1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkömarkkinat

Pörssisähkön hinta noussut reilusti vuodentakaisesta – Pohjoismaiden sähköpörssissä tuntihinta kävi tällä viikolla korkeimmalla sitten helmikuun

Pörssisähkön hinta kävi keskiviikkona korkeimmillaan 192,78 eurossa megawattitunnilta. Keskihinta Nord Pool -sähköpörssissä on pysytellyt koronavuotta 2020 korkeammalla koko vuoden.

Tuulivoimaloita Ajoksen satamassa Kemissä. Yhä suurempi osa Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Kuva: Veeti Lustig / Yle

Pörssisähkön hinnat ovat olleet jo kuukausia vuodentakaista korkeammalla, ja aiemmin uumoiltu hinnannousu näyttää jatkuvan myös syyskuussa.

Kesäkuukausina sähkön keskihinta Pohjoismaiden ja Baltian Nord Pool -sähköpörssissä (siirryt toiseen palveluun) oli poikkeuksellisen korkealla ja tällä viikolla tuntihinta nousi hetkellisesti korkeimmalle tasolle sitten helmikuun.

Esimerkiksi tiistai-iltana markkinasähköstä sai sähköpörssissä pulittaa korkeimmillaan 188 euroa megawattitunnilta eli 18,8 senttiä kilowattitunnilta.

Keskiviikkona pörssisähkön hinta puolestaan kävi korkeimmillaan 192,78 eurossa / MWh ja pysytteli korkealla lähes koko päivän, mikä nosti myös keskiviikon keskihinnan 138,62 euroon megawattitunnilta.

Viimeksi kysynnän ja tarjonnan mukaan vaihteleva spot-hinta nousi tuota korkeammalle helmikuussa, jolloin sähkön korkein hinta oli useana päivänä yli 200 euroa / MWh, eli 20 senttiä / kWh.

Pörssisähkön hintavaihtelut tunti tunnilta ovat tyypillisesti isojakin, eivätkä lyhyet hintapiikit näy merkittävästi keskihinnoissa.

– Yksittäiset hintapiikit ovat sähköinsinöörille suuria kiinnostuksenkohteita, mutta enemmän katsoisin yleistä hintatasoa, joka on nyt tavallista korkeammalla, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala.

Sähkön hinta vuodentakaista korkeammalla

Hiekkalan mukaan pörssisähkön hinta on noussut jo pitkään. Keskihinta on koko vuoden pysytellyt korkealla vuodentakaiseen verrattuna, ja syitä on useita.

Yksi niistä on kuiva kesä.

– Pohjoismainen sähköjärjestelmä on hyvin vahvasti vesivoimajärjestelmä, ja kuiva kesä on pienentänyt vesivarastoja niin, että ne ovat selkeästi vajauksessa tärkeillä alueilla Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Kun on paljon vettä, hinnat ovat alhaalla ja kuivalla kaudella ne puolestaan tuppaavat nousemaan, Hiekkala sanoo.

Toisena syynä ovat tuuliolosuhteet: tuulivoiman osuus Pohjoismaiden sähköntuotannossa on kasvanut, joten vähätuuliset päivät näkyvät heti tuotannossa ja sitä myöten hinnoissa.

– Myös päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnan kallistuminen vaikuttavat.

Kotimaassa ydinvoimaa poissa pelistä

Hiekkala nostaa esiin myös sen, että tällä hetkellä kumpikin Loviisan ydinvoimalan yksiköistä on yhtä aikaa vuosihuollossa – tavallisesti yksiköt huolletaan vuorotellen.

Sekin vähentää sähkön tuotantoa, vaikka Suomessa toimiikin lisäksi kaksi muutakin ydinvoimalaitosyksikköä.

– Loviisan ydinvoimayksiköt ovat edelleen merkittävä tekijä Suomen järjestelmässä. Nyt Loviisan kakkosyksikön huolto on venynyt ennakoitua pidemmäksi, ja tarjontaakin on pikkuisen vähemmän.

Hinnassa näkyvät Hiekkalan mukaan myös talouden elpyminen ja sitä myötä kysynnän kasvaminen.

– Vuoden sisällä on tapahtunut todella iso muutos hinnoissa. Se kuvaa myös sitä, että 2020 oli aika poikkeuksellinen vuosi. Vielä on vaikea sanoa, millaiseksi tämä vuosi kokonaisuudessaan muodostuu, sillä talven olosuhteet vaikuttavat niin paljon.

Spot-hinnan kallistuminen näkyy useimmille kotitalouksille viiveellä, sillä vain osa kotitalouksista on tehnyt spot-hintaan sidotun sähkösopimuksen. Useimmilla on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus.

Pörssisähkön lopullinen kuluttajahinta muodostuu spot-hinnan lisäksi arvonlisäverosta ja sähkönmyyjän marginaalista.

Lue myös:

Sähkön pörssihinta on tuplaantunut viime kesästä – suomalaiset maksavat nyt sähkölaskussaan myös muun Euroopan päästöistä

Miksi yhä vain harva ostaa sähkönsä pörssihintaan sidottuna, vaikka sen avulla voisi saada aikaan isot säästöt? Taustalla kolme syytä