1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjat

Valtaosassa kirjaston kirjoista muovitetaan yhä, vaikka pisimmällä olevan kokeilun mukaan ei tarvitsisi – "Käyttöikä ei ole lyhentynyt, se on havaittu"

Kirjastoissa puntaroidaan vielä laajasti, lyheneekö kirjan käyttöikä ilman kansimuovia. Kompromissiksi on osoittautunut uudistuvista raaka-aineista tehty biokalvo.

Kuopiossa kirjastoon hankitaan noin 35 000 - 40 000 painettua kirjaa vuodessa, ja kun ne aiemmin tulivat muovitettuina, rahaa säästyy nyt itse sisältöön. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kirjastoissa on alettu ympäristösyistä miettiä aiempaa tarkemmin tarvetta aineiston muovittamiseen. Muutoksia on tapahtunut sekä siinä, missä kirjat muovitetaan että siinä, kuinka iso osa niistä saa päällysteen ja millaisen.

Kirjastojen merkitys ei ole aivan pieni. Viime vuonna Suomen kirjastoihin hankittiin 1,5 miljoonaa kirjaa; kaikkiaan teoksia oli niissä 28 miljoonaa. Poistovaiheessa kierrättäminen on hankalampaa, jos kannet on päällystetty.

Suuret kirjastot tilaavat silti pääsääntöisesti kirjat valmiiksi muovitettuina. Muovin uskotaan pidentävän kirjojen käyttöikää.

– Asia ei ole ongelmaton, sillä meillä ei ole tietoa siitä kumpi rasittaa ympäristöä enemmän: kirjojen kansimuovi vai se, että kirjojen käyttöikä lyhenee, jos niitä ei muoviteta, tiivistää Annette Kunnila-Harju Tampereen kirjastojen hankintapalveluista.

Pisimmällä muovin vähentämisessä on Kuopion kaupunginkirjasto, joka on jättänyt kirjat päällystämättä jo yli kahden vuoden ajan eikä aio palata vanhaan.

– Miksi lopettaisimme? Tämä on tuottanut pelkkää plussaa. Kirjojen käyttöikä ei ole lyhentynyt, se on havaittu, sanoo asiakas- ja kokoelmapäällikkö Minna Koistinen Kuopion kaupunginkirjastosta.

Kokeiluun rohkaisi parin vuoden kokemus pokkareista, jotka kestivät käytössä todella hyvin ilman muoviakin. Aluksi asiakkaista puolet pelkäsi kirjojen kärsivän, puolet kiitti ympäristöteosta. Nyt käytäntöön on totuttu.

Kuopion kokeilu on kiinnostanut ympäri maailman – ensimmäinen yhteydenotto tuli aikanaan Uudesta-Seelannista.

Kirja kestää – tiukat cd-kannet rispaantuvat helpoimmin

Muovituskustannus on liikkunut yhden ja kahden euron välillä kirjaa kohti, ja nyt tuokin raha voidaan Kuopiossa käyttää varsinaisiin sisältöihin. Kirjat myös saadaan nopeammin, kun niitä ei tarvitse muovittaa ensin. Pääsyy valintaan on kuitenkin ekologinen.

– Ennen kaikkea ympäristön kannalta merkitys on suuri. Kun laajasti ajatellaan, tässä mallissa jää monta työvaihetta pois. Ja mistä muovi on valmistettu, mistä sitä kuljetetaan – sitäkin kannattaa miettiä, sanoo Minna Koistinen Kuopion kaupunginkirjastosta.

Biomuovin esiinmarssiin hän on tyytyväinen. Kuopiossa sitä käytetään silti vain suikaleina suojaamaan viivakoodeja ja vahvistamaan pahvisia cd-levyjen koteloita, jotka kuluvat aivan toiseen tapaan kuin kirjat.

Irtopaperikannet ovat murheenkryyni, jota Minna Koistinen soisi kustantamoissa mietittävän uudestaan. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Myös irtopaperisten kansien käytön aikuisten romaaneissa Koistinen kyseenalaistaa. Kauniiden mutta rispaantuvien kansien sijaan kustantajat voisivat ottaa mallia lastenkirjoista, joissa kannet kestävät käyttöä.

Sivut ovatkin jo toinen juttu, sillä niiltä löytyvät kaakaotahrat ja purukumit – mutta siltä ei kansien muovitus suojaa.

Lue lisää: Kuopion kaupunginkirjasto luopuu kirjojen päällystämisestä muovilla: "Tämä on ilmastoteko"

Biomuovi yleistyy kirjantoimittajilla

Valtaosa suurista ja keskikokoisista kirjastoista tilaa kirjat valmiiksi päällystettyinä. Näin tekevät muun muassa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot, Tampereen kirjastot sekä Jyväskylän, Hämeenlinnan, Lahden, Mikkelin, Vaasan ja vuoden alusta myös Seinäjoen ja Kokkolan kirjastot.

Tällä säästetään kirjastojen henkilökunnan aikaa muuhun työhön.

Alan kahdesta suurimmasta toimijasta Kirjastopalvelu käyttää kotimaista, sokeriruokoetanolista tehtyä kasvipohjaista kalvoa. Se valmistetaan pelkästään uusiutuvista raaka-aineista, eikä sen liimoissa ole liottimia.

Biomuoviin siirtyminen oli yrityksen oma päätös, mutta kirjastoiltakin on tullut asiasta toiveita. Perinteisen muovin varastot on nyt käytetty loppuun, ja kaikki päällystetään biomuovilla.

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot siirtyivät ympäristöystävällisempään versioon keväällä. Myös esimerkiksi Jyväskylässä, Lahdessa ja Kokkolassa valintana on ympäristöystävällisempi versio. Hämeenlinnassa biomuovi on kokeilussa, ja sen kulutuskestävyyttä seurataan.

Kirjastopalvelun myyntijohtaja Anna Humalainen sanoo, että biomuovissa on joitain eroja perinteiseen muoviin verrattuna. Asiakkaiden palautetta kuunnellaan ja viedään eteenpäin kotimaiselle valmistajalle.

Toinen suuri toimittaja, Kirjavälitys, ottaa biomuovin käyttöön tämän vuoden aikana. Yritys toimittaa vuosittain satojatuhansia teoksia kirjastoihin, niistä yli puolet tilataan muovitettuina.

Kaikkialla bioversioihin ei kuitenkaan olla tyytyväisiä.

– Meillä on ollut kokeilussa biomuovi, muuta toistaiseksi kokemuksemme on, ettei se täytä kirjastokäytön laatuvaatimuksia, kertoo informaatikko Tarja Frilander Pieksämäen kaupunginirjastosta.

Muovitettuja kirjoja on Suomen kirjastoissa valtavasti. Niiden kierrättämistä muovipäällys hankaloittaa, mutta sen uskotaan silti parantavan kirjojen kestävyyttä kierrossa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Osa muovittaa harkiten, osa kaiken

Muovituspalvelu on tarkoittanut jonkinasteista muovin paluuta esimerkiksi Kokkolassa, missä kaupunginkirjasto lakkasi vuosia sitten muovittamasta pokkareita, koska niiden käyttöiän katsottiin olevan joka tapauksessa lyhyt.

Nyt kirjat tulevat pääosin valmiiksi päällystettyinä, myös pokkarit. Ilman muovitusta tilataan esimerkiksi harvakseltaan liikkuvat kirjat. Myös tietokirjojen päällystämisestä luopumista on pohdittu.

Monessa pienemmässä kirjastossa muovitus tehdään vielä itse, toisissa harkiten.

Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa aloitettiin viime syksynä kokeilu, jossa kaikkia kirjoja ei automaattisesti muoviteta. Päällysteen saavat vain ne kirjat, jotka tarvitsevat sitä todella, kuten bestsellerit ja irtokantiset kirjat.

– Rahaakin säästyy vähän, mutta lähinnä kyseessä on ympäristöasia. Muovitettu kirja on myös vaikeampi kierrättää, kun kansia ei voi pahvinkeräykseen, sanoo kirjastotoimenjohtaja Satu Kinnari.

Arvion tekee henkilökunta, joka yhä myös muovittaa kirjat. Ratkaisuun vaikuttaa myös kansimateriaali, joista toiset imevät likaa enemmän kuin toiset.

Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla kaikki muovitetaan, myös kirjastoautoon menevät lehdet.

– Tykkään tehdä käsillä, tavallaan se on ihan mun juttu. Mutta kyllähän sen tuntee sormissa ja hartoissa, kun koko päivän tekee. Ja onhan se aika yksipuolista, kun pinot vain tulevat ja menevät eivätkä lopu koskaan, sanoo kirjastovirkailija Terhi Ankkuri.

Kirjaston käyttämä muovi on aivan toisenlaista kuin kodeissa tuttu, ohut markettimuovi, jolla päällystäminen on Terhi Ankkurin mukaan selvästi hankalampaa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Toisaalta työtä voi tehdä tiskissä ja irrottautua tarvittaessa asiakaspalveluun.

Syynä päällystämiseen on kestävyys, eikä muovittamisesta luopumista tai ekomuovia ole vielä vakavasti harkittukaan.

– Varsinkin suositut kirjat olisivat aika repaleisen näköisiä muutaman lainauksen jälkeen, sanoo Ankkuri.

Myös Pieksämäellä päällystetään yhä kaikki kirjat, omin voimin.

– Muovittamattomuus näkyisi korjaustarpeen kasvuna ja ehkä myös tarpeena hankkia poistokuntoon kuluneen aineiston tilalle uusi. Eli aineiston elinkaari lyhenisi ja toisi lisäkustannuksia, sanoo Tarja Frilander Pieksämäen kaupunginkirjastosta.

Katso uutisvideo aiheesta tästä linkistä Yle Areenasta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 18.9. kello 23 saakka.