1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Kukaan ei tiedä, monellako hoivatyöntekijällä on koronarokote – nyt THL:n pääjohtaja ajaa heille rokotevaatimusta, lähihoitajat kavahtavat

Terveysviranomainen ja hoitajaliitto ovat eri mieltä siitä, pitäisikö vanhusten tai syöpäsairaiden kanssa työskenteleviltä hoitajilta edellyttää koronarokotetta. Nyt kukaan ei tiedä, kuinka moni hoitajista on ilman suojaa.

Pitäisikö vanhusten ja muiden riskiryhmien parissa työskentelevillä hoitajilla olla lakiin kirjattu koronarokote? Kuva: Lehtikuva

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahaudan mielestä Suomessa pitäisi varmistaa, että hoivatyössä työskentelee vain rokotettuja ammattilaisia.

Tervahauta haluaa, että hauraiden potilasryhmien parissa työskentelevien hoitajien rokotuslistaa pitäisi päivittää covid-19:ää vastaan annettavilla rokotuksilla.

Hän perustelee lisäystä muun muassa sillä, että ikäihmiset kuuluvat vaikean koronataudin riskiryhmään ja heitä pitää suojella.

– Tällä hetkellä meillä ei ole tietoa, että missä määrin heitä hoitavalla henkilöstöllä on rokotesuoja. Terveysviranomaiset ja työnantajat eivät myöskään tiedä kattavasti, mikä se hoitoyksikön rokotekattavuus on. Laki ei anna oikeutta kerätä tätä tietoa, Tervahauta sanoo.

Tartuntatautilain 48 pykälässä (siirryt toiseen palveluun)määritellään työntekijän ja harjoittelussa olevan opiskelijan rokotesuoja potilaiden suojaamiseksi.

Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita ja potilaita ovat esimerkiksi vanhukset, vammaiset, syöpäsairaat ja vauvat.

Näitä potilaita hoitavillapitää olla joko rokote tai sairastetun taudin antama suoja tuhka- ja vesirokkoa sekä rokote influenssaa vastaan. Imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla pitää olla rokote myös hinkuyskälle.

Kolmisen vuotta sitten päivitetyssä pykälässä ei luonnollisesti mainita sairastettua koronatautia tai -rokotetta, sillä koronavirus alkoi levitä voimalla Euroopassa vasta alkuvuodesta 2020.

THL:n Markku Tervahaudan mielestä koronarokote pitäisi olla hoitajien rokotelistalla. Nyt työnantajat tai terveysviranomaiset eivät tiedä, kuinka paljon riskiryhmien kanssa työskentelee ilman suojaa olevia hoitajia. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tervahauta korostaa, ettei hän kannata hoitohenkilökunnan rokottamista pakolla. Asian juridinen puoli pitäisi kuitenkin selvittää pian, koska lisäykselle olisi potilasturvallisuusperuste samalla tavoin kuin on influenssalle.

– Hoivayksiköissä olisi sitten mahdollista käyttää vain rokotettua henkilöstöä. Tällä hetkellä juridinen tilanne on työnantajan näkökulmasta epäselvä. Emme tiedä, missä määrin hoivan henkilöstö on ilman rokotesuojaa, Tervahauta toteaa.

Lakiin on kirjattu nyt, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön työntekijöiden suoja laissa nimetyille taudeille on kunnossa. Rokottamattomille tai muuten suojaa vailla oleville hoitajille pitää osoittaa muita töitä.

Vain erityisestä syystä esimerkiksi vanhusten hoitokodissa voidaan käyttää työntekijää, jolla on puutteellinen rokotesuoja.

Lähihoitajat eivät halua pandemiarokotteen koekaniineiksi

Suomen perus- ja lähihoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ei lisäisi koronaa hoitajilta vaadittaviin rokotteisiin.

– Tässä on kyse siitä, onko hoitohenkilökunnan rokotettavuus pandemiatilanteessa lailla säädetty vai luotetaanko siihen, että ammatti-ihminen tietää, että rokote pitää ottaa. Pandemia on eri asia kuin jokavuotinen influenssa. Määräys, että vain hoitajat rokotettaisiin koronaa vastaan, on epäreilu. Rokote olisi tietyllä tavalla pakottava, jos haluat pitää työpaikkasi, Paavola sanoo.

Rokotelistalla oleva influenssa on myös pandemia. Paavola perustelee kielteistä kantaa sillä, että nyt listalla olevat tuhkarokko-, vesirokko,- hinkuyskä- ja influenssarokotteet ovat vanhoja ja testattuja pitkältä ajalta.

Myös koronarokotetta on kehitetty Sars-epidemista lähtien, joten siitä tiedetään jo paljon. Uuden pandemian kohdalla näin ei välttämättä ole.

– Silloin hoitajat laitettaisiin tällä lailla ikään kuin koekaniineiksi. Ei voi olla niin, että tietyssä ammatissa sinut voidaan lain mukaan rokottaa. Vanhojen rokotteiden pakottavuudessa on vinha ero pandemiatilanteeseen. Ei ole järkevää kirjoittaa rokotusta lakiin, mutta toki vahva suositus pitää tulla, Paavola toteaa.

Superin Silja Paavola ei innostu koronan lisäämisestä hoitajille pakollisten rokotteiden listalle. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Paavolan mukaan Super on kannustanut jäseniään ottamaan koronarokotteen ja hän on siinä käsityksessä, että hoitajat ymmärtävät asian tärkeyden ja heidän rokotekattavuutensa on hyvällä tolalla.

– Alan ammattilaisen on ymmärrettävä rokotteiden tarkoituksenmukaisuus, kun tiedetään että ne ovat turvallisia. Rokotteet ovat kuitenkin estäneet sairastumisia ja kuolemia. Toivon, että ihmiset ymmärtävät, että tässä työssä on hyvä rokottautua itsensä, läheisten ja potilaiden turvallisuuden takia, hän korostaa.

Hoitajien ei tarvitse kertoa rokotetietojaan

Kun tartuntatautilakia uudistettiin vuonna 2017 hoitajien pakkorokotteista käytiin kiivasta keskustelua ja linjavetoa.

Osa sairaanhoitopiireistä jakoi influenssarokotteista kieltäytyneille hoitajille jo varoituksia. Apulaisoikeusasiamieskin otti asiaan kantaa (siirryt toiseen palveluun).

Lopulta sosiaali- ja terveysministeriössä todettiin, ettei hoitajien pakkorokottamista pysty kirjaamaan lakiin ja valittiin työnantajille velvollisuus siirtää ilman suojaa olevat työntekijät toisiin työtehtäviin.

Superin Silja Paavola ei tiukentaisi laissa olevaa työnantajan velvollisuutta.

– Hoitajien pakko on laissa kierretty sillä, että on laitettu työnantajalle velvollisuus tarkistaa, että tiettyjä ryhmiä hoitavat hoitajat on rokotettu. Tämän sälyttäminen työnantajalle ei ole oikein. Ei voi tehdä niin, että työnantajat ovat puun ja kuoren välissä vaan sitten hallituksen pitäisi lailla määrätä ottamaan pandemiarokote, hän sanoo.

Hoitajilla ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalle rokotetietojaan.

THL:n Markku Tervahaudan mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja heidän suostumuksellaan.

Myös työterveyshuolto voi aina arvioida työntekijän kelpoisuutta työtehtäviin.

Joissain Euroopan maissa terveydenhuollon ammattilaisen on pakko ottaa koronarokote, jos hän haluaa pitää työpaikkansa. Esimerkiksi Ranskassa rokotepakko koskee esimerkiksi hoitajia, lääkäreitä ja palomiehiä (siirryt toiseen palveluun). Kreikassa rokottamattomia hoitajia on uhannut hyllyttäminen potilastyöstä.

Kuopion kaupungin lähihoitaja Leena Pirinen Liisa-nimisen asiakkaan luona. Kuvituskuva. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Hätätilanteessa hoitaja voi olla rokottamaton

Terveydenhuollossa on työvoimapula sairaanhoitajista ja lähihoitajista, erityisesti vanhustenhoidon puolella. Kaikki vapaat kädet tarvitaan hoitotyöhön.

Nyt lakiin on kirjattu lieventäviä seikkoja, joiden takia myös suojaamattomia hoitajia voidaan käyttää: Työntekijä ei voi ottaa oman terveydentilan takia rokotetta, uusi työntekijä on saatava töihin nopeasti tai käytettävissä ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa.

– Silloin se on tietysti hätätilanne ja täytyy varmasti käyttää sellaista henkilökuntaa, joka ei ole rokottautunut, Markku Tervahauta sanoo.

Nyt on huomattu, että ensimmäisenä rokotettujen suoja on alkanut heikentyä eikä välttämättä suojaa deltavariantilta. Suomessa rokotettiin ensin vanhuksia ja muita riskiryhmiä sekä heidän hoitajiaan.

Muun muassa Espoossa tuli ilmi syyskuussa tartuntoja vanhusten hoivakodissa sekä asukkailla että työntekijöillä. (siirryt toiseen palveluun)

THL on ehdottanut kolmatta (siirryt toiseen palveluun) koronarokotetta immuunipuutteisille riskiryhmille.

Tartuntatautilakia on muutettu koronan aikana useita kertoja. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että heillä ei ole tällä hetkellä vireillä koronan päivittämistä pykälän 48 rokotelistaan.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

STM toivoo THL:ltä esitystä hoitajien rokotuspakosta, tartunnat olleet laskussa jo neljättä viikkoa

Lähihoitaja Tero Nikkanen suosittelee asiakkailleen koronarokotetta, vaikka ei itse sitä toistaiseksi halua – mielipide ei muuttunut edes teho-osastolle joutumisen jälkeen

Hoitajia on töissä yhä ilman koronarokotetta – ylilääkärit yllättyivät nuorten hoitajien rokotehaluttomuudesta: ''Osa ei koe tarpeelliseksi''