1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Alvar Aalto

Alvar Aallon äidin hautaa uhkaa hautaoikeuden menetys – nyt punnitaan sen kulttuurihistoriallinen arvo

Selly Aallon huonolla hoidolla ollutta hautaa uhkaa hautaoikeuden menetys Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla. Seurakunta on lain velvoittamana ottamassa haltuun 26 hoitamatonta hautaa. Parhaillaan tutkitaan, löytyykö haudoista kulttuurihistoriallisesti suojeltavia kohteita.

Alvar Aallon äidin, Sellyn, hauta oli unohduksissa kesään 2020 saakka. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän seurakunta peräänkuulutti kesällä 2020 hoitajia 40 hoitamattomalle haudalle. Hoitaja löytyi 14 haudalle, mutta 26 hautaa on palautumassa suvuilta seurakunnan haltuun. Yksi niistä on arkkitehti Alvar Aallon äidin, Sellyn, hauta.

Selly Aalto kuoli Jyväskylässä 39-vuotiaana vuonna 1906. Alvar oli tuolloin kahdeksanvuotias. Samaan hautaan ei ole haudattu muita sukulaisia.

Aino ja Alvar Aallon tyttärenpoika Heikki Aalto-Alanen vahvistaa, että Jyväskylässä ei asu enää sukua ja se vaikeuttaa Selly Aallon haudan hoitoa. Suku toivoo, että hauta saisi kulttuurihistoriallisen arvon ja siirtyisi seurakunnan hoidettavaksi.

Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla on edellisen kerran suojeltu kulttuurihistoriallisia hautoja noin 30 vuotta sitten. Nyt niitä on seurakunnan hoidossa yhteensä noin 70.

Hautojen kulttuurihistoriallinen inventointi alussa

Aika ja arvot ovat muuttuneet ja nyt luodaan uusia suojelukriteerejä. Niitä laaditaan työryhmässä, joka koostuu Keski-Suomen museon ja Jyväskylän seurakunnan edustajista. Työryhmä on ehtinyt kokoontua vasta kerran.

– Hoitamattomat haudat käydään läpi hauta kerrallaan ja selvitetään, minkälaisia kulttuurihistoriallisia arvoja niissä on. Ovatko haudat sellaisia, että ne päätyisivät seurakunnan hoitoon, kertoo amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi Keski-Suomen museosta.

Amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi selvittää parhaillaan löytyykö laiminlyödyistä haudoista suojeltavia ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Arviointi ei ole sattumanvaraista, vaan perustuu Keski-Suomen museon 1990-luvulla tekemään Vanhan hautausmaan inventointiin, Museoviraston arviointikriteereihin ja kulttuuriympäristön viranomaiskäytössä oleviin arviointikriteereihin.

– Joissakin haudoissa on hyvin vaikea selvittää henkilöä, joka sinne on haudattu. Se on työryhmän hankalin tehtävä, Marja-Liisa Rajaniemi tunnustaa.

Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen päällikkö Antti Pekuri ei halua tässä vaiheessa arvioida Selly Aallon haudan tulevaisuutta.

– Nämä ovat pitkällisiä prosesseja ja joka vaiheessa täytyy katsoa, että tehdään juuri säännösten mukaan ja edetään normaalia hallintotietä.

Hallintotiellä Pekuri tarkoittaa asian etenemistä reittiä inventointitoimikunta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta, kirkkoneuvosto ja lopullinen päättäjä kirkkovaltuusto.

Kesällä 2020 noin 40 hautaa sai hoitokehotuksen. Tänä kesänä laputettiin 40 hautaa lisää. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Museon näkemys painaa

Suojelukriteerien luomisessa Antti Pekuri korostaa Keski-Suomen museon tutkimustyötä ja näkemyksiä.

– Jos karkeasti ajattelee, niin jokaisesta haudasta löytyy jotain henkilöhistoriallisesti merkittävää. Mutta ensin luodaan kriteerit, jonka pohjalta edetään arvioinnissa.

Selly Aallon haudan henkilöhistoria on ollut helppo jäljittää, sillä maanmittari Johan Aallon ja postivirkailija Selly Aallon (o.s. Hackstedt) pojasta tuli maailmankuulu arkkitehti.

Alvar Aalto oli viisivuotias, kun perhe muutti Kuortaneelta Jyväskylään. Ylioppilaaksi Aalto kirjoitti Jyväskylän Lyseosta vuonna 1916.

Marja-Liisa Rajaniemen mukaan jo nyt on selvää, että Selly Aallon hauta liittyy oleellisesti Alvar Aallon henkilöhistoriaan.

– Alvar Aalto on Jyväskylän, koko Suomen ja maailmanlaajuiseltakin kannalta hyvin merkittävä arkkitehti. Äidin hauta liittyy aikaan, jolloin Alvar pienenä poikana asui Jyväskylässä, kävi kouluja ja perusti 1920-luvulla tänne ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa.

Alvar Aallon uran kannalta Jyväskylä on merkittävä, sillä kaupungissa on eniten maailmassa Aallon suunnittelemia rakennuksia. Tunnetuimpia ovat Säynätsalon kunnantalo, Muuratsalon koetalo ja yliopiston kampuksen useat rakennukset.

Hautojen arviointityössä tutkitaan myös muistomerkkien edustavuutta sekä kiviveistämöiden ja rautavalimoiden työtä.

– Selly Aallon hautakivi on omalle ajalleen tyypillinen ja se on hyvin säilynyt. Hauta on hieno kokonaisuus ja reunakivetkin ovat tallella. Luulen, että suuri yleisö voi olla huolettomalla mielellä haudan tulevaisuuden suhteen, Rajaniemi uskoo.

Marja-Liisa Rajaniemi arvioi Selly Aallon haudan kulttuuriarvoiltaan merkittäväksi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle