1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hakkuut

Suojellun metsän avohakkuusta nousi meteli Lieksassa – luontokartoittajan mukaan arvokkaita Natura-alueita tuhotaan hakkuilla myös muualla

Luonnonmetsätyöryhmän julkaisema viesti ja kuvat Lieksan Piilosensärkkien Natura-alueen hakkuista nostivat ihmiset takajaloilleen. Maisemasta on hävinnyt yli sata vuotta vanhoja mäntyjä. Metsähallituksen mukaan luonnonsuojelujärjestöt hyväksyivät työt ennen hakkuita.

Puhelimen ruudulla näkyy millainen Piilosensärkän harjuhongikko oli ennen nykyistä hakkuuaukkoa. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Metsähallitus teki hakkuita Piilosensärkkien Natura-alueella Lieksassa tammikuussa. Alueella on muun muassa vanhoja mäntyjä ja kirkkaita lampia, ja harjulla kulkee Karhunpolku-retkeilyreitti.

Luonnonmetsätyöryhmän joensuulainen työntekijä Joni-Matti Kusmin julkaisi syyskuussa alueen hakkuista kuvia yhteisöpalvelu Twitterissä. Metsästä oli kaadettu mäntyjä, joista vanhimmat olivat Kusminin mukaan vuosirenkaiden perusteella 150-vuotiaita.

Harjulla kasvaneen mannyn kanto ei ole järeä, mutta puulla on ollut vuosirenkaiden perusteella ikää yli 100 vuotta. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Luonnonmetsätyöryhmä on Koneen Säätiön rahoittama työryhmä, joka kartoittaa pääasiassa Suomen valtion omistamia arvokkaita suojelemattomia metsäalueita.

Suojelualueella tehdyistä harjumetsän avohakkuista on syntynyt kiivas sanailu sosiaalisessa mediassa.

Vaikka Piilosensärkkien hakkuissa ei ole rikottu lakia, arvometsien inventoijaa kismittää, ettei tapaus ole suinkaan ainutlaatuinen.

– Tämä on hyvin tyypillinen hakkuu, joita Suomessa tehdään yleisesti Natura-alueilla. Halusin tuoda esille, millä tavalla metsätaloutta harjoitetaan valtion mailla myös tällaisissa luonnoltaan hyvin arvokkaissa metsissä, toteaa Joni-Matti Kusmin.

Metsähallitus: "Meidän puolelta on tehty kaikki voitava"

Piilosensärkkien metsissä työkone jyrisi tämän vuoden tammikuussa. Metsähallituksen tiimiesimies Antti Saari Lieksasta kertoo, että ajankohta oli huolella mietitty – talven lumen ja jään haluttiin suojelevan maastoa.

Metsähallituksen tiimiesimies Antti Saarta somekohu harmittaa. "Emme pääse puolustautumaan, vaikka teimme ennen hakkuuta voitavamme." Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Samalla lumi kuitenkin muodosti näköesteen ja työkone ajoi lahojen, sammalten ja jäkälien peittämien maapuiden yli.

– Ei kukaan tietysti aja tahallaan maapuiden yli. Siellä on kuljettaja ajanut suunnittelemaansa ajoreittiä, ja puu on ollut lumen alla. Kuljettaja ei lähtenyt ajelemaan uutta uraa, vaan käytti samoja, kun vahinko oli jo käynyt, kuvailee Antti Saari.

Natura 2000 on Euroopan Unionin ohjelma, jolla on Suomessa suojeltu kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita elinympäristöjä ja luontotyyppejä.

Niin Suomen luonnonsuojeluliitto kuin Greenpeacekin hyväksyivät hakkuut ennen niiden toteuttamista. Myöskään ely-keskuksella ei ollut asiasta huomautettavaa. Metsähallituksen Metsätalous Oy kävi luonnonsuojelujärjestöjen kanssa osallistavat järjestöneuvottelut ennen hakkuita.

– Meidän puolelta on tehty kaikki voitava. Nyt sitten Koneen Säätiön rahoittamien inventoijien mielestä tämä hakkuu ei ollut ok, sanoo Saari viitaten Luonnonmetsätyöryhmään.

Maassa makaavat, jo lahonneet puut ovat arvokkaita metsän monimuotoisuudelle. Maapuilla kasvaa sammalia ja jäkäliä sekä elää hyönteisiä. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Natura-alueet arvioitava uudelleen?

Luonnonmetsätyöryhmä toimii eri puolilla Suomea, ja sen tehtävänä on kartoittaa valtion omistamia arvokkaita metsäalueita.

Joni-Matti Kusminin mukaan työryhmän eteen on tullut säännöllisesti hienoja ikimetsiä, joissa on jopa tuoreita leimikoita eli hakkuualueita.

Joni-Matti Kuismin arvioi Pohjois-Karjalan metsiä. Hänen mukaansa Piilosensärkän harjumetsä on menettänyt merkittävän osan arvostaan hakkuun myötä. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Työryhmä kokee ongelmalliseksi Natura-alueiden metsänhoidon, jos hakkuita tehdään Lieksan mallin mukaan.

– Ehkä suurin ongelma on, että Natura-alueet on kartoitettu erittäin puutteellisesti. Monilla alueilla on myös tapahtunut 20 vuodessa kehitystä. Tässä olisi suuri tarve arvioida uudelleen Suomen Natura-alueet, pohtii Kusmin.

Piilosensärkän noin 260 hehtaarin alue on suojeltu geologisesti ja maisemallisesti merkittävänä harjujakson osana. Alueella on selänteitä, harjudeltoja, harjukuoppia ja kirkasvetisiä lampia. Alueen arvioidaan olevan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas, varsin luonnontilainen harjualue.

Hakkuuaukolle odotetaan nyt uutta metsää luonnollisen uudistumisen kautta. Yhtenäinen harjumetsä on mennyttä. Kelopuusta ja valoisista mäntymetsistä riippuvaiset lajit eivät kestä avohakkuusta aiheutuvaa varjostavaa taimikkoa ja kelojatkumon katkeamista. Suorasta paahteesta puolestaan kärsivät hakkuun yhteydessä erilaisten, varjoisampien metsien lajit. Avohakkuu kuitenkin saa aikaan liikaa varjostavan taimikon ja tiheän metsän.

Antti Saaren mukaan hakkuutavaksi valittiin avohakkuu, koska metsässä ei ole kerroksellisuutta eli se on tasaikäinen.

Joni-Matti Kuismin tutkii jäkälöitynyttä ja sammaloitunutta maapuuta luupin avulla. Pienien jäkälien joukosta löytyy harvinaisuuksia.

Piilosensärkkien harjujen välissä on monta lampea, joiden nimessä on Piilonen. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

– Eniten tässä harmittaa se, että metsää on tarkasteltu minä tahansa kaupallisena talousmetsänä. Vaikea on nähdä, että tässä olisivat suojelualueen luontoarvot parantuneet. 20 vuoden aikana täällä on tapahtunut kehitystä vanhan metsän suuntaan. Ne arvot menetettiin nyt.

Täsmennetty 15.9. klo 9.15 miten valoisuusmuutokset vaikuttavat lajeihin.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 16.9 klo 23:een asti.

Lue myös:

Metsäalan ammattilainen ei halunnut avohakkuuta takapihalleen – perheenisä keräsi reilussa viikossa 65 000 euroa ja pelasti lähimetsänsä

Määräily ärsyttää – Suomalaiset metsänomistajat turvautuneet "aavistushakkuisiin" vastavetona EU:ssa valmisteltavalle metsästrategialle