka, kun raskaustestiin piirtyi eräänä päivänä kaksi viivaa.

Syrjälä teki päätöksen samantien: ei tässä elämäntilanteessa, ei nyt.

Hän oli varma, ettei halua lasta. Raskaudenkeskeytykseen pääseminen osoittautui kuitenkin yllättävän haastavaksi.

Lähetteen sijaan aika äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan

Suomen voimassa oleva aborttilaki on vuodelta 1970. Sen mukaan raskauden keskeyttämiseen tarvitaan useimmissa tapauksissa kahden lääkärin suostumus, niin Syrjälänkin tapauksessa.

Ensimmäinen kohtaaminen on perusterveydenhuollossa, josta keskeytyksen haluava saa lähetteen sairaalaan, jossa abortti toteutetaan.

Emma Syrjälä oli varannut ajan terveyskeskukseen tavatakseen ensimmäisen lääkärin ja saadakseen tältä suostumuksen jatkaa prosessia.

Lääkärillä oli kuitenkin yllättäen tiukkaa sanottavaa: hän kyseenalaisti päätöksen raskauden keskeyttämisestä ja teki selväksi, että haluaisi Syrjälän jatkavan raskautta.

Kun Emma Syrjälä huomasi olevansa raskaana, he olivat molemmat poikaystävän kanssa sitä mieltä, että lapsen aika ei olisi nyt. Kuva: Aleksi Nuotio

Syrjälä ei ollut osannut valmistautua moiseen vastaanottoon. Hämmennys täytti mielen, ja ajattelusta tuli tahmeaa. Hän sai kuitenkin kakistettua, että ei halua jatkaa raskautta. Olihan hän hakeutunut vastaanotolle nimenomaan päästäkseen raskaudenkeskeytykseen.

Lähetteen sijaan lääkäri päätti kuitenkin antaa ajan äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan, jonne Syrjälän olisi mentävä keskustelemaan päätöksestään. Se tuntui painostavalta.

– Tuntui, ettei minulle olisi millään haluttu antaa sitä lähetettä, Syrjälä sanoo.

“Lääkäri antoi ymmärtää, että olen kamala murhaaja”

Tässä artikkelissa kolme Ylen haastattelemaa naista kertoo kokeneensa painostusta, nöyryytystä tai syyllistämistä, kun he ovat hakeneet lähetettä aborttiin.

Suomen aborttilain mukaan naisen oma tahto ei ole riittävä peruste abortille, vaan raskaudenkeskeytykselle on oltava laissa määritelty peruste. Suurin osa keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein, eli syyksi katsotaan, että raskaus olisi huomattava rasite hakijan elämäntilanteelle.

Vaikka yleiseksi käytännöksi on muodostunut, että keskeytyksen saavat Suomessa käytännössä kaikki sitä pyytävät, nykyisen lain puitteissa lääkärillä on kuitenkin mahdollisuus arvioida keskeytystä pyytävän perusteluiden pätevyyttä.

Lääkäri voi siis yrittää vaikuttaa päätökseen esimerkiksi kritisoimalla sitä.

Abortin kokeneet kertovat, että olisivat tarvinneet tuomitsemisen sijaan tukea ja ymmärrystä terveydenhuollon ammattilaisilta. Kuva: Aleksi Nuotio

Kolmen lapsen äiti Jonna huomasi keväällä 2021 olevansa raskaana. Aborttipäätös ei ollut helppo, mutta pohdinnan jälkeen Jonna tuli siihen tulokseen, että lapsiluku oli jo täysi.

Kohtaamista terveyskeskuslääkärin kanssa hän kuvailee ala-arvoiseksi ja nöyryyttäväksi:

– Nuori mieslääkäri painotti useaan otteeseen, ettei abortti ole eettisesti oikein ja antoi ymmärtää, että olen aivan kamala murhaaja. Tapauksesta jäi aivan kamala olo, ja minua itketti autossa koko kotimatkan. Valmiiksi jo tuntui pahalta, että teen sellaisen ratkaisun ja kun vielä lääkäri syyllisti, niin ei tuntunut hyvältä.

Myös 27-vuotias Saara lähti lääkärin vastaanotolta itkien. Hänkin teki abortin keväällä 2021. Terveyskeskuslääkäri ei uskonut Saaran ottaneen ehkäisypillereitä, vaan epäili hänen tarkoituksella heittäytyneen raskaaksi.

– Lääkäri sanoi monta monta kertaa, että teen väärän päätöksen ja sitten joku päivä ehkä ymmärrän, miten väärässä minä nyt olen. Ja että lapset ovat maailman paras asia.

Saara ja Jonna eivät esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia.

Katso Saaran koko tarina Perjantai-dokkarista Hyvä abortti:

Kun ehkäisypillerit pettivät, 27-vuotias Saara päätti tehdä abortin. Henkisesti ja fyysisesti raskas kokemus toi varmuuden siitä, että hän haluaa lähivuosina lapsia puolisonsa kanssa. Ohjaaja Roosa Maskonen.

Lääkärin omat eettiset näkemykset eivät kuulu vastaanotolle

– Eihän sen tietenkään noin pitäisi mennä, naistentautien ja synnytysten ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo kommentoi kuultuaan naisten kokemuksista.

Heikinheimo on vetänyt työryhmää, joka on laatinut voimassa olevat raskaudenkeskeytystä koskevat Käypä hoito -suositukset (siirryt toiseen palveluun). Niissä todetaan:

Ensisijainen tavoite on, että raskaudenkeskeytys toteutetaan lääketieteellisesti turvallisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä ja että raskaudenkeskeytyksen hoidossa otetaan huomioon naisen yksilölliset tarpeet.

Heikinheimo sanoo, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät saisi missään asiassa tuputtaa omia eettisiä näkemyksiään, sehän on lääkärin etiikan vastaista.

Se on verrattavissa siihen, että lääkäri alkaisi vastaanotolla mainostamaan kannattamaansa poliittista puoluetta potilaille.

– On ihan tarpeeksi vaikea paikka, kun ihminen joutuu hakemaan raskaudenkeskeytystä. Nämä ihmiset ovat kriisissä, ja heille pitää kertoa eri vaihtoehdoista, auttaa ja tukea heidän tekemää päätöstä.

Myös kokemuksistaan kertovat naiset peräänkuuluttavat ymmärrystä ja yksilöllistä kohtaamista.

Kahden vuoden takainen abortti on jäänyt mietityttämään Emma Syrjälää ainaostaa sen osalta, miten hänet terveydenhuollossa kohdattiin. Kuva: Aleksi Nuotio

Kolmen lapsen äiti Jonna ajattelee, että abortti on tietyissä tilanteissa paikallaan, ja raskaana olevien pitäisi olla siihen oikeutettuja.

– Toivoisin, että terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtäisivät juuri sen tietyn asiakkaan omat syyt, eivätkä yleistäisi kaikkia samaan kastiin. Abortin syyt ovat moninaiset.

Pääosin perusterveydenhuolto toimii tällä hetkellä Heikinheimon käsityksen mukaan Suomessa hyvin ja viiveettä raskaudenkeskeytysten hoidossa. Hänen korviinsa ei ole kantautunut vastaavanlaisia kokemuksia pääkaupunkiseudulta, jossa hän työskentelee.

Toisaalta hän ei pidä mahdottomana, etteikö sellaisia Suomessa olisi.

– Suomi on iso maa, ja raskaudenkeskeytyksiä tehdään noin 9000 vuodessa. Se, mitä yksi ihminen työssään näkee, on kuitenkin aika pieni siivu.

Suurin osa eduskuntapuolueista kannattaa lakimuutosta

Järjestely raskauden keskeyttämiseksi on Suomessa kuitenkin kankea, eikä nykyinen aborttilaki vastaa nykymaailman arvoja ja toimintatapoja.

Sitä mieltä on Oskari Heikinheimo ja ainakin muuta 53 654 suomalaista, jotka ovat allekirjoittaneet OmaTahto2020 -kansalaisaloitteen (siirryt toiseen palveluun).

Kansalaisaloitteen mukaan Suomen järjestelmä on tarpeettoman monimutkainen ja usein nöyryyttävä, eikä kunnioita raskaana olevan itsemääräämisoikeutta.

Aloitteen keskeisimmät vaatimukset ovat, että laista poistetaan kahden lääkärin erillisen lausunnon vaatimus ja että raskaana olevan oma tahto riittäisi keskeytyksen syyksi alle 12-viikkoisissa raskauksissa. Raskaudenkeskeytys tulisi voida tehdä myös muualla kuin sairaalassa.

Aloitetta kannattavat useat nimekkäät asiantuntijatahot, kuten Suomen gynekologiyhdistys, jonka puheenjohtaja Oskari Heikinheimo on.

– Se, että alistetaan ihmisen oma päätös jonkun toisen hyväksyttäväksi on aika vierasta tässä nykyisessä ajassa ja arvomaailmassa. Me lähdemme siitä, että saatuaan asianmukaiset tiedot, ihmiset itse tietävät, mikä heidän elämässään on oikea ratkaisu missäkin tilanteessa, Heikinheimo sanoo.

Oskari Heikinheimon mukaan lääkärin tehtävä on auttaa ihmisiä hankalissa tilanteissa, suhtautua heihin empaattisesti ja kunnioittaa jokaisen itsemäärämisoikeutta. Kuva: Oskari Heikinheimon kotialbumi

Mahdollisen lakimuutoksen myötä keskeytyksen haluavat hakeutuisivat suoraan keskeytyksiä tekeviin yksiköihin. Heikinheimo uskoo, että se mahdollistaisi potilaiden paremman kohtaamisen ja kokonaisvaltaisemman hoidon, kun vastassa olisi rutinoituneita ja osaavia perhesuunnittelun ammattilaisia.

Naisten terveyden parissa työskentelyn valinneet ihmiset osaavat hänen mukaansa suhtautua luontevasti raskaudenkeskeytystä hakeviin potilaisiin.

– Perusteveydenhuollossa voi olla toki tilanteita, että terveydenhuollon ammattilainen, jonka eettiset arvot eivät hyväksy perhesuunnittelua, onkin jostain syystä joutunut kohtaamaan keskeytystä hakevan potilaan.

Jos pääsisimme eroon kahden lääkärin suostumisen vaatimuksesta, valtakunnan tasolla vapautuisi heti 9000 aikaa perusterveydenhuollosta vuosittain.

Oskari Heikinheimo

Ylen kyselyn mukaan myös enemmistö eduskuntapuolueista kannattaa OmaTahto2020 -kansalaisaloitetta. Ainoastaan kristillisdemokraatit on ilmoittanut vastustavansa sitä. Päivi Räsänen on huolissaan siitä, että jos laista poistuu vaatimus kahden lääkärin päätöksestä, samalla harkintaan käytetty aika lyhentyisi.

– Menetettäisiin mahdollisuus käydä läpi sosiaalisia ongelmia, jotka ovat johtamassa aborttiin, jos mitään perusteluja ei tarvittaisi, Räsänen sanoo Ylen jutussa.

“Tuli sellaisia ajatuksia, että teenkö nyt oikeasti väärin”

Emma Syrjälä sai vastahakoiselta lääkäriltä ajan äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan parin päivän päähän. Siellä vastassa oli innokas terveydenhoitaja, jolle Syrjälä teki heti selväksi, että hän haluaa abortin.

Tapaaminen kesti siitä huolimatta puolitoista tuntia.

Sinä aikana tuli selväksi, että terveydenhoitaja halusi lääkärin tavoin Syrjälän jatkavan raskautta.

Hoitaja vetosi muun muassa Syrjälän kotipaikkakunnan alhaisiin syntyvyyslukuihin ja siihen, että Syrjälä ei ollut enää kovin nuori. Hoitaja innostui myös kuullessaan, että Syrjälän sisko oli raskaana.

– Eikös se olisi ihan kiva, että olisi kuitenkin serkukset aika lähekkäin toisiaan, ikätovereita, Syrjälä muistaa hoitajan taivutelleen.

Lopuksi hoitaja käski Syrjälän vielä viikoksi kotiin miettimään päätöstään.

– Kyllä siinä tuli sellaisia ajatuksia, että teenkö nyt oikeasti väärin ja että pitäisikö minun vaan sitten pitää se lapsi, Syrjälä kertoo.

Painostavan lääkärikäynnin jälkeen Emma Syrjälä kääntyi läheisten puoleen saadakseen tukea: “Onneksi oli paljon ympärillä ihmisiä, joille pystyin siitä asiasta puhumaan. Kuva: Aleksi Nuotio

Opettaessaan lääketieteen kandeja naistentautien ja synnytysopin kurssilla Oskari Heikinheimo toteaa opiskelijoille, että lääkärillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla saa totta kai olla oma eettinen vakaumus.

Jos vakaumus ei hyväksy perhesuunnittelua, raskaudenehkäisyä tai raskaudenkeskeytystä, niin silloin on kuitenkin yksinkertaisesti parempi, että lääkäri ei kohtaa näitä potilaita lainkaan.

– Terveydenhuollossa riittää kyllä mielekästä tekemistä kaikille. Voi sopia vaikkapa paikallisesti, että jos minä katson verenpainetta sairastavia potilaita, Heikinheimo sanoo.

Järjestelmä kuormittaa terveydenhuoltoa

Viikon päästä Emma Syrjälä soitti äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan, kuten häntä oli pyydetty tekemään. Mieli ei ollut muuttunut, vaan hän halusi edelleen keskeyttää raskauden.

Syrjälästä tuntui, että aiemmin ystävällisen hoitajan asenne muuttui.

– Hän vähän niin kuin suuttui ja tokaisi vain, että kai hän sitten laittaa sen lähetteen sairaalaan.

Nykyinen järjestelmä kuormittaa Heikinheimon mukaan tarpeettomasti terveydenhuoltoa, ja lakimuutoksen myötä vapautuvat resurssit olisi mahdollista käyttää viisaammin. Hänen mukaansa esimerkiksi kahdesta viikon sisällä tehtävästä gynekologisesta tutkimuksesta ei ole hyötyä.

Ihan varmasti pyytäisin vastaisuudessa ainakin eri lääkäriä.

Emma Syrjälä

– En tiedä, että onko se kenenkään etu, että ihmistä juoksutetaan luukulta toiselle. Jos me pääsisimme eroon tästä kahden lääkärin suostumisen vaatimuksesta, niin valtakunnan tasolla vapautuisi heti 9000 aikaa perusterveydenhuollosta vuosittain muiden asioiden hoitoon.

Vaikka Emma Syrjälä sai lopulta lähetteen ja keskeytti raskauden onnistuneesti, ammattilaisten nihkeä suhtautuminen terveyskeskuksessa jäi kuitenkin kaivelemaan mieltä.

Jos hänen tarvitsisi vielä tehdä abortti, kynnys soittaa terveyskeskukseen olisi todella suuri.

– Päällimmäinen tunne abortista on pettymys, petyin terveydenhuoltoon. Ihan varmasti pyytäisin vastaisuudessa ainakin eri lääkäriä, Syrjälä sanoo.

Korjattu 12.9.2021 kello 13.00: Jutussa on muutettu siinä alun perin ollut termi "perheneuvola" muotoon "äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola".

Katso Yle Areenassa Perjantai-dokkari Hyvä abortti.

Lue lisää:

23-vuotiaana Ria Muurinen teki päätöksen, johon on tyytyväinen – aborttiin suhtaudutaan edelleen säälien tai tuomiten

20-vuotiaana abortin tehnyt Rittis Maria Ikola: "Mistä johtuu, että abortista pitää puhua siten, että se on hirveän raskasta ja vaikeaa?"

Suomi on Pohjoismaiden outo lintu raskaudenkeskeytyksissä: vähiten abortteja, tiukin lainsäädäntö