1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsäpalot

Viime kesänä Kalajoella palanut valtava metsäpaloalue ehkä suojellaan osittain – nokeentuneet puut tarjoaisivat hyvät olosuhteet monille eliölajeille

Heinä-elokuussa riehunut tulipalo tuhosi 230 hehtaaria metsää Raution kylässä. Uuden metsän kasvatuksen arvioidaan olevan lähivuosina vaikeaa alueella.

Kuva: Kalle Niskala / Yle

Seurakunta suunnittelee suuren metsäpaloalueen suojelemista Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.

Heinä-elokuussa yli kaksi viikkoa riehunut palo tuhosi 230 hehtaaria metsää Raution kylässä. Palo oli tämän vuosikymmenen toiseksi suurin Suomessa.

Alueen omistaa pääosin seurakunta.

Alustava suunnitelma on suojella 140 hehtaaria kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Loppu paloalueesta jäisi metsätalouskäyttöön. Aluerajaukset ja suojelupinta-alat ovat vielä neuvottelun alla. Asiasta päättää lopullisesti kirkkoneuvosto.

– Suojelu tuntuu metsänhoidon kannalta järkevimmältä ratkaisulta. Tästä hyötyisivät luonto ja tutkijatkin. Ilmeisesti palaneeseen, kivikkoiseen ja turvapohjaiseen maahan olisi tässä vaiheessa aikamoinen haaste saada metsä kasvamaan, pohtii Kalajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Lauri.

Kalajoen vajaan 300 hehtaarin maastopaloa sammutettiin lähes kaksi viikkoa. Kuva: Juha Hintsala / Yle

Alue olisi yksi suurimpia vapaaehtoisesti suojeltuja metsiä Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Jos suojelu toteutuu, on 140 hehtaaria merkittävä alue arvioi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikön päällikkö Eero Melantie.

Muhoksella kesällä 2020 riehunut metsäpalo oli Kalajoen paloa suurempi. Siinä tuhoutui yli 250 hehtaaria metsää.

– Muhokselle on solmittu yksityisten maanomistajille kanssa kuusi 20 vuoden määräaikaista rauhoitussopimusta. Niiden yhteispinta-ala on noin 70 hehtaaria. Muualla Suomessa on metsäpaloihin liittyen tehty todella vähän suojelusopimuksia, koska isoimmat palot ovat osuneet juuri Pohjois-Pohjanmaalle, kertoo Melantie.

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan neuvoteleva yhteyshenkilö Jussi Rissanen kertoo, että palanut ja nokeentunut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille monimuotoisen kasvualustan.

– Esimerkiksi jotkut hyönteislajit menestyvät erityisesti vain tällaisessa elinympäristössä.

Paloalueella ei ole pelastustöiden jälkeen tehty vielä puunkorjuuta. Myös palon taloudellisten vahinkojen arviointi on vielä kesken.

Seurakunta voi saada suojelusta korvausta ely-keskukselta. Korvauksen suuruuden määrittelee puuston määrä ja laatu.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Jokilaaksojen pelastuslaitos vaatii valtiota osallistumaan Kalajoen maastopalon kustannuksiin

Kalajoella riehunut suurpalo synnytti kipinän vapaaehtoiseen palokuntatyöhön – sopimuspalokuntiin on saatu uusia jäseniä

Kalajoen maastopalo ei ollutkaan vuosikymmenien suurin – tarkennusmittauksessa paloalueeksi laskettiin 227 hehtaaria