Hyppää sisältöön

"Facebook kävi kimppuumme" – berliiniläistutkija tiesi hetkessä, että hänen vuoden työnsä oli tuhon oma, tutkijat kertovat somejätin yltyvästä painostuksesta

Facebook vaati saksalaisjärjestöä tuhoamaan laajan Instagram-tutkimuksen aineiston. Amerikkalaisen tutkimusryhmän jäseniltä se esti pääsyn palveluunsa. Tutkijoiden ja Facebookin suhde on ollut vaikea jo vuosia.

Facebook esitettiin Alien-elokuvien petona karnevaaleilla Saksan Düsseldorfissa vuonna 2020. Hännässä roikkuva tuomari kuvaa yrityksiä taltuttaa vihapuheen leviämistä. Kuva: Sascha Steinbach / EPA

Heinäkuussa datajournalisti ja tutkija Nicolas Kayser-Bril painoi tietokoneensa nappia. Sillä hän tuhosi tutkimusaineiston, jota oli kerännyt kuvapalvelu Instagramista yli vuoden.

Tavoitteena oli ollut selvittää, millaista sisältöä Instagramin algoritmi suosii; siis millaisia kuvia ja videoita käyttäjä todennäköisimmin näkee ja mitä puolestaan ehkä jää näkemättä.

– Alustavien tulosten mukaan on esimerkiksi todennäköistä, että Instagramin syöte nostaa vähäpukeisten ihmisten kuvia, Kayser-Bril sanoo Berliinistä videopuhelun välityksellä.

Samassa tutkimuksessa huomattiin, että sellaiset poliitikoiden lähettämät viestit, jotka sisältävät paljon tekstiä, jäävät todennäköisemmin piiloon. Pelkät poliitikkojen kuvat saavat enemmän näkyvyyttä.

Berliinissä asuva Nicolas Kayser-Bril tutkii erilaisten sosiaalisten median alustojen toimintaa. Kuva: Julia Bornkessel, CC BY 4.0

Kayser-Bril työskentelee Saksassa toimivassa AlgorithmWatch-järjestössä. Se on tutkimukseen ja valvontaan keskittynyt organisaatio, joka tutkii algoritmien roolia yhteiskunnassa.

Järjestö keräsi tutkimusprojektia varten sosiaalisen median käyttödataa noin 1 500 vapaaehtoiselta.

Kayser-Bril oli ymmärtänyt jo toukokuussa, että tutkimusprojekti oli suuressa vaarassa. Siihen riitti vain yksi sähköposti Facebookilta, sosiaalisen median jätiltä ja Instagram-palvelun omistajalta.

Se vaati viestissään järjestöä lopettamaan datan keräämisen tutkimusta varten.

Kesäkuun lopussa Facebookin edustajat juristeineen sekä AlgorithmWatchin tutkijat pitivät verkkokokouksen. Sen päätteeksi Facebook antoi järjestölle kaksi viikkoa aikaa tuhota kaiken tutkimusmateriaalinsa.

AlgorithmWatchin mukaan Facebook esitti "ohuesti verhotun" uhkauksen aloittaa muussa tapauksessa oikeustoimet.

Kyltti Facebookin Yhdysvaltain-pääkonttorin sisäänkäynnin lähellä Kalifornian Menlo Parkissa. Kuva: Kim Kulish / Getty Images

Instagram-projekti kuopattiin

Keväinen yhteydenotto tuntui oudolta, Kayser-Bril sanoo.

Facebook oli tiennyt AlgorithmWatchin projektista jo toista vuotta, sillä tutkijat olivat kahdesti kysyneet yhtiöltä vastauksia alustaviin löydöksiinsä. Viesteihin ei ollut vastattu.

Kun tutkimusta oli tehty jo yli vuosi, he yhtäkkiä esittivätkin tällaisia vaatimuksia.

Seurauksena AlgortihmWatch päätti lopettaa Instagram-projektin. "Tämän kokoinen järjestö ei voi ottaa riskiä ja mennä oikeuteen biljoonan dollarin arvoista yhtiötä vastaan", järjestön elokuisessa tiedotteessa todetaan (siirryt toiseen palveluun).

Kayser-Bril tuhosi tutkimusmateriaalin päivä ennen Facebookin asettamaa aikarajaa.

Hän ei itsekään ole varma, miksi somejätti hyökkäsi juuri heidän tutkimustaan vastaan.

AlgorithmWatchin alustavat tulokset ovat kiinnostavia, mutta eivät alalla mitenkään poikkeuksellisia. Tämän Kayser-Bril myöntää itsekin.

– Emme olleet lähelläkään löytää [Instagramin] algoritmin salaisuuksia, mutta Facebook kävi kimppuumme silti. Se osoittaa, että joko heillä on jotain salattavaa tai sitten he ovat huolissaan ihan kaikesta, mikä voisi uhata heidän osittaista monopoliaan.

Facebookin toimitusjohtaja ja perustaja Mark Zuckerberg Kuva: Philipp Guelland / EPA

Facebookin edustajat kommentoivat tapausta Ylelle sähköpostitse. Yhtiö kiistää uhanneensa AlgorithmWatchia oikeustoimilla.

Viestin mukaan yhtiö yritti auttaa AlgorithmWatchia löytämään "tutkimuksensa tekemisen tavan, joka ei riko Facebookin käyttöehtoja".

– Haluamme yhä, että ulkopuoliset tutkijat pystyvät ymmärtämään, mitä Facebookissa tapahtuu. Samalla suojelemme käyttäjiemme yksityisyyttä ja turvallisuutta, Facebookin edustaja toteaa vastauksessaan.

"Meillä ei pian ole riippumatonta tutkimusta tästä alustasta"

AlgorithmWatchin tapaus ei ole suinkaan ainoa, jossa Facebook on viime aikoina estänyt tai vaikeuttanut tutkimustyötä.

Elokuussa Facebook esti kolmelta New Yorkin yliopiston (NYU) tutkimusryhmän jäseneltä pääsyn palveluunsa (siirryt toiseen palveluun). Kolmikko tutki disinformaation leviämistä palvelussa.

Tapaus on pelästyttänyt jo useita muita tieteentekijöitä, tutkimusryhmän jäsenet sanovat.

– Olemme jo kuulleet, miten samantyyppisistä tutkimuksista on tämän tuloksena luovuttu muualla. Jos Facebook saa tahtonsa läpi, meillä ei pian enää ole riippumatonta tutkimusta alustasta, kirjoittivat New Yorkin yliopiston tutkijat Laura Edelson ja Damon McCoy The Guardian-lehdessä elokuun puolivälissä (siirryt toiseen palveluun).

Tämä puolestaan voisi suoraan vaikuttaa jokaisen kansalaisen arkeen.

Someyhtiöiden algoritmeilla voi olla laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ne määrittävät esimerkiksi, mitä käyttäjä näkee – ja mitä ei.

– Facebook ja Instagram ovat niin valtavia, että jos ne päättäisivät vaalien alla piilottaa vain pienenkin osan sisällöstä pieneltä osalta käyttäjistä, sillä voi jopa ratkaista tiukat vaalit, AlgorithmWatchin Kayser-Bril huomauttaa.

Hän korostaa, että tutkijat ja journalistit ovat käytännössä ainoita, jotka voivat vaatia sosiaalisen median jättejä vastuuseen.

– Niin kauan kuin kansalaisyhteiskunnalla ja lainsäätäjillä ei ole mahdollista valvoa näitä alustoja, meillä on epäilys siitä, että jotain sisältöä saatetaan piilottaa eri syistä.

Aktivistit kiinnittivät ikkunoihin valituksia Facebookia vastaan mielenosoituksessa Facebookin toimitilan edessä Washingtonissa viime toukokuussa. Valitukset koskivat esimerkiksi yksityisyydensuojaa ja Facebookin tekemää lobbaustyötä. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Facebook vetoaa yksityisyyden suojaan

Sekä AlgorithmWatchin että New Yorkin yliopiston tapauksessa riidellään samankaltaisesta asiasta. Molemmat projektit perustuvat tutkijoiden kehittämään lisäosaan, jonka avulla ihmiset voivat jakaa sosiaalisessa mediassa näkemiään sisältöjä tutkijoille.

Tällaisia työkaluja on käytetty aiemminkin. Myös Yle on hyödyntänyt tutkivaan journalismiin erikoistuneen ProPublican vastaavalla tavalla kerättyä tietokantaa poliittisista mainoksista (siirryt toiseen palveluun).

Facebookin mukaan metodi loukkaa yksityisyydensuojaan liittyviä käyttöehtoja, koska käyttäjä voi samalla jakaa tutkijoille omia tai muiden yksityisiä tietoja.

Facebookin edustaja kirjoitti Ylelle, että AlgorithmWatch saattoi saada tietoja myös niistä ihmisistä, joita vapaaehtoiset seurasivat. Siis esimerkiksi tietoa siitä, että käyttäjän seurattava on tykännyt tietystä sisällöstä.

Tutkimuksen tekijöiden mielestä Facebookin huolet eivät ole perusteltuja.

Sekä AlgorithmWatchin että New Yorkin yliopiston tutkijat vakuuttavat, että he eivät ole tallentaneet käyttäjistä tietoja, jotka vaarantaisivat tutkimuksiin osallistuneiden yksityisyydensuojan.

– Olemme julkaisseet käyttämämme koodin ja tutkimusasetelman. Niistä voi päivänselvästi nähdä, että kaikki yksityinen tieto tuhottiin heti ja että säilytimme vain tutkimuksessa käytettyjä julkisia profiileja koskevat tiedot, AlgortihmWatchin Kayser-Bril sanoo.

Yle on nähnyt koodin. Sen perusteella analyysiin käytetään vain Kayser-Brilin mainitsemaa tietoa.

Donald Trump käytti vaalikampanjassaan 2016 paljon videoita ja livelähetyksiä, joiden näkyvyyttä Facebook tukee. Nykyään Trumpin Facebook-tili on suljettu. Kuva: Kuvakaappaus Donald Trumpin Facebook-sivulta.

Cambridge Analytican tapaus säikäytti somejätin

Tutkijoiden ja Facebookin suhde on aina ollut vaikea. Mutta selkeä käänne huonompaan tapahtui kolme vuotta sitten, kun brittiläisen konsulttiyhtiö Cambridge Analytican keräämästä datasta syntyi maailmanlaajuinen skandaali.

Cambridge Analytica oli saanut Facebookin hyväksymän tutkimussovelluksen kautta haltuunsa lähes 90 miljoonan ihmisen Facebook-tiedot. Näiden tietojen pohjalta yhtiö loi psykologisia profiileja, joiden avulla muun muassa Donald Trumpin kohdisti vaalimainoksiaan Facebookissa.

Facebook yritti estää tietojen käytön, mutta liian myöhään.

Skandaalin seurauksena Facebookille määrättiin viiden miljardin dollarin sakot käyttäjätietojen vuotamisesta. Myöhemmin Cambridge Analytican analysoiman datan tehokkuus on kyseenalaistettu (siirryt toiseen palveluun), mutta skandaali säikäytti Facebookin.

Tutkijoille raollaan oleva ovi sulkeutui pitkäksi aikaa.

Vasta viime vuonna Facebook suostui jakamaan dataansa uudelleen tutkijoiden kanssa. Se onnistui vasta pitkän väännön jälkeen, eikä loppu ole onnellinen.

Kyse on Harvardin yliopiston saamasta datapaketista. Huippuyliopisto sai käyttöönsä tietoja 38 miljoonasta Facebookissa jaetusta julkaisusta.

Harvardin tutkijat olivat tyytymättömiä siihen, että datapaketin saaminen oli niin vaikeaa. He totesivat myös ymmärtävänsä yhtiötä.

– Meidän ei ole tarvinnut maksaa viiden miljardin dollarin sakkoja Cambridge Analytica -skandaalin seurauksena, emmekä me olisi taloudellisesti vastuussa, jos meidän tulkintamme laista ei voittaisi oikeudessa, tutkijat kirjoittavat blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Myöhemmin kymmenet tutkimusryhmät ottivat Harvardin paketin käyttöönsä.

Asiat vaikuttivat luistavan, kunnes toissa viikolla paketista löytyi puutteita. New York Times paljasti (siirryt toiseen palveluun), että Facebookin antama aineisto sisälsi tietoja vain kaikkein aktiivisimmista amerikkalaiskäyttäjistä. Facebook oli luvannut datan koskevan kaikkia amerikkalaisia.

Tämä tarkoittaa, että datapakettiin perustuvien tutkimusten tulokset ovat nyt kyseenalaisia. Monen tutkijan kuukausien työ on valunut hukkaan. Jopa tohtorintutkinnot ovat vaarassa.

.

Aktivistit vaativat sosiaalisen median jättien laajempaa säätelyä joulukuussa Brysselissä järjestetyssä mielenilmauksessa. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Facebook tutkii ja hautaa epämieluisat tulokset

Facebook tutkii alustaansa ahkerasti myös itse.

Se ei kuitenkaan mielellään julkaise itseään koskevia, epämiellyttäviä tutkimustuloksia.

Viime viikkoina tiedotusvälineet ovat kertoneet useista paljastuksista, joiden mukaan Facebook pyrkii suorastaan pimittämään sille epämiellyttäviä tutkimustuloksia.

Elokuussa New York Times paljasti (siirryt toiseen palveluun), että Facebook oli hyllyttänyt raportin eniten katsotuista sisällöistä. Raportin mukaan nimittäin eniten jakoja oli saanut uutinen, jonka otsikossa vihjattiin koronarokotteen aiheuttaneen lääkärin kuoleman Floridassa.

Wall Street Journal puolestaan kertoi toisesta hyllytetystä selvityksestä (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Instragram aiheuttaa nuorille masennusta ja itsetunto-ongelmia.

Lisäksi ongelma on, että tieteentekijät joutuvat usein turvautumaan Facebookin itsensä tarjoamaan dataan. Sen paikkansapitävyydestä ei ole täysiä takeita. Tämän osoitti muun muassa Harvardin yliopiston saama virheellinen datapaketti.

Facebook voi myös muuttaa dataansa kesken tutkimustyön.

New Yorkin yliopiston tutkijat – samat, jotka Facebook sulki palvelustaan – huomasivat, että Facebook oli poistanut omistamastaan Crowdtangle-seurantasovelluksesta kymmeniätuhansia julkaisuja (siirryt toiseen palveluun). Puuttuvat julkaisut ajoittuivat Yhdysvaltain kongressin tammikuisen valtausyrityksen liepeille.

Facebookin mukaan kyse oli vahingosta.

Pian tutkijoiden tosin ei välttämättä enää tarvitse miettiä, ovatko Crowdtanglen tiedot oikein. Facebook on epäilty sulkevan sovelluksen (siirryt toiseen palveluun).

Facebookin Euroopan pääkonttori Dublinissa. Kuva: Artur Widak / AOP

Sääntelystä toivotaan yhä pelastajaa

Viime vuosina tutkijoiden ja Facebookin välistä kommunikaatiota on Euroopassa entisestään vaikeuttanut tietosuojaan liittyvä uudistus, joka tunnetaan nimellä GDPR. Asetus antaa jokaiselle suomalaisellekin oikeuden vaatia rajoituksia omien henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn.

Uudistusta on moitittu vaikeaselkoiseksi sekä käyttäjän että palvelun tuottajan näkökulmasta.

Juuri tähän sääntelyyn Facebook on viitannut usein, kun se on hyökännyt tutkimusta vastaan. Yksinkertaistettuna Facebook katsoo, että GDPR rajoittaa merkittävästi yhtiön mahdollisuuksia jakaa käyttäjiensä tietoja tutkijoille. Paljon ei ole auttanut, vaikka asetusta valvova EU-viranomainen huomautti (siirryt toiseen palveluun) jo liki kaksi vuotta sitten, ettei GDPR anna sosiaalisen median jäteille oikeutta vältellä vastuutaan.

Vaikka tietosuojauudistusta ei ole pidetty erityisen onnistuneena, moni toivoo silti, että tutkijoiden työtä voitaisiin helpottaa juuri sääntelyn avulla.

Viime joulukuussa EU-komissio esitteli digitaalisia palveluja koskevan lakiesityksen. Se saattaa jatkossa määrätä, että somejättien pitää kertoa algoritmeistaan paljon avoimemmin. Myös Yhdysvalloissa valvontaviranomaiset suunnittelevat toimia (siirryt toiseen palveluun), joilla algoritmit saataisiin päivänvaloon.

Juttua korjattu 21.9.2021 klo 17.30 Facebook ei ole ilmoittanut sulkevansa CrowdTangle-sovellusta. Asiasta on huhuttu sen jälkeen, kun Facebook hajotti sovellusta kehittävän ryhmän.

Huolestuttaako sinua somejättien kasvava valta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 22. syyskuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Youtube tarjosi salaliittoja ja Raamattua koronarokotteista tietoja hakeville suomalaisille – Ylen selvitys paljastaa somejätin virheen

Talibanit syyttävät Facebookia sananvapauden rajoittamisesta – some-yhtiöt "epätodellisessa asemassa"

Brysselissä on käynnissä taistelu siitä, miten sinä voit käyttää internetiä – Google ja muut digijätit valjastivat käyttöönsä miljoonien eurojen lobbariarmeijan

Teknologiajätit halutaan kuriin lakipaketilla, joka mullistaisi Piilaakson toimintatavat – näin kuusi lakiesitystä vaikuttaisi alustoihin