1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suomenhevonen

Sysmäläinen Tähden Piirros lahjoitti geeninsä tieteelle – suomenhevosen geeniperimä kartoitettiin tarkasti toisena hevosena maailmassa

Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista. Suomenhevosilta on tutkittu aiemmin yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko geeniperimä on aukaistu yksittäisen hevosen osalta.

Kasvattajaomistaj Kauko Tuominen istuu vierellään suomenhevostamma Tähde Pirros.
Tapaa sysmäläinen Tähden Piirros ja katso, mitä ihmeellistä tässä tammassa on.

Sysmäläinen Tähden Piirros on toinen hevonen maailmassa, jonka perimä on selvitetty näin tarkasti.

Suomenhevonen Tähden Piirros on 14-vuotias tamma, joka voitti työhevosten Suomen mestaruuden vuonna 2017. Sen kasvattajaomistaja on Kauko Tuominen Sysmän Nuoramoisista. Suomenhevosten sukuperintöä tilalla on jatkettu jo yli 80 vuotta, vuodesta 1937 lähtien.

– Se on mahdottoman hieno, reipas ja komea hevonen! Ainoa miinuspuoli on, että se on pikkuisen malttamaton. Se tuntee oman arvonsa. Kyllä se toiselle hevoselle näyttää, että hän on pomo.

Tähden Piirroksen kanssa Tuominen ajaa edelleen talvella puita metsästä. Aiempina vuosina tuli myös äestettyä pellolla näytösluonteisesti.

Suomenhevosen geeniperimässä lähes 3 miljardia emäsparia

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, että suomenhevoselta on aiemmin tutkittu yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko perimä, genomi, on aukaistu.

– Hevosella se tarkoittaa noin 2,8–2,9 miljardia emäsparia.

Suomenhevoselle rakennettiin tutkimuksessa niin sanottu referenssigenomi eli vertailugenomi, jossa määriteltiin eläimen geenit, ja mihin ne vaikuttavat. Näin saatiin selville muun muassa, millaiset geenit vaikuttavat hevosen ravikestävyyteen, luonteeseen ja kylmyyteen sopeutumiseen.

Apuna selvitystyössä käytettiin muiden eläinten sekä ihmisten jo selvitettyjä referenssigenomeja. Vaikka hevonen on irtautunut omaksi lajikseen jo miljoonia vuosia sitten, on sillä paljon yhteistä esimerkiksi porojen ja lehmien kanssa.

Kantanen pitää tärkeänä, että tutkimus tehtiin nyt suomenhevosesta. Aikaisempi vastaava kartoitus tehtiin yhdysvaltalaisesta täysverisestä ratsusta. Sen rotu oli hyvin kaukana suomenhevosesta. Työhevosen Kantanen valitsi tutkimuskohteeksi sen pitkän historian vuoksi.

– Juoksijakin olisi kelvannut meille, mutta työhevosella on iso taloushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys Suomessa. Halusimme, että tutkimuksen kautta historiaan jää juuri suomalainen työhevonen.

Tutkimuksesta apua rodun säilyttämiseen

Tutkimusta voidaan hyödyntää muun muassa rodun turvaamisessa. Suomenhevosia on Suomessa nyt noin 20 000, mutta vielä 1940-luvulla suomenhevoskanta oli yli 400 000 yksilöä. Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista, vaikka kanta on elpynyt 1970-luvulta. Silloin rodun edustajia oli vain 12 000, koska hevosta tarvittiin yhä harvemmin ihmisen työkaveriksi koneellistumisen vuoksi.

– Emme oleta, että suomenhevosta tarvitaan metsätöihin kahdensadan vuoden päästä, mutta mistäpä sitä tietää, Kantanen toteaa.

Suomenhevosesta on haluttu jalostaa nöyriä, luotettavia, kestäviä ja rohkeita. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tutkimusta voidaan käyttää myös esimerkiksi jalostustyössä, suomenhevosen alkuperän selvityksessä sekä vertailussa muihin kansainvälisiin hevosista tehtyihin perimätutkimuksiin.

Suomenhevonen on rotuna perustettu virallisesti vasta vuonna 1907, mutta suomalaista hevoskantaa systemaattisesti kehitetty jo aiemmin.

– On kiinnostavaa miten suomenhevosesta tuli tällainen oma hevosrotu ja minkälaiset sen geenivarat ovat tulevaisuutta ajatellen.

Suomenhevonen Tähden Piirros vierellään kasvattajaomistaja Kauko Tuominen
Tässä Ylen lähetys Sysmästä. Videolla on mukana Tähden Piirroksen lisäksi tamman kasvattajaomistaja Kauko Tuominen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää sekä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Lue lisää:

Suomenhevosesta haluttiin kansallinen ihanne: nöyrä, luotettava ja rohkea – tutkimus etsii hevosen juuria kaukaa idästä

Tutkijat ihmeissään – haudasta kaivetut, 66 vuotta sitten kuolleet hevoset ovat niin hyvässä kunnossa, että ne pystyi yhä tunnistamaan nimeltä