1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. naapuririidat

Äijä-koiran haukkuminen toi omistajalle tuomion kotirauhan rikkomisesta – poikkeuksellista naapuririitaa käsitellään hovioikeudessa asti

MOT selvitti, milloin koiran haukkuminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Kyösti Husun suomenpystykorva Äijän haukkuminen oli käräjäoikeuden mukaan niin häiritsevää, että se täytti rikoksen tunnusmerkistön. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Voiko koiran haukkuminen olla rikos?

Ainakin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan voi.

Käräjäoikeuden tammikuussa antaman tuomion mukaan Kyösti Husu on antanut kolmen koiransa haukkua pihallaan niin, että haukunta on rikkonut Husun naapurien kotirauhaa.

– Silloin kun tuomio tuli niin ajattelin, että tämä ei v**** voi olla mahdollista Suomessa, Husu toteaa.

Husu ei ole ainoa koiranomistaja, joka on viime vuosina tuomittu samasta syystä.

Husun mielestä käräjäoikeuden linja tarkoittaa sitä, että metsästyskoiran pitäminen pihalla ei käytännössä ole mahdollista.

– Vaikka muuttaisit jonnekin metsän keskelle, niin et pysty olemaan varma, että muuttaako sinne joku, joka valittaa asiasta.

Selvitimme, millä perusteella koiran haukunta tulkitaan rikokseksi.

Toistakymmentä soittoa poliisille

Koiran haukkumisen päätyminen rikosoikeuteen asti ei ole läpihuutojuttu.

Husun oikeudenkäynnin taustalla on naapuririita, jonka siemenet kylvettiin jo kesällä 2017.

Tutustu Husun naapuririitaan: MOT: Naapuri on pahin

Tapaus eteni rikostutkintaan vuosien riitelyn jälkeen, kun naapurit olivat soittaneet koirien haukkumisesta hätänumeroon toistakymmentä kertaa.

Kun asia lopulta eteni käräjille, Husu oli luottavainen.

Rikosilmoituksen tehneiden naapurien mukaan Husun koirat olivat haukkuneet yöaikaan taukoamatta. Husun mukaan tämä ei pidä paikkansa, joten väitettä oli siten mahdoton osoittaa todeksi oikeudessa.

– Tämä on maaseutua. Täällä on hirviä, peuroja, supikoiria. Koirieni haukkuminen on normaalia metsästyskoirien haukkumista.

Kotirauhan rikkomiseksi voidaan tulkita toisen kotiin luvatta tunkeutuminen, häiriköiminen metelöimällä, tai esineitä heittämällä.

Oli häiriön syy mikä tahansa, toiminnan tulee olla tahallista.

Husun ei väitetty kiusaavan naapureitaan tahallaan koiria haukuttamalla. Myös tämän vuoksi Husu ei pitänyt tuomiota mahdollisena.

– Käräjäoikeuden tuomio oli kova paikka. Luotan Suomen oikeusjärjestelmään, mutta en ymmärrä, mikä juridinen peruste tuomiolla on.

Kyösti Husu on harrastanut metsästystä 15-vuotiaasta saakka. Rikostuomio on ongelma aselupien hakemisen kannalta. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Onko Husun tuomio poikkeuksellinen?

Kotirauhan rikkomista koskeva laki ei kerro, milloin koiran haukkuminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

On siis tutkittava, miten haukkumista käsitellään oikeussaleissa.

Ylen MOT-toimitus selvitti naapuririitojen puimista rikosoikeudessa tutkimalla käräjäoikeuksien tuomioita vuosilta 2016-2021.

Poimimme tähän juttuun tarkasteltavaksi tuomiot, joihin liittyi jollain lailla koirasta aiheutunut häiriö. Tällaisia tuomioita oli 14.

Kuudessa tuomiossa koira oli jotenkin liittynyt naapurien väliseen riitaan, mutta rangaistus annettiin jostain muusta.

Esimerkiksi kesällä 2018 eteläsavolainen nainen oli mennyt yöllä naapurin pihalle kuvaamaan haukkuvaa koiraa kännykällään. Nainen tuomittiin salakatselusta.

Neljässä tapauksessa syytteet hylättiin näytön puutteen takia.

Löysimme kuitenkin kolme tuomiota, joissa nimenomaan koiran haukkumisen tulkittiin rikkoneen kotirauhaa. Husun tuomio on yksi näistä.

Vertailimme hylättyjä syytteitä ja rangaistukseen päätyneitä tuomioita. Yritimme päätellä niistä, millainen näyttö riittää rikoksen todistamiseksi.

Se osoittautui vaikeaksi.

Yksi koiravideo ei ole kummoinen todiste

Tarkastelluissa oikeustapauksissa koiran haukkumista on pyritty todistamaan erilaisella todistusaineistolla, kuten desibelimittauksilla tai videotallenteilla.

Häiritsevän haukkumisen todistaminen tallenteilla on kuitenkin vähintäänkin epävarmaa.

Esimerkiksi joulukuussa 2018 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi, että haukusta häiriintyneen naapurin kymmenet videotallenteet riittivät osoittamaan, että haukkuminen täytti kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön.

Toisaalta lokakuussa 2016 Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen tapauksessa, jossa häiritsevän haukkumisen todisteina oli videomateriaalia ja konsultin tekemä melumittaus.

Kyösti Husu keräsi oikeudenkäyntiä varten dataa koiriensa haukkumisesta tutkapantojen avulla. Tarkoitus oli osoittaa, että haukkuminen ei ole jatkuvaa, kuten naapurit väittivät. Sen sijaan oikeus katsoi datan osoittavan, että koirat haukkuvat toisinaan kymmeniäkin minuutteja. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Sana vastaan sana

Tuomioiden perusteella tallenteita olennaisempi todiste ovat ihmisten kertomukset.

Näin oli myös Husun oikeudenkäynnissä.

Käräjille oli kutsuttu joukko todistajia, joiden näkemykset Husun koirien haukkumisesta olivat ristiriidassa.

Husun ja kahden todistajan mukaan koirien haukunta ei ollut häiritsevää. Naapuripariskunnan ja toisen naapurustossa asuvan todistajan mukaan oli.

Oikeuden näkemys kallistui haukkumista häiritsevänä pitävien naapurien puolelle.

Husun todistajien painoarvoa laski se, että toinen todistajista ei asunut kylässä. Toinen todistajista asui Husun vieressä, mutta hän oli venäläissyntyinen ja kertonut, että Venäjällä koirien haukkuminen on normaalia.

“X:n kokemukseen haukunnan häiritsevyydestä on voinut vaikuttaa hänen kertomuksestaan ilmennyt seikka siitä, että Venäjällä koirien haukunta oli toivottavaa käyttäytymistä”.

Ote käräjäoikeuden tuomiosta.

Husun mielestä käräjäoikeuden linja tarkoittaa sitä, että yksinäinen koiranomistaja on riitatilanteissa altavastaajan asemassa.

– Yksi ihminen on aina heikommassa asemassa kuin perheellinen. Sieltä löytyy todistajia enemmän.

Tahallisuus ratkaisee, mutta milloin koiran haukunta on "tahallista"?

Ristiriitaisissa tilanteessa oikeuden kynnys tuomita rikoksesta on tavallisesti korkea.

Miksi Husu sitten tuomittiin?

Kysyimme asumisriitoihin erikoistuneelta juristilta arviota tuomiosta.

– Pidän tapausta näytöltään aika selvänä, sanoo asianajotoimisto Lexian asianajaja Annika Luhtanen.

Mikä tahansa haukkuminen ei oikeuden silmissä täytä kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Luhtasen mukaan Husun naapureilla oli kuitenkin vahva näyttö osoittamaan, että koirien haukunta tosiaan oli ollut häiriöksi.

Tätä näyttöä oli naapurien valitus Husulle ja etenkin toistuvat soitot poliisille. Myös naapurien kannalle painottuvilla todistajien kertomuksilla on ollut merkitystä.

Ehkä olennaisinta oli se, että Husun toiminnan voidaan katsoa olleen tahallista, Luhtanen sanoo.

– Tuomitulle ei ole voinut jäädä epäselväksi, että hänen koiransa häiritsevät naapuria. Siitä huolimatta hän ei ole tehnyt asialle mitään.

Husu tulee hyvin juttuun venäläistaustaisen naapurinsa kanssa. Kaikkien kanssa ei silti tarvitse seurustella. "En ole sellaista tyyppiä, joka kaipaa naapurien kanssa kahvittelua. Heillä on oma elämänsä, minulla omani". Kuva: Janne Lindroos / Yle

Luhtasen mukaan koiranomistajan pitäisi siis todistetusti yrittää tehdä jotain melun vähentämiseksi, tai oikeus voi tulkita koiran haukunnan tahalliseksi häiriön tuottamiseksi.

Husun mukaan naapurien väite koirien jatkuvasta haukkumisesta ei pidä paikkansa. Siksi hän ihmettelee, mitä olisi voinut tilanteessa tehdä.

Kun syyttäjä tiedusteli oikeudessa, mitä Husu oli tehnyt vähentääkseen koirien haukkumista, Husu provosoitui.

– Syyttäjä kysyi toistuvasti, että “etkö tosiaan ole tehnyt mitään”? Vastasin, että no en v**** mitään.

"En ole sellaista tyyppiä, joka kaipaa naapurien kanssa kahvittelua. Heillä on oma elämänsä, minulla omani.”

Kyösti Husu

Husu arvelee, että kiistan juurisyy on jotain aivan muuta kuin hänen suomenpystykorvansa haukkuminen.

– Olen poikamies. Teen vuorotöitä ja elän epäsäännöllistä elämää. Kesät tehdään töitä, talvet metsästetään. Ja sitten kun ei tehdä töitä tai metsästetä, juodaan kaljaa.

Husun näkökulmasta osa naapurustoa on ensin suuttunut hänelle, alkanut tehtailla soittoja poliisille ja lyöttäytynyt häntä vastaan myös oikeudessa.

– Kun tulee uusi tulokas kyläyhteisöön, siinä voi käydä niin, että tälle halutaan näyttää miten täällä toimitaan. Jos joku ei siihen muottiin satu, niin sitten siitä tulee riita.

Kun naapuri teki Hususta rikosilmoituksen, poliisi ei aluksi pitänyt esitutkinnan suorittamista tarpeellisena. Husu teki poliisin päätöksestä kyltin talonsa edustalle. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Hususta rikosilmoituksen tehneet naapurit eivät enää asu paikkakunnalla. He kommentoivat tapausta Ylelle sähköpostitse. Entisten naapurien mukaan Husun näkemys ei pidä paikkansa.

– Henkilökemiat eivät liity tähän asiaan. Kyse on koirien haukkumisesta aiheutuneesta kotirauhan häirinnästä, naapuri toteaa.

Väitteet ajojahdista ovat naapuririidoissa yleisiä, sanoo Lexian asianajaja Luhtanen.

– On toki ihan mahdollista, että koirat eivät olisi haukkuneet vaan naapuriin on ärsyynnytty muusta syystä ja hänet on haluttu savustaa ulos naapurustosta. Mutta oikeudessa ratkaisee se, kuka pystyy näyttämään kertomuksensa todeksi.

Asia etenee hovioikeuteen

Husu on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen, joka on ottanut asian käsittelyyn. Ylen tietojen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta kun hovioikeudessa puidaan koiran haukkumisesta johtuvaa kotirauhan rikkomista.

Ennakkopäätöksen saaminen on Husunkin toiveena.

– Samanlaisia tapauksia on vireillä ympäri maata. On aika saada selvyys siihen, miten tällaiset asiat Suomessa menee.