1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pandemiat

Mitä pandemiasta on opittu? Raportti: Terveyteen panostaminen osaksi tulevaisuuden kriisinhallintaa Euroopassa – Suomen esimerkit korostuvat

Yleiseurooppalainen komissio julkaisi raporttinsa, jossa tarkasteltiin miten eri maiden terveydenhuoltojärjestelmissä on vastattu koronapandemiaan ja mitä niistä voidaan oppia. Suomea komissiossa on edustanut presidentti Tarja Halonen.

Presidentti Tarja Halonen STM:n tiedotustilaisuudessa Helsingissä 10. syyskuuta. Kuva: Lehtikuva

Tulevaisuuden kriisinhallinta Euroopassa edellyttää panostamista terveydenhuoltoon, korostaa tänään julkistettu yleiseurooppalainen raportti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen yleiseurooppalainen terveyden ja kestävän kehityksen komission loppuraportti (siirryt toiseen palveluun) julkistettiin perjantaina yli vuoden työskentelyn jälkeen.

Raportin mukaan maailmassa on luotava olosuhteet, jossa investoidaan ihmisten ja ympäristön terveyteen. Sen lisäksi on panostettava riskeihin varautuneiseen ja uudistumisvalmiiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja ympäristönsuojeluun, raportissa todetaan.

Riippumattoman komission tehtävänä on ollut kerätä parhaat opit siitä, miten eri maiden terveysjärjestelmät ovat vastanneet koronaviruspandemiaan sekä tehdä suosituksia sosiaali- ja terveysjärjestelmien tarvitsemista investoinneista ja uudistuksista.

Suomen kädenjälki mukana

Komission puheenjohtajana on toiminut Italian entinen pääministeri, professori Mario Monti. Suomea komissiossa on edustanut presidentti Tarja Halonen.

– Tehtävänämme oli koota parhaat opit siitä, miten eri maissa on koettu pandemia ja mitä voimme ottaa siitä tulevissa, vielä tuntemattomissa kriiseissä. Valitettavasti emme usko, että olemme viimeisessä sellaisessa, Halonen sanoi.

Raportti perustelee, miksi tulevaisuuden kriisinhallinta edellyttää investointeja terveyteen ja kestävään kehitykseen ja esittää uusia tapoja ajatella terveyttä pandemiasta saatujen oppien perusteella.

– Suomen kädenjälki ja suomalainen arvopohja näkyvät tässä loppuraportissa, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru raportin suomalaisessa julkistustilaisuudessa.

Haavoittuvat ryhmät avainasemassa

Presidentti Halonen toimi komission kahden työryhmän puheenjohtajana. Hän on pitänyt esillä muun muassa tasa-arvoa ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.

Koronaviruspandemia ei ole vaikuttanut vain terveyteen ja hyvinvointiin, vaan sillä on ollut myös laajat vaikutukset muun muassa talouteen, sosiaaliseen yhtenäisyyteen ja koulutukseen. Myös sen vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri ryhmiin.

– Raportin laaja-alainen lähestymistapa koronapandemiaan on lähtökohtana niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kantokyvylle. Valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin korona iskee pahemmin ja se tulee ottaa huomioon suunnitelmissa. Näitä ihmisiä tulee inhimillisistä syistä tukea nykyistä paremmin, Halonen sanoi.

– Tämä vaikuttaa myös yhteiskunnan kokonaiskestävyyteen. Epäkohtien korjaaminen pandemian jälkeen olisi tehokasta ennalta ehkäisyä tulevaisuutta silmällä pitäen, hän jatkoi.

Jälkiseuraamukset jäävät naisten harteille

Halonen sanoi, että tavoitteena on nyt korjata syrjivät rakenteet ja yhteiskunnalliset eriarvoisuudet, jotka ovat kaikkialla pahentaneet pandemiaa.

Yksi esimerkki tästä on sukupuolten epätasa-arvo.

– Koronasairaudesta itsestään on tullut miehiin pahempia seurauksia, mutta sen jälkeiset vaikutukset ovat koskeneet enemmän naisia. Niitä ovat työttömyys, perheväkivalta ja kolmanneksi se, että ensisijainen hoito kaikissa maissa on ollut naisten vastuulla ja siitä on tullut lisäseurauksia, Halonen muistutti.

Suomea on pidetty kannustavana esimerkkinä siitä, että yhteiskunta kestää kriisit.

Kiurun mukaan myös esimerkiksi suomalaisten sitoutuminen rokotekattavuuden nostamiseen on hyvä esimerkki siitä, miksi pandemia saatu Suomessa kuriin paremmin kuin monissa Euroopan maissa.

– Monilla mailla on ollut vaikeuksia siinä, miten kansalaisia saataisiin sitoutumaan rokotuskattavuuteen. Suomessa tavoitetasolle, 80–90-prosentin rokotekattavuuteen, varmasti päästään. Luottamus perustuu siihen, että luotetaan myös viranomaisiin. Monissa maissa luottamus on jo valmiiksi alhaisella tasolla, Kiuru korosti.