1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikunta

Päiväkoti-ikäisille kertyy hyvä tuntimäärä liikuntaa, mutta turhan vähän juoksupyrähdyksiä ja hyppyjä – tyttöjen ja poikien taidoissa on eroja

Suomalaistutkijat saivat uutta tietoa pienten lasten liikkumisesta ja kehittelivät keinoja sen systemaattiseen seurantaan. Tutkimukseen osallistuneet 4–6-vuotiaat kokivat liikunnasta iloa ja pitivät itseään taitavina. Reipasta liikettä tarvittaisiin lisää.

Painiityn päiväkodin eskariryhmä oli retkellä lähimetsässä. Meri Tammisalo, Pihla Hiltunen, Hilla Värtö, Emmi Åkman, Tarja Kinnunen ja Eemil Lahdelma leikkivät "piparkakkuhippaa". Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Espoolaispäiväkodin eskarilaiset ovat aamutuimaan täynnä virtaa. Lähimetsäretkellä on leikitty erilaisia hippaversioita ja tehty joogaliikkeitä. Kun on vapaan leikin aika, lapset lähtevät omiin mielipuuhiinsa: jotkut rakentavat majaa, jotkut kiipeilevät puissa ja muutamat tasapainoilevat kaatuneen puun rungolla.

Painiityn päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Katja Derry kertoo, että eskariryhmä tekee retken lähimetsään yleensä kerran viikossa.

– Tasapainotaidot kehittyvät, kun maasto on epätasaista. Pyrimme leikkimään täällä monenlaisia leikkejä. On liikuntaleikkejä ja lapset saavat esimerkiksi kiipeillä puissa. Se on oma juttunsa, joka viehättää hyvin monia, Katja Derry kertoo.

Hänen mukaansa päiväkodissa koetetaan kannustaa lapsia monipuoliseen liikkumiseen ennen kaikkea leikin kautta.

Emmi Åkman, Katja Derry, Eedla Kirsilä, Pihla Hiltunen, Selma Pihkala ja Anniina Kanto testasivat puunrungolla tasapainoilu- ja hyppytaitojaan. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Vauhdikasta liikkumista tarvitaan lisää

Päiväkoti-ikäisten lasten liikkumisesta saatiin aiempaa kattavammin tietoa Jyväskylän yliopiston ja Likesin toteuttamassa Piilo-hankkeessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa oli mukana noin 800 iältään 4–6-vuotiasta lasta, heidän huoltajansa ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä.

Tutkimukseen osallistuneet 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin neljä tuntia päivässä, kun mukaan laskettiin niin kevyt, reipas kuin rasittava liikkuminen. Pojat olivat tyttöjä aktiivisempia liikkujia.

Suositus varhaiskasvatusikäisille lapsille on vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta päivässä. Siitä vähintään tunnin verran tulisi olla reipasta tai rasittavaa liikkumista.

Suosituksen mukaiset vähintään kolme tuntia päivässä liikkui reilusti yli 90 prosenttia lapsista.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Arja Sääkslahden mukaan lähtökohta on siis oikein hyvä. Reipasta liikkumista pienet lapset tarvitsisivat kuitenkin lisää.

– Sellaista liikkumista, mikä selvästi hengästyttää ja on vauhdikasta. Sitähän ei lapsilla ole pitkiä yhtämittaisia aikoja, vaan se tulee pyrähdyksenomaisesti, Arja Sääkslahti sanoo.

Joel Mustalahti ja Väinö Mononen leikkivät hippaa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Päiväkoti-ikäisillä reippaan liikkumisen pyrähdyksiä kertyy esimerkiksi juoksuleikeistä, hypyistä, pallopeleistä tai vaikka pyöräilystä. Vauhdikasta liikettä syntyy pikkulapsille tyypillisesti ulkoleikeissä.

Reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi suosituksen mukaisen tunnin verran päivässä 67 prosentille tutkimukseen osallistuneista lapsista. Lasten välillä oli tässä kuitenkin yllättävän suuria eroja. Pojille reipasta liikuntaa kertyi tyttöjä enemmän, ja isommille lapsille enemmän kuin nuoremmille.

Tytöt ovat harjaantuneita tasapainotaidoissa, pojat pallon käsittelyssä

Motorisissa taidoissa erot lasten välillä ovat uusien tutkimustulosten mukaan melko suuria. 6-vuotiaat olivat luonnollisesti taidoissaan 4-vuotiaita harjaantuneempia, mutta motoristen taitojen erot olivat yhteydessä myös esimerkiksi sukupuoleen.

Tytöt olivat poikia parempia tasapainotehtävissä. Varsinkin staattisessa tasapainossa, esimerkiksi yhdellä jalalla seistessä, tyttöjen kehonhallinta oli keskimäärin poikia parempi. Hyvä tasapaino on tärkeää kaiken liikkumisen kannalta.

Pojat olivat puolestaan tyttöjä parempia välineenkäsittelytaidoissa, esimerkiksi pallon heittämisessä ja kiinniottamisessa. Tällaiset taidot ovat tarpeellisia esimerkiksi tilan hahmottamisessa sekä silmän ja käden yhteistyön kehittymisessä.

Sukupuoliroolit voivat yhtenä tekijänä vaikuttaa siihen, millaiseen liikkumiseen lapset ohjautuvat. Pieniä lapsia pitäisi kannustaa monipuolisten liikuntataitojen harjoitteluun.

– Kyse ei todellakaan ole spesifeistä lajitaidoista. Nämä ovat yleismotoriikkaa, jota käytämme läpi koko elämän. Sen vuoksi olisi hyödyllistä, että taitoja tulee kaikille riittävästi, Arja Sääkslahti sanoo.

Pienten lasten liikunnasta puuttuu systemaattinen tiedonkeruu

Espoolaisen Painiityn päiväkodin Perhosten ryhmän lapset ja aikuiset tekevät retken päiväkodin lähimetsään yleensä kerran viikossa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Tiedonkeruussa päiväkoti-ikäisten lasten liikunnasta on ollut aukko. Kouluikäisten lasten ja nuorten liikkumisesta Suomessa on sen sijaan kansainvälisestikin hyvät tiedonkeruun ja seurannan menetelmät, kuten Move!-mittaukset ja Kouluterveyskysely.

Piilo-hankkeessa kehitettiin pohjaa tiedonkeruujärjestelmälle, jolla pienten lasten liikkumista, motorisia taitoja ja liikunnan iloa voidaan jatkossa väestötasolla säännöllisesti seurata. Tutkijat testasivat ja kehittelivät sopivien keinojen kokonaisuutta.

Lasten liikkumista mitattiin ranteessa olevalla liikemittarilla, joka häiritsi leikkejä mahdollisimman vähän. Lasten haastatteluissa käytettiin avuksi esimerkiksi kuvia. Lisäksi tehtiin muun muassa kyselyitä lasten vanhemmille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

Oikeaa tietoa on tärkeää olla saatavilla, kun tehdään lapsiin vaikuttavia päätöksiä.

– Sen avulla voidaan seurata, miten eri ratkaisut vaikuttavat lasten liikkumiseen, motorisiin taitoihin tai ilon kokemiseen. Aikuisten tekemisillähän on vaikutus lapsiin, Arja Sääkslahti sanoo.

Lapset kokevat liikunnasta iloa ja pitävät itseään taitavina

Pienten lasten liikunnasta kokemaa iloa tutkittiin esimerkiksi kuvakorttien ja kahdesta vaihtoehdosta valitsemisen avulla.

– Olen todella iloinen siitä, että lähes kaikki kokevat paljon iloa liikkuessaan, Arja Sääkslahti sanoo.

Mitä pienemmästä lapsesta oli 4–6-vuotiaiden joukossa kyse, sitä vahvemmin lapsi tunsi liikunnasta iloa.

Piilo-hankkeessa mukana olleet lapset kokivat myös olevansa liikunnassa hyviä ja taitavia. Pienet lapset mielsivät itsensä taitavammiksi kuin vanhemmat lapset.

Tähän vaikuttaa se, että lapset alkavat kasvaessaan vertailla itseään toisiin enemmän kuin pienempinä. Kannustavaan ilmapiiriin kannattaa Arja Sääkslahden mukaan kiinnittää huomiota.

– Meidän tulee vaalia sitä, että lapsella pysyisi liikunnan ilo. Ja jos lapsesta alkaa tuntua siltä, etten osaa tuotakaan ja aina kaikki muut ovat parempia, se alkaa syödä motivaatiota ja innostusta liikkua.

Liikunnalliset leikit ovat Painiityn päiväkodin eskarilaisille mieluisia. Hippaa leikkimässä olivat Meri Tammisalo, Benjamin Pham, Pihla Hiltunen, Pinja Aro, Selma Pihkala, Joel Mustalahti ja Tarja Kinnunen. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Ulkoleikeissä kertyy monipuolista liikuntaa

Alle kouluikäinen lapsi ei Arja Sääkslahden mukaan yleensä tarvitse ohjattuja liikuntaharrastuksia siihen, että perustaidot kehittyvät. Jos lapsi itse on innostunut ja perheellä on mahdollisuus, ohjattuihinkin harrastuksiin kannattaa toki hakeutua.

Sisäleikeissä monipuolista liikkumista ei kerry samaan tapaan kuin ulkoillessa. Kunhan pieni lapsi saa leikkiä ulkona vaihtelevassa maastossa, hän saa Arja Sääkslahden mukaan hyvin harjoitusta monenlaiseen liikkumiseen.

– Kunhan on monipuolinen ympäristö liikkua ja leikkiä. Ja kunhan on aikaa, Arja Sääkslahti sanoo.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Arja Sääkslahti korostaa, että aikuisten tulisi koettaa vaalia lasten kokemaa liikunnan iloa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Tutkimukseen osallistuneet lapset ulkoilivat keskimäärin joka päivä. Päiväkodissa ulkoilua oli tunnista kahteen tuntiin päivässä, vapaa-ajalla puolesta tunnista tuntiin. Viikonloppuisin pienten lasten ulkoilun määrä jäi tavallisimmin arkipäiviä vähäisemmäksi.

"Olipa helppoa!"

Innostuneisuus liikkumisesta on silminnähden havaittavissa seuratessa espoolaispäiväkodin eskarilaisia aamuisella metsäretkellä.

– Olipa helppoa, esikoululainen Selma Pihkala huutelee puusta, johon hän on onnistunut kipuamaan.

Myös Benjamin Pham tykkää kiivetä metsäretkellä puihin. Hän kertoo harrastavansa liikuntaa myös vapaa-ajalla. Hän pelaa jalkapalloa, ja sitä hän kertoo tekevänsä myös kotipihalla.

– Potkin pihalla palloa ja yleensä juoksen, Benjamin Pham sanoo.

Kun päiväkodin metsäretkellä on vapaan leikin aika, Benjamin Pham tykkää kiivetä puuhun ja rakentaa majaa. Pinja Aro odotteli hyvän kiipeilypuun alla omaa kiipeämisvuoroaan. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Varhaiskasvatuksen opettaja Katja Derryn mukaan aktiivinen liikkuminen on Painiityn päiväkodissa kaikkien ryhmien yhteisenä linjana. Lapsia pyritään päiväkodissa rohkaisemaan monipuoliseen liikkumiseen. Hän sanoo pyrkivänsä yhdistelemään liikuntahetkiä myös paikallaanoloa vaativien tekemisten lomaan.

– Toiset ovat ehkä luontaisestikin innokkaampia liikkumaan kuin toiset. Ihan niin kuin me aikuisetkin. On siinä eroja. Toisaalta on meidän tehtävämme tuoda liikuntaa tasapuolisesti kaikille pitkin päivää täällä päiväkodissa, Katja Derry sanoo.

Täältä voit katsoa, mitä viisi vuotta sitten uudistettu Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus sisältää.

Tutkimus- ja kehittämishanke Piilo toteutettiin vuosina 2019-2021. Hankkeen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Likes, ja sitä rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksessa oli mukana noin 800 iältään 4–6-vuotiasta lasta, heidän huoltajansa ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Tutkittavat asuivat pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.

Voit keskustella aiheesta 16.9. kello 23:een saakka.

Yle Areena: Super-Senja