1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lapset ja nuoret

Perheen muutolla yhteys siihen, että lapsi ei suorita toisen asteen koulutusta – kriittisin vaihe on yläasteikäisenä

Koululla voisi olla tärkeä rooli lapsen juurtumisessa uudelle paikkakunnalle, jos vanhemmat keskittyvät omaan sopeutumiseensa.

Lapsuutensa aikana muuttaneista suomalaisista 7,5 prosenttia vähemmän oli saavuttanut toisen asteen koulutuksen 22-vuotiaana verrattuna yhdellä seutukunnalla asuneisiin. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lapsuuden aikainen muutto toiselle seutukunnalle lisää tutkimuksen mukaan koulupudokkuuden riskiä.

Turun yliopiston akatemiatutkijan Elina Kilpi-Jakosen mukaan kaikkein vahingollisinta jatkokouluttautumisen kannalta on, jos muuttaa juuri ennen kun olisi tarkoitus siirtyä peruskoulusta toiselle asteelle.

Kilpi-Jakosen mukaan peruskoulun päättyminen on nuorelle tärkeä nivelvaihe.

Tutkimuksessa käytettiin suomalaista rekisteritietoa vuosina 1984-1992 syntyneistä lapsista ja Saksan kansallista koulutuspaneelitutkimusta. Aineistossa oli mukana 101 000 suomalaista ja 2 500 saksalaista lasta.

Suomessa seutukuntien välisen muuton lapsuudessa kokeneista 78,8 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tutkinnon 22 vuoden ikään mennessä. Yhdellä paikkakunnalla asuneista lukio- tai ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 86,3 prosenttia.

Kilpi-Jakosen mukaan 7-8 prosentin ero on aika merkittävä.

– Jos mietitään nykyistä koulujärjestelmää ja juuri tapahtunutta muutosta, niin tokihan pyrkimys on päästä kaikkien ryhmien osalta sataan prosenttiin, sanoo Kilpi-Jakonen.

Keväällä peruskoulun lopettaneiden ikäluokasta lähtien oppivelvollisuus jatkuu 18 vuoden ikään saakka.

Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, miten muuttaminen vaikutti esimerkiksi koulumenestykseen.

– Voi olettaa, että jos ero näkyy koulupudokkuudessa, niin se voisi näkyä hyvinvoinnissa laajemminkin.

Vanhempien eroaminen ja työttömyys yleisempää muuttajien perheissä

Osan muuttaneiden koulupudokkuudesta selittää se, että muuttajien perheissä vanhempien työttömyys ja eroaminen oli yleisempää kuin yhdellä seutukunnalla pysyneissä perheissä. Kilpi-Jakosen mukaan myös vanhempien työttömyyden ja eroamisen tiedetään vaikuttavan lasten kouluttautumiseen.

Suomessa kaksi kolmasosaa muuton yhteydestä koulupudokkuuteen selittyy työttömyyden ja eron vaikutuksilla. Saksassa muuton vaikutus oli vielä suurempi.

Niiden lasten kohdalla, joiden lapsuudessa vanhemmat eivät eronneet, muuttaminen oli suurempi tekijä toisen asteen suorittamisen suhteen. Eroperheissä ero muuttaneiden ja yhdellä seutukunnalla pysyneiden kouluttautumisessa ei ollut niin suuri.

– Muuttaneiden keskuudessa vähemmän koulupudokkuutta on kuitenkin silloin, kun vanhemmat pysyvät yhdessä, Kilpi Jakonen sanoo.

Muutto vaikutti lapsen kouluttautumiseen vanhempien koulutuksesta huolimatta

Eniten muuttivat perheet, joiden vanhemmilla oli joko keskimääräistä matalampi tai keskimääräistä korkeampi koulutustaso.

Kilpi-Jakonen kertoo, että tutkimusryhmän hypoteesi oli, että korkeasti kouluttautuneilla vanhemmilla olisi niin paljon muita resursseja, että ne voisivat suojata lasta muuton riskeiltä. Muuttamisella oli kuitenkin aika tasaisesti vaikutuksia lapselle vanhempien koulutustaustasta riippumatta, mikä yllätti tutkijoita.

Tutkimuksen perusteella koulupudokkuuden riskiä ei näyttänyt vähentävän sekään, jos vanhempien tulotaso kasvoi muuton myötä.

Tutkimuksen mukaan lapsuudessaan seutukuntien välillä muuttaneet lapset voivat olla haavoittuva ryhmä sukupolvien välisen eriarvoisuuden siirtymisessä. Lapseen vaikuttaa sekä vanhempien ja perheen juurtuneisuus että hänen oma sopeutumisensa esimerkiksi kouluun.

– Perheiden muuttaessa vanhemmat joutuvat usein aloittamaan sosiaalisten tukiverkostojensa rakentamisen uudelleen, ja heillä voi näin ollen olla vähemmän voimavaroja lastensa tukemiseen, Kilpi-Jakonen toteaa.

Tämän vuoksi kouluilla on tärkeä rooli muuttajien liittämisessä koulun sosiaalisiin verkostoihin.

– Tässä voisi vielä olla petrattavaa, Kilpi-Jakonen sanoo.