1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Ilmastoa kuormittava ruokahävikki ei lopu itsestään – nämä 3 asiaa auttavat muuttamaan omia juurtuneita tapoja

Jos sinulta kysytään, kuinka usein heität ruokaa roskiin, todennäköisesti kaunistelet totuutta, tietää käyttäytymistieteilijä Pilvikki Absetz. Käyttäytymistieteet voivat kuitenkin auttaa meitä vähentämään ruokahävikkiä.

Eniten ruokahävikkiä eli turhaa ruokajätettä syntyy kodeissa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Useimmilla meistä riittää parannettavaa ruokahävikin pienentämisessä, sillä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) jokainen suomalainen heittää vuodessa jätteisiin 20–25 kiloa ruokaa. Eniten ruokaa päätyy roskiin kodeissa.

Tämän on huomannut myös käyttäytymistieteilijä Pilvikki Absetz omassa kodissaan. Häneltä jäi paljon leipää kuivumaan tai homehtui, koska hän osti aina kaupasta edullisen ison paketin. Nykyisin hän pakastaa aina osan tuoreesta leivästä – pieni teko, mutta leipähävikki kutistui.

Käyttäytymistiede voikin auttaa meitä kaikkia vähentämään ilmastoa kuormittavaa ruokahävikkiä.

1. Pelkkä tieto ei muuta ihmisen käytöstä, vaan tarvitaan rutiineja

Kansanterveystieteen professorina Tampereen yliopistossa toimiva Pilvikki Absetz tyrmää harhaluulon, että pelkästään tieto riittäisi muuttamaan ihmisen käytöstä. Hän painottaa kahta muutakin tekijää: on oltava myös mahdollisuuksia ja kykyjä toimia.

– Kyvyt voivat olla taitoja tai kykyä itsehillintään ja itsesäätelyyn. Olosuhteilla ja tilaisuuksilla on itse asiassa valtavan suuri rooli meidän toiminnassamme, Absetz toteaa.

Usein ihminen toimii arjen tilanteissa automaattisesti eikä välttämättä pohdi, onko jokin asia hyvä vai huono. Siksi ruokahävikin pienentäminen on tehokkainta aloittaa omien tottumusten miettimisellä.

– Missä tilanteessa itsellä ruokaa menee roskiin ja miksi. Voiko niihin rutiinitapoihin liittää uusia, pieniä tottumuksia itselleen, Absetz neuvoo.

Muutosta hän kehottaa etsimään olosuhteiden kautta niin, että uudella tavalla toimimisesta tulisi mahdollisimman helppo rutiini. Toinen keino on lisätä sellaisia omia tottumuksia, jotka jo ovat hyviä.

– Silloin muutos on kaikkein pienin ja tilaisuuksia sen tekemiseen on jo olemassa elämässä, tutkija toteaa.

Pysyvä muutos edellyttää kuitenkin usein enemmän.

Kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz tietää, että muutoksen tekemiseen arjessa vaaditaan tiedon lisäksi tilaisuuksia ja kykyä. Pelkällä motivaatiollakin muutos on harvoin pysyvä. Kuva: Tampereen yliopisto

2. Tottumus voi hävitä, jos arki muuttuu – esimerkin voima on tärkeää

Joskus esimerkki herättää muutokseen, kuten vaikkapa ruokahävikin vähentämiseen.

– Toisten esimerkki saa toimimaan, koska ihmisellä on taipumus seurata muiden tekemisiä. Isompi vaikutus on niillä, jotka ovat meitä lähimpänä, Pilvikki Absetz toteaa.

Motivaatio on sitä tärkeämpää, mitä isommasta muutoksesta on kyse. Arkisissa tottumuksissamme motivaatio sen sijaan ei vaikuta niin paljon, eikä yksinomaan takaa onnistumista.

– Motivaatiolla on merkitystä aloittamisessa, mutta kun tulee vaikeita tilanteita, se voi vaatia aika paljon pinnistelyä. Jos on kyse isosta muutoksesta, useimmiten sitten tapahtuu repsahdus, Absetz huomauttaa.

Sekin on syytä tiedostaa, että hyvätkin tottumukset ovat muutoksille alttiita.

– Jos olosuhteet muuttuvat, entiset tottumukset ovat haavoittuvaisia. Mutta samalla ne voivat olla hyviä kohtia aloittaa uusia tottumuksia, koska ne tarjoavat uusia tilanteita, Absetz kannustaa.

Muutoksen juurruttamiseen tarvitaan lisäksi kärsivällisyyttä.

3. Muutos vie keskimäärin kymmenen viikkoa – pienet muutokset onnistuvat helpommin

Käyttäytymistieteilijä ei otaksu, että totuttujen tapojen muutos tapahtuu hetkessä.

– Uuden tottumuksen muodostumisessa menee tutkimusten mukaan keskimäärin kymmenen viikkoa. Helppojen tottumusten kanssa vähemmän, vähän monimutkaisempien kanssa enemmän. Silloin ei tarvitse enää ajatella, teenkö näin vai en, Absetz kertoo.

Entä miten saa muutoksesta pysyvän eikä luisu takaisin vanhoihin tapoihin?

– Mitä helpompi muutosta on toteuttaa niin, että siitä tulee automaattinen eikä tarvitse miettiä, sitä helpompi siinä on pysyä. Ja ehdottomasti pienillä muutoksilla on kestävämpi tulevaisuus, Pilvikki Absetz vakuuttaa.

Minkälaisia keinoja sinulla on ruokahävikin vähentämiseen? Aiheesta voi keskustella 15.9.2021 kello 23:een saakka.

Lue lisää asiasta:

Tietoa ruokahävikistä (siirryt toiseen palveluun)

Selvitys: Suomessa heitetään roskiin satoja miljoonia kiloja ruokaa vuosittain – ja elintarvikejätettä syntyy vielä enemmän

Ruokahävikin ympäristövaikutukset (siirryt toiseen palveluun)