1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. itsemurha

Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? Kysymys ei aja ketään itsemurhaan, vaan auttaa avun äärelle, kertoo asiantuntija

Tänään perjantaina on itsemurhien ehkäisypäivä. Noin 800 suomalaista kuolee joka vuosi itsemurhaan. Yleisimpiä ne ovat Etelä-Savossa. Korkeita lukuja selittävät päihteiden suuri kulutus, mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja fyysinen sairastaminen.

Mikkelin kriisikeskuksen johtaja Helena Pohjanvirta kannustaa puhumaan itsetuhoisista ajatuksista. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?

Kysymys kannattaa esittää, jos huoli herää, kannustaa Mikkelin kriisikeskuksen johtaja Helena Pohjanvirta.

– Asiasta on ihan turvallista kysyä. Se ei aja ketään itsemurhan tielle, vaan auttaa muuttamaan ajatusketjua, Pohjanvirta sanoo.

Tänään perjantaina on itsemurhien ehkäisypäivä.

Apua Ajoissa! -hanke haluaa nyt nostaa itsetuhoisuuden puheeksi ottamisen kansalaistaidoksi. Hankkeen taustalla on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote.

– Itsemurha-ajatus lähtee viemään mennessään. Jos siitä ei pääse puhumaan, siltä raiteelta on vaikea päästä pois. Sen takia on hirveän tärkeää, että sosiaalisissa suhteissa ja perusterveydenhuollossa uskallettaisiin kysyä asiasta ja kuunnella säikähtämättä tai tuomitsematta, Pohjanvirta sanoo.

Hän kannustaa neuvomaan itsetuhoisia ajatuksia hautovia esimerkiksi kriisikeskusten juttusille. Niistä apua saa anonyymisti.

– Itsemurha on pakkoajatus. Siinä tulee harha, että muilla on helpompaa, jos minua ei ole. Sehän on oikeasti juuri päinvastoin. Omaiset joutuvat äärimmäisten asioiden äärelle.

Yksinäisyyttä ja toimeentulo-ongelmia

Noin 800 suomalaista kuolee itsemurhaan vuosittain. Itsemurha on keskeinen kuolinsyy erityisesti nuorilla, sillä 15–24-vuotiaiden kuolemista joka kolmas tapahtuu Tilastokeskuksen mukaan oman käden kautta.

Asukaslukuun suhteutettuna itsemurhia tehdään eniten Etelä-Savossa. Viimeisin tilasto on vuodelta 2019.

Maakunnan korkeita lukuja selittävät päihteiden suuri kulutus, mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja fyysinen sairastaminen, kuten kiputilat.

Syyt ovat Pohjanvirran mukaan osin rakenteellisia. On paljon yksinäisyyden kokemusta ja toimeentulon hankaluuksia.

– Jos minulla olisi taikasauva, meillä olisi töitä ja sosiaalisia verkostoja. Meidän päihdeongelmat olisivat vähäisempiä.

Miehet tekevät Suomessa itsemurhan noin kolme ja puoli kertaa useammin kuin naiset. Syy saatta Pohjanvirran mukaan piillä juuri keskustelukulttuurissa.

– Naisilla voi olla matalampi kynnys puhua omista ajatuksistaan ja tunteistaan.

Vertaistuki auttaa läheisiä

Miksi en mennyt käymään? Miksi en soittanut?

Itsemurha on läheisille tragedia ja nostaa herkästi mieleen itsesyytöksiä.

– Niitä ei voi kieltää tulemasta, Pohjanvirta sanoo.

Hän suosittelee jälleen puhumaan asiasta esimerkiksi kriisikeskuksissa tai terveydenhuollossa. Esimerkiksi Mikkelin kriisikeskuksessa alkaa pian itsemurhan kautta läheisensä menettäneiden vertaistukiryhmä.

– Vertaistuki on koettu äärimmäisen eheyttäväksi.

Keskustelukulttuuri on nyt avautumassa.

Monet julkisuuden henkilöt ovat puhuneet avoimesti omista mielenterveyden ongelmistaan ja sairaslomistaan viime aikoina.

– Stigman vähentäminen on tärkeää. Asia ei ole enää peikko. Meillä kaikilla on mielenterveys ja meidän kaikkien mielenterveys voi jossain elämänvaiheessa olla vähän heikommalla, Pohjanvirta sanoo.

Voit keskustella aiheesta 11.9. klo 23.00 saakka.

Pahaan oloon saa apua ympäri vuorokauden päivystävästä Mieli ry:n Kriisipuhelimesta (siirryt toiseen palveluun) numerosta 09 2525 0111. Surunauha ry:n (siirryt toiseen palveluun)numerot 044 751 9916 ja 044 977 9428 palvelevat arkisin klo 9-15.