1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tasa-arvo työelämässä

Epäiletkö palkkasyrjintää? Kohta voit pyytää työkaverisi palkkatiedot, jos työryhmän ehdotus toteutuu

Palkka-avoimuuden lisäämistä pohtinut työryhmä on saamassa työnsä valmiiksi. Syrjintää epäilevä työntekijä voisi esityksen mukaan pyytää toisten työntekijöiden palkkatietoja. Sekä työnantajat että työntekijät ovat ehdotukseen tyytymättömiä.

Ehdotus parantaisi työryhmän raportin mukaan palkkasyrjintää epäilevän työntekijän oikeussuojaa erityisesti yksityisen sektorin työpaikoilla. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Työnantajan olisi annettava työntekijälle yhden tai useamman työntekijän palkkatiedot, silloin kun hän epäilee palkkasyrjintää, ehdottaa palkka-avoimuutta pohtinut työryhmä. Työntekijällä olisi salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.

Työnantaja ei voisi kieltäytyä tietojen antamisesta. Palkkatiedot on annettava, vaikka työnantaja pitäisi syrjintäepäilyä perusteettomana. Yle sai nähtäväksi työryhmän raporttiluonnoksen.

Työnantajan pitäisi myös ilmoittaa palkkatietojen luovutuksesta henkilöille, joiden tietoja on kysytty. Hän saisi tietää, kuka tietoja on kysynyt ja miksi.

Työntekijän olisi pyydettävä palkkatietoja kirjallisesti ja työnantajan olisi myös annettava tiedot kirjallisesti.

Ehdotus parantaisi työryhmän raportin mukaan palkkasyrjintää epäilevän työntekijän oikeussuojaa erityisesti yksityisen sektorin työpaikoilla.

Tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista.

Ne, jotka odottivat palkkojen tulevan laajasti julkisiksi työpaikoilla, joutuvat pettymään.

SAK ihmettelee, miten palkkasyrjintää osaa epäillä

Palkka-avoimuutta pohtinut kolmikantainen työryhmä on saamassa työnsä valmiiksi. Työryhmän määräaika oli elokuun lopussa.

Lopputulos ei kuitenkaan tyydytä kaikkia osapuolia ja eriäviä mielipiteitä on tulossa sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että SAK on ajanut palkkatietojen saamista työpaikoilla kaikkien nähtäville. Yksittäisen syrjintää epäilevän henkilön oikeus saada tietoja on hänen mukaansa muutos oikeaan suuntaan.

– Edelleen jäi vastaamatta kysymykseen, miten henkilö tietää, että työpaikalla on palkkasyrjintää, jos palkat eivät ole avoimia.

Akava on ajanut palkka-avoimuuteen samantapaista mallia kuin esitykseen nyt päätyi.

Yrittäjien mielestä palkkaurkinta ei tuo tasa-arvoa

Suomen Yrittäjät vastustaa työntekijän palkkatietojen näyttämistä toiselle. Se on järjestön mielestä väärä lääke palkkasyrjintätilanteisiin ja luo uusia ongelmia.

– Sellainen puhtaasta uteliaisuussyystä tapahtuva palkkaurkinta toisen henkilön palkasta, niin ei sellaiselle ole mitään tarvetta. Se ei lisää palkkatasa-arvoa eikä hyvää henkeä työpaikalla, vaan aiheuttaa lähinnä ongelmia, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Hän arvostelee myös sitä, että tietojen saamiseen riittää henkilön oma epäily syrjityksi tulemisesta. Huomioon pitää ottaa tasa-arvo- ja syrjintänäkökulman lisäksi myös oikeus yksityisyyteen.

– Emme kannata sääntelyä, joka antaa millä tahansa perusteella milloin tahansa yksittäiselle työntekijälle oikeuden saada tietoon kollegansa palkat.

EK suivaantui ja lähti ryhmästä

Ehdotus noudattelee sosiaali- ja terveysministeriön ryhmälle tekemää esitystä. Työryhmässä ihmeteltiin menettelyä, jossa ministeriöstä tuli kompromissiesitys ennen kuin jäsenten kannat olivat selvillä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) katsoi, että lopputulos on päätetty etukäteen ja lähti protestina työryhmästä jo marraskuussa.

Nykyisin työntekijä voi selvittää kokemaansa syrjintää ottamalla yhteyttä henkilöstön edustajaan eli yleensä luottamushenkilöön, joka puolestaan vie asian tasa-arvovaltuutetun käsiteltäväksi. Menettelyä pidetään jäykkänä.

Makkulan mukaan mallia voitaisiin muuttaa niin, että annetaan yksittäiselle työntekijälle mahdollisuus kääntyä suoraan tasa-arvovaltuutetun puoleen, jos hän epäilee palkkasyrjintää. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että välissä on viranomaisen arvio.

– Tällä tavalla estetään puhtaasta uteliaisuussyistä palkkatietojen kysely työpaikalla, mutta lisätään yksittäisen työntekijän mahdollisuutta saada palkkasyrjintäepäilyt selvitettyä ja mahdolliset ongelmat korjattua.

Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko pitää pelkoja palkkojen urkinnasta turhina. Hän arvelee, että tietojen pyytämiseen on edelleenkin iso kynnys. Kynnystä myös nostaa se, että tietojen pyytämisestä kerrotaan henkilölle, jonka tiedot ovat kyseessä. Savinko korostaa, että palkkatiedoille on salassapitovelvollisuus.

Työnantajan pitää selvittää palkkoja vuosittain

Työryhmä ehdottaa myös, että työnantajan olisi selvitettävä henkilöstölle vuosittain noudattamansa palkkausjärjestelmä, palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen. Työnantajan olisi myös kerrottava, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa. Keskustelu pitäisi käydä kaikenkokoisilla työpaikoilla.

Palkoista keskustelemisen toivotaan tätä kautta tulevan entistä luontevammaksi ja lisäävän avoimuutta.

Työnantajalta vaadittava selvitys on eri asia kuin tasa-arvosuunitelmaan kuuluva palkkakartoitus, joka vaaditaan nykyäänkin vähintään 30 henkilöä työllistäviltä työpaikoilta.

Henkilöstön edustaja saisi rajatusti palkkatietoja

Henkilöstön edustajalle eli luottamushenkilölle tai työsuojeluvaltuutetulle tulisi oikeus saada työntekijöiden palkkatietoja palkkakartoitusta laadittaessa. Tarkoitus on, että henkilöstön edustaja ja työnantaja voivat näin arvioida palkkaerojen syitä ja katsoa, onko työpaikalla esimerkiksi sukupuoleen perustuvia palkkaeroja.

Nykyään henkilöstön edustajalla on joidenkin työehtosopimusten perusteella oikeus saada palkkatietoja.

SAK pitää henkilöstön edustajalle kaavailtua tiedonsaantioikeutta liian suppeana, kun tietoa saa vain palkkakartoituksen yhteydessä.

– Tämä ei vastaa meidän mielestämme hallitusohjelmaa, jossa todetaan, että henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeutta laajennetaan. Tämähän koskisi vain sellaisia työpaikkoja, joissa tehdään palkkakartoitus. Niitä tehdään vähintään 30 työntekijän työpaikoilla ja pahimmillaan vain joka kolmas vuosi, Anu-Tuija Lehto sanoo.

Muutosten arvioidaan ennaltaehkäisevän palkkasyrjintää. Toisaalta kynnyksen nostaa esille epäilyjä palkkasyrjinnästä arvellaan madaltuvan.

Palkka-avoimuuden lisääminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Työryhmän esitys voi muuttua edetessään hallituksen käsittelyyn ja eduskuntaan, kun palkka-avoimuus jakaa vahvasti mielipiteitä. Hallitusohjelmaan on kirjattu näin:

Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka- avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään”.

Kansalaisia palkka-avoimuus jakoi Ylen kyselyssä helmikuussa. Vastaajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että palkkojen pitäisi olla avoimia, kun taas 39 prosenttia vastusti avoimuutta. Varsinkin hyväpalkkaiset halusivat pitää tietonsa piilossa.

Monissa yksittäisissä yrityksissä on jo linjattu, että työntekijöiden palkat ovat kaikkien tiedossa.

Voit keskustella aiheesta 14.9. klo 23:een asti.

Lue myös:

Tavoite: kaikki työntekijät tietävät toistensa palkat – Hallituksen työryhmä valmistelee parhaillaan lakeja avoimemmasta palkkauksesta