1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Itämeri

Terve meri on hiilinielu, mutta miten on Itämeren laita? Meri- ja ilmastotutkijat yrittävät selvittää tätä nyt ensimmäistä kertaa yhdessä

Uusi monitieteinen tutkimuskeskus pyrkii selvittämään meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta sekä sen ilmastovaikutuksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Itämeren alueella.

Tutkijat yhdistävät tietoja muun muassa pohjasedimentissä ja ilmassa tehtävistä mittauksista. Kuvassa happikuplia Suomenlahden pohjassa. Kuva: Mats Westerbom

Itämeri lämpenee ja rehevöityy. Se on tiedetty Helsingin yliopiston eläintieteellisellä tutkimusasemalla Hangon Tvärminnessä jo pitkään.

Lähialueen vesillä on tehty pohjaeläin- ja vedenlämpötilaseurantaa pian sadan vuoden ajan.

Sen sijaan Itämeren ja ilmakehän vuorovaikutus ja sen merkitys ilmastonmuutokselle on suurimmaksi osaksi hämärän peitossa.

Tvärminneen perustettu uusi, monitieteinen CoastClim-tutkimuskeskus tuo ensi kertaa Itämeren alueella yhteen meribiologit, kemistit, fyysikot ja ilmakehätieteilijät.

– Terve meri toimii hiilinieluna, joka sitoo hiiltä ja tukee ekosysteemin tasapainoa. Rehevöitynyt meri puolestaan lämmittää ympäristöä ja muuttuu hiilen lähteeksi, joka vapauttaa hiilidioksidia ja metaania ilmakehään ja lisää siten ilmaston lämpenemistä, Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko selventää.

Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko odottaa monitieteisestä tutkimustyöstä apua Itämeren suojeluun ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Uusi tutkimuskeskus pyrkii ennen kaikkea selvittämään kumpaan kategoriaan Itämeri kuuluu.

Tutkijat muun muassa yhdistävät tietoja meressä, pohjasedimentissä, ilmassa ja erilaisissa elinympäristöissä tehtävistä kenttämittauksista.

– Me olemme tilanteessa, jossa ympäristöongelmat ovat niin monimutkaisia, että me tarvitsemme ihan uutta otetta niiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen, Norkko korostaa.

Rakkohauru kukoistaa jälleen, mutta ei välttämättä kauan

Väitöskirjatyöntekijä Norman Göbeler saapuu mereltä Tvärminnen tutkimusaseman laituriin. Hän kerää merenpohjasta näytteitä, joiden avulla tutkitaan lämpöaaltojen vaikutusta pohjaeläimiin ja ravinnekiertoon laboratorio-olosuhteissa.

Laiturilla seisova Joanna Norkko on ollut samalla aluksella Paimionlahdella viime viikolla. Ryhmä mittasi merivedestä kasvihuonekaasuja ensimmäistä kertaa tällä alueella ja totesi, että matalista merenlahdista vapautuu metaania enemmän ja avomereltä vähemmän.

– Pelkästään tämä jo osoittaa, että tutkimuksesta on tulossa paljon uutta mielenkiintoista tietoa.

Joanna Norkko kuvailee Itämerta pieneksi ammeeksi. Ilmastonmuutoksen seurauksena se esimerkiksi lämpenee valtameriä nopeammin. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Esimerkiksi rakkohauru, aikaisemmalta nimeltään rakkolevä, katosi Tukholman saaristosta 70-luvulla miltei kokonaan, mutta on sittemmin palannut ja menestyy jälleen myös Suomen vesillä.

Rakkohaurua kutsutaan Itämeren sademetsäksi. Se tarjoaa elinympäristön useille muille lajeille, mutta ei menesty kovin rehevässä eikä makeassa vedessä.

Nyt sillä on uusi vihollinen: ilmastonmuutos.

Tukholman yliopiston professori emerita Lena Kautsky arvioi Sveriges Radion artikkelissa (siirryt toiseen palveluun), että rakkohauru saattaa kadota suuresta osasta Itämerta jo lähivuosina.

Itämeren ekosysteemi muuttuu nopeasti, mutta tutkijat yrittävät voittaa tämän kilpajuoksun.

Itämeri kuuluu koronatermein riskiryhmään

Helsingin yliopistosta CoastClimissä on Tvärminnen lisäksi mukana Ilmakehätieteiden keskus (siirryt toiseen palveluun) ja Tukholman yliopistosta Itämerikeskus (siirryt toiseen palveluun) sekä Bolin-keskus (siirryt toiseen palveluun).

Alf Norkko työskentelee virailevana professorina Tukholman yliopistossa ja Tukholman yliopiston biogeokemian professori Christoph Humborg Tvärminnessä.

Tieteenalojen ja kansakuntien rajat ylittävällä asiantuntijayhteistyöllä on Alf Norkon mukaan mahdollista tukea meren monimuotoisuutta ja taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Vedenalainen "sademetsä" näyttää parhaimmillaan tältä. Kuva on otettu Hangossa maaliskuussa 2021. Kuva: Alf Norkko

– Tiedettä tarvitaan päätöksenteon taakse. Jos me saamme todistettua, että hyvinvoiva Itämeri on hiilinielu, niin se antaa syyn suojella sitä.

Tällä hetkellä meri ei voi hyvin. Norkkojen mukaan Itämeri kuuluu koronatermein kuvattuna riskiryhmään.

– Itämeri lämpenee nopeammin kuin valtameret, se on kuin pieni amme.

CoastClim on saanut kolmen miljonnan euron rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiö (siirryt toiseen palveluun) sekä Onni Talaan Säätiö ovat myöntäneet apurahan kuudelle tohtorikoulutettavalle.

Tvärminnen eläintieteellisellä tutkimusasemalla on seurattu Suomenlahden tilaa pitkäaikaisseurannalla pian sadan vuoden ajan. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Lue myös:

Lämpöaallot uhkaavat Itämeren herkkää ekosysteemiä – pahimmillaan veden lämpeneminen voi johtaa massakuolemiin ja metaanin vapautumiseen

"Jotain on tapahtunut silakalle", kalastajat ihmettelevät Ruotsissa – tutkija varoittaa liikakalastuksen vaikutuksista koko Itämeren ekosysteemille

Vieraslajit myllertävät merenpohjassa entistä laajemmalla alueella – syrjäyttävät helposti alkuperäislajit

Ovatko nämä kuvat todella Suomen vesiltä? Kyllä ovat, ja ne kertovat ilosanomaa Itämeren pohjasta: kaikki ei ole vielä mennyttä