1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mikä erottaa myyn muista koronavirusmuunnoksista? Suomestakin on löytynyt pari myymuunnosta viime kesän aikana

Maailman terveysjärjestö nosti viime kuussa koronaviruksen yhden variantin myyn (mu) tarkkailtavien koronamuunnosten listalle. Tähän mennessä muunnosta on löydetty lähes 40 maasta. Asiantuntijan mukaan myy-variantti ei tuo merkittävää lisäuhkaa muihin koronavirusvariantteihin nähden.

MRNA-rokotteiden on todettu toistaiseksi tarjoavan riittävän suojan vakavaa tautia vastaan myös tällä hetkellä liikkeellä olevia virusmuunnoksia vastaan. Kuvituskuva. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Koronaviruksesta kiertää tällä hetkellä useita eri virusmuunnoksia, joista osa leviää toisia nopeammin ja tehokkaammin.

Tällä hetkellä valtaviruksena on alkuperäisen Wuhanista vuonna 2019 liikkeelle lähteneen koronaviruksen syrjäyttänyt deltamuunnos. Deltamuunnos havaittiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2020. Alkuvuonna 2021 se oli levinnyt lukuisiin maihin muuntuen nopeasti valtavirukseksi.

Viime kuussa Maailman terveysjärjestö WHO nosti myymuunnoksen tarkkailtavien koronamuunnosten listalle. Syynä tähän on epäily siitä, että muunnos pystyisi väistämään rokotesuojan. Asiasta kaivataan vielä tarkempia selvityksiä.

– Kaikki ne variantit, jotka pystyvät väistämään aikaisemmin sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa immuunisuojaa, ovat potentiaalisesti huolestuttavia tai sellaisia, joita täytyy seurata. Tämä myy-variantti kuuluu näihin tarkkailtaviin ja seurattaviin muunnoksiin, kertoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

WHO:n seurantaraportin mukaan (siirryt toiseen palveluun)myy-variantin aiheuttamia tartuntatapauksia on todettu noin 40 maassa. Ensimmäisenä Kolumbiassa tammikuussa havaittua virusmuunnosta on löydetty myös muualta Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloista (siirryt toiseen palveluun) ja Euroopasta, jossa myy-variantista on havaintoja yli kymmenessä maassa.

Suomesta on löytynyt pari myy-varianttitapausta viime kesän aikana.

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) (siirryt toiseen palveluun) eivät pidä virusta erityisen huolestuttavana tällä hetkellä.

Myystä on alustavia tutkimustuloksia (siirryt toiseen palveluun), joiden mukaan rokotteesta saatava immuunisuoja on jonkin verran vähentynyt sitä vastaan.

– Ensimmäinen analyysi, joka on vielä vertaisarvioimaton, viittaa siihen, että myy-variantin immuunisuoja olisi heikentynyt suurinpiirtein saman verran kuin esimerkiksi beeta-variantista.

Julkunen muistuttaa, että betan ja deltan suhteen on nähty, että immuunisuoja, joka kahden rokotuksen jälkeen on olemassa, riittää suojaamaan vakavalta taudilta.

– Yli 90 prosenttia rokotetuista ihmisistä ei saa vakavaa infektiota ja siinä mielessä rokotteen suojateho on tähän mennessä havaittuja variantteja vastaan ihan riittävä. On hyvin todennäköistä, että tämä myy-variantti on hyvin samanlainen. Siinä mielessä se ei tuo mitään merkittävää lisäuhkaa tai lisähuolta tämän hetken muihin variantteihin nähden.

Deltamuunnos edelleen valtavirus Suomessa

Deltamuunnos löydettiin Intiassa alkuvuonna 2021. Sieltä muunnos levisi muualle maailmaan ja Suomeen se saapui viisi kuukautta myöhemmin. Ensimmäisestä myy-havainnosta on yhdeksän kuukautta. Myyn kehityskulkua ja leviämistä Suomessa tai muualla maailmassa on vaikea ennakoida.

Virusmuunnokset kiertävät maailmalla paikallisissa epidemioissa. Mitä vähemmän infektioita alueella on, sitä hitaammin variantit leviävät maasta toiseen ja ihmisestä toiseen. Tilanteen kehittyminen on kaikin puolin arvaamatonta. Variantti, joka tarttuu helpommin ja leviää väestössä hyvin, yleensä syrjäyttää aikaisemman variantin. Siinä mielessä variantit kilpailevat siitä, kuinka paljon ne aiheuttavat infektioita.

– Alfa-variantti oli tällainen ja nyt sitten delta-variantti on myös ollut sellainen. Erityisesti Euroopassa ja Suomessa ensin Alfa syrjäytti muut aiemmin kiertävät kannat ja nyt sitten puolestaan Delta-variantti syrjäytti kesän aikana ja elokuussa lähes kokonaan kaikki muut aikaisemmat viruskannat. Miten myy sitten mahdollisesti käyttäytyy, on tässä vaiheessa vaikea ennustaa, toteaa Julkunen.

Mikä sitten erottaa myyn muista muunnoksista? Toistaiseksi näyttää siltä, että se ei leviä yhtä nopeasti kuin delta, jota on löydetty tähän mennessä yli 170 maasta.

Myymuunnokseen liittyy kuitenkin huolenaiheita: on vielä epäselvää, kuinka paljon kyseinen muunnos väistää rokotesuojaa. Tällä hetkellä ei myöskään tiedetä tarkkaan sitä, aiheuttaako muunnos enemmän vakavampaa tautimuotoa.

– Tietoa siitä, aiheuttaako myy enemmän vakavia infektioita kuin joku aiempi, ei tulla saamaan vähään aikaan, koska emme vielä tiedä, lähteekö myy-variantti leviämään. Lisäksi pitäisi olla iso epidemia, että nähtäisiin, mikä esiintyvyys on rokotettujen joukossa ja lisääntyykö sairaalahoito rokotetuilla vai ei.

Uusia virusmuunnoksia syntyy kaiken aikaa

Uusia virusmuunnoksia syntyy kaiken aikaa.

Muuntuneita koronaviruksia tunnistetaan sekvensoimalla eli määrittelemällä viruksen perimä. Sekvensoinnin ansiosta voidaan seurata eri viruslinjojen kehittymistä ja leviämistä. Sen ansiosta on tunnistettu tiettyjä koronaviruslinjoja, joiden alueelliset osuudet kiertävistä koronaviruskannoista ovat kasvaneet ja levinneet muihin maihin.

Kansallisessa geenipankissa on tuhansia eri virusvariantteja eli kehityshaaroja, joissa virukset ovat eriytyneet toisistaan. Useimmat ovat ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia kuin aikaisemmat muunnokset ja vanha immuniteetti toimii niitä vastaan hyvin.

ECDC ja WHO ylläpitävät listaa huolestuttavista ja tehostetun seurannan alaisista virusmuunnoksista. WHO luokittelee muuntuneet koronaviruslinjat kolmeen luokkaan. VOC- eli variant of concern -linjoiksi eli suomeksi huolestuttaviksi virusvarianttilinjoiksi kutsutaan muunnoksia, joiden leviämiskyky on tehostunut tai niissä on jokin muu epidemiaan vaikuttava ominaisuus. Tällä listalla ovat alfa-, beeta-, gamma- ja deltamuunnokset.

Tehostetun seurannan alaiset virusvarianttilinjat eli variants of interest (VOI) -linjalla olevat muunnokset puolestaan ovat mahdollisesti huolestuttaviksi muuttuvia linjoja, mutta eivät ole sellaisia vielä. Myymuunnoksen lisäksi tällä listalla ovat eeta-, ioota-, kappa- ja lambdamuunnokset.

Kolmas luokka on alerts for further monitoring, joka Suomessa on nimetty seurattaviksi signaaleiksi. Tällä listalla olevat muunnokset on nimetty koodilla, eivätkä ne ole vielä saaneet nimeä.

Tällä hetkellä Suomessa noin 10–15 prosenttia positiivisista koronavirusnäytteistä tyypitetään sekvensoimalla. Sekvensointikäytännöt eri maissa vaihtelevat. Suomessa viimeisen kahden kuukauden aikana yli 95 prosenttia löydetyistä viruksista on ollut delta-varianttia ja loput muita, kertoo Julkunen.

– Jossakin maassa voidaan sekvensoidaan enemmän, joissain vähemmän ja joissain ei ollenkaan. Esimerkiksi joissakin Afrikan maissa ei käytännössä pystytä seuraamaan ollenkaan, mitkä variantit siellä kiertävät.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.