Suomen talous on toipunut pandemian aiheuttamasta shokista yllättävän hyvin, sanoo julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta.
Bruttokansantuote on noussut koronapandemiaa edeltävän ajan tasolle, samoin työllisten määrä.
– Se kuoppa, joka tässä syntyi, alkaa olla pitkälti täytetty, Uusitalo sanoo.
– Itse asiassa työllisiä on enemmän kuin koskaan ennen.
Talouskasvun kiihdyttyä osalla yrityksistä on jo vaikeuksia löytää työntekijöitä.
– Tästä syystä budjetissa otettiin ykkösasiaksi niiden keinojen vauhdittaminen, joilla pystymme vastaamaan yritysten työvoimapulaan, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd.).
Hallituksen torstaina esittelemän budjetin työllisyystoimet olivat kuitenkin monille tahoille pettymys. Hallituksen odotettiin tekevän päätöksiä, jotka olisivat vähentäneet julkisen talouden kuluja 110 miljoonalla eurolla ja lisäksi parantaneet työllisyyttä.
Sen sijaan budjetin työllisyystoimiin kuuluvat yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen korotus, sillä eläkeläisiä halutaan houkutella takaisin töihin. Opiskelijoiden annetaan tienata enemmän kuin aiemmin ilman, että se vaikuttaa opintotukeen. Kotitalousvähennystä nostetaan.
Ulkomailta halutaan houkutella Suomeen asiantuntijoita ja kasvuyrittäjiä lupaamalla heille työlupa vain kahdessa viikossa.
Perussuomalaisten kansanedustajan Lulu Ranteen mukaan budjetti on kunnianhimoton.
– Koko tämä budjettineuvotteluprosessi ja riihi on täydellinen pannukakku, joka ei tule ratkaisemaan meidän talousongelmiamme, ei työllisyyden osalta, eikä myöskään Suomen kilpailukyvyn osalta, vaan päinvastoin.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) penää rakenteisiin uudistuksia.
– Työllisyyskehityshän on nyt myönteistä suhdanteen voimasta, eli kun maailmantalous kasvaa ja elvytetään voimakkaasti niin työllisyys kehittyy hyvin Suomessakin. Nyt pitäisi varmistaa pitkäjänteinen työllisyyskehitys ja kasvu työllisyysuudistuksilla puuttumalla nimenomaan rakenteisiin ja siellä oleviin Suomen talouden ongelmiin.
Laskelmia ei vielä julkisteta
Nyt päätetyillä toimilla voi olla jonkin verran positiivista vaikutusta työllisyyteen, Uusitalo arvioi. Erityisesti opiskelijoiden tekemän osa-aikatyön määrä voi kasvaa. Se voi kuitenkin myös heikentää työllisyyttä.
– Jos valmistumisajat pitenevät, koska opiskelijat tekevät enemmän töitä, niin tällä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen pitkällä aikavälillä.
Myös yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen korotus voi sekä kasvattaa että toisaalta heikentään työllisyyttä, Uusitalo sanoo.
Tarkkoja laskelmia siitä, miten paljon keinojen arvioidaan parantavan työllisyyttä, ei valtiovarainministeriöstä vielä anneta. Ne on määrä julkistaa syyskuun lopussa, kun ensi vuoden talousarvio on hyväksytty.
"Vastuutonta ja väärin tulevia sukupolvia kohtaan"
Suomen talous kasvaa ennusteiden mukaan ensi vuonna vielä nopeammin kuin tänä vuonna, joten olemme lähellä suhdannehuippua, Uusitalo arvioi.
– Seuraavina vuosina odotetaan, että talouskasvu on huomattavasti hitaampaa.
Senkin takia voimakkaasti alijäämäinen budjetti eli velanotto saa kritiikkiä.
– Tämä hallitushan ei ota laisinkaan sitä huomioon, että tämän tyyppinen julkisen sektorin paisuminen, velkataakan kasvattaminen, jatkuva alijäämä ei voi olla se oikea tie. Nyt kaikille ylimääräisille menoille ja ylimääräisille tehtäville pitäisi pistää stoppi, sanoo Lulu Ranne (ps.)
– Jos velkaa otetaan seitsemän miljardia sellaisessa tilanteessa, missä Suomen talous kasvaa, on se yksinkertaisesti vastuutonta ja väärin tulevia sukupolvia kohtaan, sanoo Sanni Grahn-Laasonen.
Varmasti toimivia keinoja työllisyyden kohentamiseen vaikea löytää
Hallitus saa kritiikkiä myös siitä, että se lykkäsi siltä odotettuja julkista taloutta tasapainottavia työllisyystoimia. Päätökset 110 miljoonan euron säästöistä jäävät ensi vuoden helmikuulle.
Tällaisten päätösten tekeminen ei ole helppoa, sillä se tarkoittaa käytännössä menoleikkauksia, sanoo Roope Uusitalo.
– Ei ole suurta määrää yksittäisiä toimenpiteitä, joita voitaisiin helposti ottaa käyttöön ja jotka eivät heikentäisi voimakkaasti joidenkin ryhmien toimeentuloa. Sen takia budjetin tasapainottaminen työllisyyttä edistämällä on hyvin vaikeasti toteutettava temppu.
Tulossa olevalla eläkeputken poistolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen, mutta varmasti toimivia keinoja on vähänlaisesti, Uusitalo sanoo.
Lue lisää: