1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kissa

Vapaaehtoiset rämpivät kissan perässä metsään vaikka talviöisin kolmen tunnin välein – kissojen loukutus käy tälle porukalle kokopäivätyöstä

Jyväskyläläinen eläinystävien rinki loukuttaa kaupunginosansa karanneita ja hylättyjä kissoja. Kissa villiintyy muutamassa viikossa, eikä tule sen jälkeen enää omistajansakaan lähelle, kertoo Nilmini Plester.

Nilmini Plester toivoo, että ihmiset eivät päästäisi kissoja vapaaksi luontoon. Hänen oma sisäkissansa ulkoilee ainoastaan parvekkeella, kun parvekelasit ovat kiinni. Kuva: Timo Hytönen

Vanerinen kissanloukku odottaa jyväskyläläisessä metsässä. Täällä on nähty hylätty kissa lukuisia kertoja, joten paikallinen vapaaehtoisporukka on tarttunut jälleen toimeen.

Halssilalainen eläinystävien rinki on loukuttanut kaupunginosassa kymmenkunta kissaa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kaikki alkoi karanneesta kissasta, joka piti saada kiinni. Paikalliset eläintenystävät löysivät toisensa sosiaalisen median kautta, kokoontuivat ja perustivat oman loukutusryhmän.

Mukana on parikymmentä vapaaehtoista, joille Halssilan alueen kissojen pyydystäminen alkaa käydä kokopäivätyöstä. Lisäkädet olisivat tervetulleita.

– Tuntuu, että joka päivä tulee tieto karanneesta tai hylätystä kissasta. Niitä on tosi paljon varsinkin tänä vuonna. Korona-aika on lisännyt kissojen määrää, sanoo yksi vapaaehtoisista, Nilmini Plester.

Silti hänellä riittää edelleen intoa toimintaan.

– Rakkaus eläimiä kohtaan ja halu auttaa saavat jaksamaan, hän sanoo.

Nilmini Plester kertoo Timo Hytösen haastattelussa, miten vapaaehtoiset loukuttavat kissoja.

Loukuttaminen vaatii kärsivällisyyttä

Kerran Halssilan vapaaehtoiset odottelivat kuukauden päivät ennen kuin kissa jäi loukkuun. Oli talvi, joten heidän piti käydä tarkistamassa pyydyksensä muutaman tunnin välein myös öisin.

Eläinsuojelulaki vaatii, että loukku tarkistetaan kylmillä ilmoilla kolmen-neljän tunnin välein. Kissa ei kuulu suomalaiseen luontoon ja paleltuu nopeasti ilman suojaa.

Loukuttaminen ei siis ole aivan yksinkertaista hommaa ja vaatii kärsivällisyyttä.

– Kissa villiintyy muutamassa viikossa. Vähän ajan päästä se ei tule enää omistajansakaan lähelle, joten sitä on sitten tosi vaikea saada kiinni, Plester kertoo.

Kokemus on kartuttanut Halssilan porukan niksivarastoa.

Vapaaehtoiset houkuttelevat kissoja loukkuihin esimerkiksi hajujäljillä. He sekoittavat tonnikalan öljyä veteen esimerkiksi isossa limsapullossa ja vetävät sillä hajupolun loukulta poispäin. Kissa seuraa sitä loukkuun helpommin kuin pelkkää pyydyksestä tulevaa ruuan hajua.

– Varsinkin öljyinen tonnikala tuoksuu hyvin ja pitkälle, Plester vinkkaa.

Vapaaehtoiset sijoittavat loukut rauhallisiin paikkoihin pois ihmisten luota. Paikka kerrotaan vain ringin jäsenille, koska muuten loukkua uhkaa ilkivalta. Kuva: Timo Hytönen

"Kaikki mukaan, jotka haluavat"

Halssilan vapaaehtoisilla on kädet täynnä oman alueen karkulaisten ja hylättyjen kissojen kanssa, joten aika ei riitä muiden alueiden eläinten loukutukseen.

– Jos homma kiinnostaa, kannattaa perustaa oman alueen ryhmä vaikka Facebookiin tai Messengeriin, Plester vinkkaa.

Jyväskylässä apua saa Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä, Karajan löytöeläinkodilta ja Karkuteilla Keski-Suomi -ryhmältä Facebookissa.

– Kaikki vain mukaan, jotka haluavat, Plester sanoo.

"Sirutus pakolliseksi kissoillekin"

Nyt vapaaehtoiset ovat virittäneet halssilalaiseen metsään vaneriloukun, joka on lainassa Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä.

Porukalla on muutama oma häkkiloukku, mutta kissa menee helpommin vaneriseen. Porukka aikookin hankkia myös oman vaneriloukun.

Loukun pleksiovi on yhä ylhäällä. Kissaa ei tällä kertaa näy.

– Olisi tosi hyvä, jos sirutus tulisi pakolliseksi kissoillekin, ihmiset leikkauttaisivat lemmikkinsä ja ulkoiluttaisivat niitä valjaissa, ulkotarhoissa tai eivät ollenkaan, Plester sanoo.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 15. syyskuuta kello 23.00 asti.