1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. duuma

Vaalit, jotka eivät ole vaalit – Yle vastaa viiteen kysymykseen Venäjän tämänviikkoisista duuman vaaleista

Venäjän vaaleja on pidetty jo etukäteen erittäin ongelmallisina. Yle selvitti, millä eri tavoin vallanpitäjät varmistavat itselleen suotuisan vaalituloksen ja odotetaanko epärehellisten vaalien saavan kansan kadulle.

Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän vaalimainoksessa on kuvattu puolueen kärkiehdokkaat, joiden joukossa ovat puolustusministeri Sergei Šoigu (keskellä) ja ulkoministeri Sergei Lavrov (oikealla). Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

MOSKOVA Venäjällä järjestetään loppuviikosta parlamentti- ja aluevaalit, mutta todellisuudessa venäläiset eivät pysty juuri muuttamaan maansa suuntaa äänestämällä.

Vaaleja kontrolloidaan tiukasti ja vaaliviranomaiset ovat estäneet ehdokkuuden merkittäviltä hallinnon kriitikoilta. Myös riippumattoman median ja vaalitarkkailijoiden toimintamahdollisuuksia on rajoitettu.

Lisäksi on tehty vaalien järjestämiseen liittyviä uudistuksia, jotka helpottavat tulosten väärentämistä. Asiantuntijat pelkäävätkin laajaa vaalivilppiä.

Yle kysyi venäläisasiantuntijoilta vastauksia viiteen tärkeimpään kysymykseen Venäjän vaaleista.

1. Kuinka rehellisistä ja vapaista vaaleista on kyse?

– Vaalit eivät ole rehelliset, eivätkä oikeudenmukaiset. Meidän näkemyksemme mukaan niiden tuloksia ei saa ottaa totena, sanoo vaaleja tarkkailevan Golos-liikkeen puheenjohtaja Roman Udot.

Venäjän vaaleja vuodesta 2000 lähtien tarkkaillut Golos julistettiin elokuussa "ulkomaiseksi agentiksi". Se jatkaa kuitenkin toimintaansa muun muassa kouluttamalla vaalitarkkailijoita ja jakamalla tietoa rikkomuksista.

Ulkomaiseksi agentiksi luokitellun vaalitarkkailuliike Golosin puheenjohtaja Roman Udot pitää vaaleja jo ennakkoon epärehellisinä. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Myöskään Moskovan Carnegie-keskuksessa toimiva politiikantutkija Andrei Kolesnikov ei pidä vaaleja rehellisinä.

Kolesnikovin mukaan vallanpitäjille tärkeintä on näyttää, että he edustavat enemmistöä, vaikka siihen tarvittaisiin vilppiä. Sen sijaan suuria skandaaleja yritetään välttää.

– Keskivertokansalaiselle kyse on ennen kaikkea äänestyksestä vallan puolesta, eikä varsinaisista vaaleista. Harva välittää siitä, mitä vaalien ympärillä tapahtuu, Kolesnikov sanoo.

Tulevia vaaleja on jo ennakkoon luonnehdittu (siirryt toiseen palveluun) riippumattomassa mediassa nyky-Venäjän historian vähiten vapaiksi.

2. Miten vaaleja voi kutsua epärehellisiksi jo ennen niiden järjestämistä?

– Vaalit eivät ole vain niiden tulos, vaan ne alkavat jo kauan ennen äänestämistä, vaalitarkkailija Golosin puheenjohtaja Roman Udot muistuttaa.

Venäjän lainsäädäntöön on tehty ennen duuman vaaleja monia vilppiä helpottavia ja toisaalta vaalien tarkkailua vaikeuttavia muutoksia. Ratkaisevaa on kuitenkin se, keitä vaaliviranomaiset ylipäätänsä rekisteröivät ehdokkaiksi.

Vaaleihin ei päästetty tällä kertaa käytännössä yhtään valtakunnallisesti merkittävää presidentti Vladimir Putinia kritisoivaa oppositiopoliitikkoa. Osallistuminen on estetty muun muassa julistamalla vangitun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin rakenteet kielletyiksi äärijärjestöiksi ja vetoamalla ehdokkaiksi pyrkineiden yhteyteen niihin.

LDPR-puolue kampanjoi Moskovassa ennen vaaleja. Puolue kuuluu niin kutsuttuun systeemioppositioon, joka myötäilee duumassa presidentti Putinin hallintoa. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Viranomaiset ovat myös pyrkineet estämään Navalnyin tukijoiden ajamaa niin kutsuttua älykkään äänestämisen menetelmää muun muassa kieltämällä oikeuden päätöksellä internetin hakukoneita näyttämästä siihen liittyviä tuloksia.

Älykkään äänestämisen ideana on keskittää kaikki opposition äänet kussakin vaalipiirissä sille ehdokkaalle, jolla on parhaat mahdollisuudet voittaa valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ehdokas. Koska aidosti oppositiohenkisiä ehdokkaita ei ole juuri päästetty mukaan vaaleihin, eivät Navalnyin tukijoukkojen suosittelemat henkilöt tavallisesti edusta todellista oppositiota.

Vaikeuksia ehdokkaiden rekisteröimisessä on ollut myös parlamentissa toimivalla, Kremlin tahtoa myötäilevällä oppositiolla. Viranomaiset eivät esimerkiksi päästäneet kommunistien kärkiehdokasta Pavel Grudininia vaaleihin vedoten hänen omistuksiinsa ulkomailla.

Venäjällä on kuluvana vuonna koettu myös ennennäkemättömän laajaa painostusta Kremlistä riippumatonta mediaa kohtaan. Ulkomaisiksi agenteiksi on julistettu maan tärkeimpinä itsenäisinä viestiminä pidetyt verkkomedia Meduza ja tv-kanava Dožd.

Riippumattoman Dožd-tv:n toimittaja Jekaterina Kotrikadze uskoo, että painostuskampanjalla mediaa vastaan valmistaudutaan duuman vaalien lisäksi vuonna 2024 pidettäviin presidentinvaaleihin. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

– Kyse on ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä sananvapautta ja muita vapauksiamme vastaan, jotta Valko-Venäjän tapahtumat eivät pääsisi toistumaan meillä, Doždin toimittaja Jekaterina Kotrikadze sanoo.

3. Millä muilla tavoin vaalien kulkua manipuloidaan ja niiden tuloksia väärennetään?

– Meillä on tapana jakaa rikkomukset päivällä ja yöllä tapahtuvaan vilppiin, vaalitarkkailuliikkeen Roman Udot kertoo.

Vaalivirkailijat voivat esimerkiksi lisätä äänestyspäivän aikana uurniin tupoittain valmiiksi täytettyjä äänestyslipukkeita. Karuselliksi nimetyssä vilpissä puolestaan kierrätetään ostettuja apureita äänestämässä useilla eri vaalipaikoilla.

Tämänkertaisissa vaaleissa yöllisen vilpin uskotaan korostuvan, sillä äänestysaikaa on pidennetty kolmipäiväiseksi. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että vartioimattomiin vaaliuurniin kajotaan yöllä.

Tuloksia voidaan myös väärentää ääniä laskettaessa. Suurta huolta vilpistä aiheuttaa lisäksi sähköinen äänestäminen. Se on näissä vaaleissa käytössä seitsemällä Venäjän alueista.

Katumainos houkuttelee moskovalaisia rekisteröitymään sähköisiksi äänestäjiksi vetoamalla arvontaan, jonka palkintoina on asuntoja, autoja ja lahjakortteja. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Politiikantutkija Andrei Kolesnikovin mukaan yksi tärkeimmistä tavoista manipuloida vaalien kulkua on äänestäjien painostaminen vaaliuurnille. Kyse on useimmiten siitä, että julkisen alan työnantajat painostavat alaisiaan ottamaan osaa vaaleihin, mutta käytäntö on levinnyt myös yrityksiin.

– Työntekijöitä velvoitetaan antamaan esihenkilöille selvitys siitä, että he äänestivät. Johto käyttää valta-asemaansa väärin uhkaamalla alaisia erottamisella tai palkan menettämisellä, Kolesnikov sanoo.

Kolesnikovin mukaan työntekijöiden painostamisella pyritään ennen kaikkea nostamaan äänestysprosenttia, mutta käytäntö auttaa myös valtapuolue Yhtenäisen Venäjän vaalivoiton varmistamisessa.

Kaksoisolennot hämmentävät Venäjän vaaleissa – Opposition ehdokas sai kaksi samannimistä vastaehdokasta, jotka olivat myös muuttuneet samannäköisiksi

4. Mikä merkitys Venäjän vaaleilla ylipäätänsä on?

– Jos puhumme Venäjän kansasta, heille vaaleilla ei juuri ole merkitystä, Moskovan Carnegie-keskuksen Kolesnikov sanoo.

Tutkijan mukaan vaalien avulla kansalaisella on hyvin rajallinen mahdollisuus vaikuttaa maan suunnan muuttumiseen, ja kaikki tietävät, että Putinin ympärille rakentunut poliittinen järjestelmä jatkaa vallassa.

Vaalit tuovat Kolesnikovin mukaan näkyviin Venäjän poliittisen edustuksen kriisin. Koska vaaleihin ei päästetä kuin nykyhallinnolle vaarattomaksi pidettyjä ehdokkaita, duuma edustaa vain osaa kansasta. Liberaalilla ja demokraattisella kansanosalla ei käytännössä ole lainkaan edustusta.

Duuman vaalit pidetään nyt ensimmäistä kertaa kolmipäiväisinä, mutta varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina. Duuman lisäksi ympäri Venäjää järjestetään eritasoisia paikallis- ja aluevaaleja. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Vaalitarkkailija Roman Udot puolestaan sanoo, että vaikka vaalien tuloksia ei saa tunnustaa, ne paljastavat silti paljon Venäjän hallinnon ja yhteiskunnan suhteesta.

– Vaaleja edeltävä ennennäkemätön painostus kertoo siitä, että poliitikot pelkäävät kansan tahtoa, Udot sanoo.

5. Saavatko epärehelliset vaalit kansan kaduille?

– Mitä järkeä siinä olisi? Vaalien tulos joka tapauksessa tunnustetaan lailliseksi, ja lisäksi mielenosoittaminen on nykyään erittäin vaarallista, politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo.

Kolesnikov muistuttaa, että alkuvuonna viranomaiset käyttivät rajuja toimia oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyia tukevien protestien tukahduttamiseksi, eikä hän siksi usko laajoihin mielenosoituksiin.

Poliisi tukahdutti kovin ottein oppositiojohtaja Aleksei Navalnyia tukevan mielenosoituksen Moskovassa tammikuun lopussa. Kuva: Grigory Vorobjov / Yle

Sen sijaan Kolesnikov arvelee, että vaaleihin liittyvät paikalliset protestit voivat olla mahdollisia. Esimerkkinä hän pitää Kaukoidässä sijaitsevassa Habarovskissa toissa kesänä yllättäen alkanutta liikehdintää.

Vaalitarkkailuliike Golosin puheenjohtajan Roman Udotin mukaan ihmiset ovat kyllästyneitä ja haluavat muutosta, ja sen vuoksi hän pitää mielenosoituksia mahdollisina.

Udot viittaa kymmenen vuotta sitten järjestettyjen duuman vaalien jälkeiseen protestiliikkeeseen. Se kokosi useita kertoja Moskovan keskustaan vähintään kymmeniä tuhansia mielenosoittajia.

– Myös aiempina vuosina pidetyt vaalit olivat täysin vilpillisiä, mutta jostain syystä juuri vuoden 2011 duuman vaalit saivat aikaan räjähdyksen, Udot sanoo.

Miten Venäjän vaaleista tulisi mielestäsi uutisoida Suomessa? Voit keskustella aiheesta 15.9. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Rikostutkinnan kohteeksi joutunut ihmisoikeusjuristi Ivan Pavlov poistui Venäjältä Georgiaan – Pavlov: Kiellot tekivät työn Venäjällä mahdottomaksi

Venäjän sisäpiirin tunteva Mihail Zygar sanoo eliitin takertuvan Putiniin ja poliisiväkivaltaan: “Kremlissä ei vielä hermoilla”

Analyysi: Venäjän vaaleista puhuttaessa täytyy unohtaa se, mitä Suomessa tarkoitetaan vaaleilla