Sähkölentokoneet voivat mullistaa kotimaan liikenteen jo tällä vuosikymmenellä, sanoo ministeri – Finavia toppuuttelee: Tuskin tarpeeksi kysyntää

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan sähkölentokoneet voivat mahdollistaa sen, että Suomessa olisi käytössä nykyistä enemmän lentoyhteyksiä ja -kenttiä. Lyhyiden lentojen järkevyyttä tulee kuitenkin vielä miettiä, hän sanoo.

Heart Aerospacen suunnittelema ES-19 -sähkölentokone. Kuva: Heart aerospace

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan hallitus valmistelee parhaillaan uutta suurta liikenteen kokonaisratkaisua. Harakan mukaan sähkölentokoneet voivat mahdollistaa sen, että Suomessa on kohta käytössä enemmän kotimaan sisäisiä lentoyhteyksiä ja maakuntakenttiä kuin tällä hetkellä.

Ministeri arvioi, että jo tällä vuosikymmenellä tulee tapahtumaan isoja muutoksia kotimaan lentoliikenteessä.

Harakan mukaan osa uudistusta ovat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lähtökohta on, että liikenneyhteydet turvataan ja että ratkaisut ovat ilmastoystävällisiä.

Esimerkiksi Ranskassa on kielletty lyhyt kotimaan lentäminen, jos matka voidaan tehdä junalla.

Harakka korostaa, että kokonaisratkaisua rakennettaessa on huomioitava pidemmän aikavälin tarpeet.

– Meidän täytyy keskustella siitä, että onko tällaisten lyhyiden matkojen lentäminen ensi vaiheessa tarpeen, mutta toisaalta sähkölentokoneet tulevat varmaankin jo tällä vuosikymmenellä mahdollistamaan sen, että meillä on enemmän yhteyksiä lyhyemmillä matkoilla kuin tällä hetkellä, Harakka sanoo.

Finavian toimitusjohtaja: Sähkökoneet eivät mullista kotimaan lentämistä

Valtion omistaman lentokenttäyhtiö Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sen sijaan tuskailee lentoliikenteen hidasta toipumista koronapandemian kolhuista ja hiljaisten maakuntakenttien heikkoa kannattavuutta.

Mäki sanoo, ettei usko kaikille Finavian lentokentille riittävän kysyntää jatkossa.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki arvioi, että sähkökoneet eivät mullista kotimaan lentämistä nopeasti. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Finavian toimitusjohtajan mukaan Suomessa kannattaisi pohtia saavutettavuutta alueellisten lentoliikennekeskusten ja muiden liikennemuotojen avulla.

Alueellisiin lentoliikennekeskuksiin voitaisiin keskittää liikennettä hiljaisemmilta kentiltä. Finavialla on tällä hetkellä kaksikymmentä kenttää.

– Kaikille nykyisille kentille ei välttämättä riitä kysyntää ja lentoja, Mäki sanoo.

Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa valtionyhtiö Swedavia on päätynyt karsimaan vähäliikenteisiä lentoasemia, ja sillä on kymmenen asemaa. Niiden lisäksi Ruotsissa on yli 30 pääasiassa kuntien ja maakuntien ylläpitämää asemaa, joihin on myös reittiliikennettä.

Suomen Finavialla on 20 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa on neljä muuta lentoasemaa.

Finaviassakin lentoliikenteen sähköistymistä seurataan mielenkiinnolla. Toimitusjohtaja Kimmo Mäki arvioi kuitenkin, että sähkökoneet eivät mullista kotimaan säännöllistä reittiliikennettä.

– Nyt ei ole näköpiirissä, että se mullistaisi kotimaan säännöllisen reittiliikenteen. Tilauspohjaisia taksilentoja voidaan lentää pienillekin kentille.

Ministeri Timo Harakka: Olen ihan varma, että kentät kannattaa pitää kunnossa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo, ettei lentokenttiä kannata panna rullalle.

– Minusta pitäisi valmistautua siihen ajatukseen, että jos meille tulee ilmastoystävällistä sähkölentämistä, niin silloin meillä voisi olla käytössä enemmän kenttiä kuin Finavian verkossa on. Siitä, operoiko Finavia kaikkia vähäliikenteisiä kenttiä, voidaan aina keskustella, mutta olen ihan varma siitä, että nyt kannattaa pitää se kenttäinfrastruktuuri kunnossa, Harakka sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo, ettei lentokenttiä kannata panna rullalle, koska niiden tarve voi lisääntyä ilmastoystävällisen lentämisen myötä. Kuva: Sini Järnström/ Yle

Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan liikenne on jo pidemmän aikaa keskittynyt, ja sen seurauksena vähäliikenteiset kentät ovat entistäkin hiljaisempia. Korona on synkentänyt tilannetta entisestään.

Hänen mukaansa esimerkiksi junayhteydet ovat hyvä vaihtoehto korvaamaan lentämistä lyhyillä matkoilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Valtio ostaa lentoliikennettä ensi syksyyn saakka

Lentoyhtiö Finnair lopetti keväällä lennot Helsinki-Vantaalta Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Kemi-Tornion lentoasemille. Valtio ostaa tänä vuonna lentoliikennettä näille kentille 13,8 miljoonalla eurolla, jotta yhteydet maakunnista Helsinki-Vantaalle säilyisivät.

Vielä keväällä odotettiin matkustuksen elpyvän ennen vuodenvaihdetta ja liikenteen palaavan kannattavaksi. Matkustajamäärä on kuitenkin jäänyt kaikilla viidellä maakuntakentällä yhä vähäiseksi koronapandemian pitkittyessä, koska matkustusrajoitukset ovat jatkuneet odotettua pidempään.

Hallitus sopi viime viikon torstaina julkistetussa ensi vuoden budjetissa, että ostoliikenne jatkuu elokuun puoliväliin 2022 asti. Ensi vuonna viiden kentän ostolentoihin tarvitaan rahaa käytännössä sama summa kuin tänä vuonna.

Harakan mukaan koronatukijakson eli siltaratkaisun päätyttyä katsotaan, mikä on taloudellisin ja ilmastoystävällisin tapa operoida yhteyksiä.

Harakka sanoo, että siihenkin pitää varautua, että markkinaehtoiset yhteydet eivät näiltä kentiltä toimisi. Lennoille on mietittävä vaihtoehtoja.

– Yhteiskunnan pitää varautua siihen, että kohtuullisessa ajassa näitä yhteyksiä voidaan jatkaa tavalla tai toisella.

Finavian toimitusjohtaja: Ensi vuoden aikana nähdään, riittääkö aitoa kysyntää

Valtio ei koronasta huolimatta maksa ostoliikennettä kaikkiin kohteisiin. Esimerkiksi Porissa ja Savonlinnassa tilanne on toisenlainen. Valtio maksaa koronatukea kolmelle ulkomaiselle lentoyhtiölle, jotta ne lentäisivät säännöllisiä reittilentoja viiteen eri maakunnalliseen kohteeseen. Porissa ja Savonlinnassa tilanne nähdään epäreiluna.

Harakka korostaa, että asia arvioidaan uudelleen ensi syksynä.

– Jo yhdenvertaisuuden takia meidän täytyy lähteä siitä, että näiden yhteyksien pitäisi toimia markkinaehtoisesti, Harakka sanoo.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki toteaa, että seitsemän kentän tuen tarve kuvastaa, että kysyntää ei ole ollut tarpeeksi ja matkustajat ovat siirtyneet käyttämään muita liikennemuotoja.

– Uskon, että ensi vuoden aikana nähdään, että riittääkö aitoa kysyntää näille kaikille kentille vai korvautuuko saavutettavuus muilla kulkumuodoilla, Mäki sanoo.

Voit keskustella kotimaan lentoliikenteestä torstaihin kello 23:een asti.

15.9. 11:19 ja 12:40 Juttua täsmennetty. Lentoasemien lukumäärät Suomessa ja Ruotsissa.

Lue lisää: