1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kannabiksen laillistaminen

Analyysi: Vihreät perustelee kannabiksen laillistamista haittojen ehkäisyllä – aloite haiskahtaa eliitin ohituskaistalta suosikkipäihteelle

Vihreiden tavoiteohjelmassa on jo vuodesta 2018 ollut huumelinjaus, joka todennäköisesti johtaisi parempaan lopputulokseen päihdehaittojen ehkäisyssä.

Vihreiden uusiksi varapuheenjohtajiksi valituista Iiris Suomela (vas.) ja Atte Harjanne kannattavat kannabiksen laillistamista. Hanna Holopainen vastustaa sitä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vihreiden puoluekokouksen sunnuntaisesta kannabispäätöksestä on kohistu pian viikko, mutta sen seuraukset voivat olla paljon kauaskantoisempia. Poliittisen jälkipyykin tuntee nahoissaan puolue, mutta mahdolliset seurannaisvaikutukset voivat heijastua kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin huumeidenkäyttäjiin.

Sunnuntaina 12. syyskuuta vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen, jonka tarkoitus on "kumota kannabiksen kieltolaki". Raflaavasti nimettyä aloitetta perusteltiin pääasiasiassa päihdehaittojen ehkäisemisellä.

Uusi linjaus ei välttämättä ole aivan sitä, mitä se antaa ymmärtää olevansa. Kannabiksen laillistamiseen sinänsä saattaa olla hyviä perusteita, mutta vihreiden päätöksessä häivähtää hiven hätäilyä ja ripaus elitismiä.

Asetelman ymmärtämiseksi on ensin luotava tiivis vilkaisu käsitteisiin.

Laillistaminen vs. dekriminalisointi

  • Huumeiden laillistaminen tarkoittaa, että huumausaineen käyttäminen, ostaminen, levittäminen ja mahdollisesti valmistaminen sekä kasvattaminen on laillista. Tällaisessa mallissa huumeita säänneltäisiin kuten alkoholia. Tätä vaihtoehtoa ei aja yksikään Suomen eduskuntapuolueista. Vihreiden uusi aloite kannattaa laillistamista vain kannabiksen osalta.
  • Huumeiden dekriminalisointi on osittain päällekkäinen termi laillistamiselle. Yleensä sillä tarkoitetaan sitä, että jokin rajattu huumeisiin liittyvä osio on laillista. Yleisimmin esitetty vaihtoehto on, että huumeet olisivat yhä laittomia, mutta huumeiden käyttäminen ja pienten määrien hallussapito eivät olisi rikoksia.
  • Huumeiden depenalisointi tarkoittaa sitä, että huumeet ja niiden käyttö ovat laittomia, mutta esimerkiksi käytöstä ei määrätä rangaistusta.

Yleisin huumausainerikos Suomessa on huumausaineen käyttörikos. Siitä tuomitaan henkilö, joka laittomasti käyttää tai omaa käyttöä varten pitää hallussaan vähäisen määrän huumausainetta.

Käyttörikoksen rangaistusmaksimi on peräti puoli vuotta vankeutta, mutta Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeessa on jo vuonna 2006 suositeltu tuomioistuimia soveltamaan käyttörikoksissa vain sakkorangaistusta.

Tutkimustieto osoittaa, että huumehaittojen ehkäisyn näkökulmasta huumeita käyttävän henkilön rikosoikeudellinen rankaiseminen ei auta. Samaa voidaan toki pohtia rikosoikeudellisesta seuraamisjärjestelmästä yleensä, mutta huumausaineen käyttörikoksen osalta tilanteen voi nähdä erityisen kärjistettynä.

Miksi rangaista ihmistä, joka vakavan riippuvuuden takia käyttää häntä itseään vahingoittavaa huumausainetta?

Vaikka käyttörikoksesta jätettäisiin rankaisematta, huumeidenkäyttäjä joutuisi jatkossakin vastuuseen kaikista muista rikoksista, joita hän mahdollisesti tekee huumeiden vaikutuksen alaisena ja tai huumeita saadakseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmaisi jo helmikuussa 2018, että sen mukaan huumausaineen käytöstä ei tulisi rangaista (siirryt toiseen palveluun).

Vihreät oli jo THL:n linjalla

Vihreät oli asettunut samalle kannalle jo vuonna 2014 hyväksytyssä periaatelinjauksessaan, jonka mukaan rikoslaissa huumausaineiksi määriteltyjen laittomien päihteiden käytöstä ja hallussapidosta omaan käyttöön ei pidä rangaista.

Kesäkuussa 2018 vihreät muokkasi ja täydensi linjaustaan. Poliittisessa tavoiteohjelmassa vuosille 2019–2023 lukee, että rikoslaissa huumausaineeksi määriteltyjen laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta tai kannabiksen pienten määrien kasvatuksesta omaan käyttöön ei pidä rangaista.

Tavoitelinjaus siis jättäisi rankaisematta huumeidenkäyttäjää riippumatta siitä, mitä huumausainetta hän käyttää. Se on puolueen puheenjohtajan Maria Ohisalon kannan mukainen.

Ohisalo on paitsi sisäministeri ja puoluejohtaja myös sosiologian alalta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja "köyhyystutkija", kuten häntä on julkisuudessa kutsuttu. Hänen huumelinjassaan korostuvat päihdehaitat ja niiden ennaltaehkäisy.

Viime sunnuntaina syntyneen kannabislinjauksen takana oli joukko vihreiden jäseniä, jotka tekivät puoluekokousaloitteen kannabiksen laillistamisesta. Puheenjohtaja Ohisalon johtama puoluehallitus kuitenkin teki esityksen, joka olisi pääasiassa pitäytynyt puolueen aiemmassa tavoitelinjassa. Kannabislinjauksen kannattajat tekivät puoluekokouksessa vastaesityksen, joka voitti äänestyksessä täpärästi.

Vihreät siis ajavat nyt samaan aikaan kaikkien huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista sekä kannabiksen täyslaillistamista.

Vihreiden uusi varapuheenjohtaja Atte Harjanne äänesti uuden kannabislinjauksen puolesta ja perusteli päätöstään päihdehaittojen vähentämisellä.

Harjanteen mukaan on kuitenkin ensin tavoiteltava puolueen tavoitelinjan mukaisesti "kannabiksen käytön dekriminalisaatiota". Harjanteen käyttämä sanamuoto (siirryt toiseen palveluun) on mielenkiintoinen, sillä tavoitelinjaus koskee kaikkien laittomien päihteiden käytön dekriminalisointia, ei pelkästään kannabiksen.

Kun lakiovaliokunta aiemmin käsitteli kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio totesi lausunnossaan, että suonensisäisten huumeiden käyttäjien yhteiskunnallinen asema on huumeidenkäyttäjien joukossa kaikkein huonoin:

"Heillä ei myöskään ole puolestapuhujia yhteiskunnassa eikä poliittista voimaa", Nuotio kirjoitti.

Kannabisaloite haittaa tavoitelinjausta

Vihreiden tavoitelinjauksen voi nähdä ajavan juuri näiden pahimmassa koukussa olevien asiaa. Samalla tuon linjauksen mukaisesta uudistuksesta hyötyisivät toki myös kannabiksen viihdekäyttäjät, joille käyttö ei aiheuta ongelmia.

Heille kannabis on vain miellyttävä päihde, jota he haluaisivat käyttää ilman rangaistuksen uhkaa. Tämäkään näkökulma ei ole merkityksetön, mutta sen rinnastaminen ongelmakäytön haittoihin ei ole perusteltua.

Poliittiset realiteetit huomioiden jo rangaistavuuden poistaminen tuntuu suhteellisen radikaalilta tavoitteelta mutta silti realistiselta. Sen taakse voi ainakin teoriassa saada nykyisessäkin ilmapiirissä riittävän määrän kannatusta.

Rinnakkaisaloitteelle kannabiksen laillistamisesta sen sijaan tuli – tietenkin – välitön ja ehdoton tyrmäys suurimmasta osasta puolekenttää. On vaikea välttyä ajatukselta, että kannabisaloite on yritys luoda ohituskaista yhdelle suosikkipäihteelle, jonka moni kokee suhteellisen harmittomaksi.

Kannabispäätös ei edistä vihreiden tavoitelinjausta päihteiden käytön dekriminalisoimisesta vaan pikemminkin haittaa sitä. Kannabismyönteisyys vihreissä ei ole mikään yllätys, mutta vuosien ajan näitä ajatuksia on suitsittu poliittisen pragmatismin nimissä.

Onko uusi kannabislinjaus sitten rohkea pelinavaus oman poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi vai perustavanlaatuinen poliittinen virhe, se nähdään myöhemmin. Se on varmaa, että mikään puolue ei yksinään muuta rikoslain huumepykäliä.

Jos vihreiden tavoitteena olisi vain mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä päihdehaittoja, he saavuttaisivat sen parhaiten pitäytymällä aiemmassa tavoitelinjassaan.

Korjaus 17.9.2021 klo 11.04: Lisätty tieto siitä, että vihreät linjasi ensimmäisen kerran jo vuonna 2014, että huumausaineiden käytöstä ei pidä rangaista. Jutussa luki aiemmin, että puolue linjasi asian 2018.

Lue lisää:

Vähenisivätkö kannabiksen haitat, ja vapautuisiko poliisin resursseja? Näin asiantuntijat vastaavat kahdeksaan väitteeseen laillistamisen hyödyistä

Vihreiden kannabisaloite jakaa puolueen jäsenistöä: "Missään nimessä emme ole huumemyönteinen puolue", alleviivaavat vihreät Etelä-Pohjanmaalla

Eduskunnan neljä suurinta puoluetta eivät jaa vihreiden kantaa kannabiksen laillistamiseksi: "En pidä todennäköisenä, elleivät perusfaktat muutu"

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"